Takaisin

Yksilöllisesti räätälöity keuhkoahtaumatautipotilaan omahoito

Näytönastekatsaukset
Witold Mazur
21.11.2019

Näytön aste: B

Ohjattu omahoito, joka sisältää yksilöllisen toimintasuunnitelman pahenemisvaiheessa luultavasti vähentää hengitysongelmasta johtuvan sairaalahoidon riskiä ja parantaa elämänlaatua.

Keuhkoahtaumataudin kulkuun voi liittyä taudin äkillisiä pahenemisvaiheita, joista osa vaatii sairaalahoitoa. Pahenemisvaiheiden oireiden tunnistamiseksi ja lääkehoidon tehostamiseksi riittävän ajoissa lääkäri voi yhdessä potilaan kanssa laatia toimintasuunnitelman ("action plan") eli yksilöllisesti räätälöidyt ohjeet, kuinka potilas käyttäytyy, toimii ja säätää lääkityksensä pahenemisvaiheessa. Tällöin lääkäri antaa potilaalle kirjallisten ohjeiden ja hoitokaavan ohella valmiiksi varalle glukokortikoidi- ja/tai antibioottireseptin ja tarkat ohjeet lääkkeiden käytöstä.

Systemaattinen Cochrane-katsaus «Lenferink A, Brusse-Keizer M, van der Valk PD ym. ...»1 kävi läpi 22 tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 3 854 potilasta. Tutkimuksissa arviointiin, kuinka vaikuttava ohjattu, yksilöllisesti räätälöidyn toimintasuunnitelman sisältävä omahoitointerventio on verrattuna tavanomaiseen hoitomalliin. Seuranta aika vaihteli välillä 2–24 kuukautta.

Yli 12 kuukauden seurannassa St George Respiratory Questionnaire (SGRQ) -kyselyllä mitattuna terveyteen liittyvä elämänlaatu oli merkitsevästi parempi niillä, jotka saivat ohjatun omahoito-ohjeistuksen verrattuna niihin, jotka sitä eivät saaneet (piste ero -2,69; 95 % luottamusväli -4,49 – -0,90; 1 582 osallistujaa; 10 tutkimusta). Hengitysongelmasta johtuvan sairaalahoitoon johtumisen riski oli ohjatuilla omahoitointerventiopotilailla merkitsevästi pienempi verrattuna tavallista hoitoa saaneisiin potilaisiin (OR 0,69; 95 % luottamusväli 0,51–0,94; 3 157 osallistujaa; 14 tutkimusta). Lisäksi 7 tutkimuksesta tulosten perusteella, on laskettu, että "'number needed to treat"-arvo (NNT) eli potilasmäärä, joka tarvitaan yhden sairaalahoidon estämiseen. Se vaihteli riippuen perusvaiheen riskistä 12:sta (korkea riski, 95 % luottamusväli 7–69) 17:aan (matala, 95 % luottamusväli 11–93).

Tutkimustulosten mukaan kaikista muista syistä johtuva sairaalahoito, sairaalahoitojaksojen määrä, päivystyskäynnit, perusterveydenhuollossa käynnit, hengenahdistuksen pistemäärä (määritelty mMRC:n avulla), keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet ja yleinen kuolleisuusriski eivät tilastollisesti eronneet kahden hoitomallin välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksella oli merkittäviä hoidollisia seurauksia. Tähän saakka keuhkoahtaumataudissa, toisin kuin astmassa, ohjatun omahoidon, sisältäen yksilöllisesti laaditun "action plan"-toimintamallin, vaikutuksesta potilaan keskeisiin päätetapahtumiin vakuuttava tutkimusnäyttö on puuttunut tai ollut ristiriitainen. Myönteinen vaikutus oireisiin ja elämänlaatuun sekä sairaalahoitoriskiin on rohkaiseva. Toisaalta yhä puuttuva tehokkuus pahenemisvaiheiden ehkäisemisessä ja kuolleisuuden vähentämisessä kehottaa lääkäriä tekemään päätöksen toimintasuunnitelman ("action plan") laatimisesta aina potilaskohtaisesti.

Kirjallisuutta

  1. Lenferink A, Brusse-Keizer M, van der Valk PD ym. Self-management interventions including action plans for exacerbations versus usual care in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2017;8:CD011682 «PMID: 28777450»PubMed