Takaisin

Kariesriskin arviointi taustatietojen perusteella lapsilla

Näytönastekatsaukset
Antti Kämppi
27.8.2020

Näytön aste: C

Kariesriskin tasoa arvioitaessa useiden taustatekijöiden sisällyttäminen arvioon saattaa lisätä sen tarkkuutta.

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Mejàre I, Axelsson S, Dahlén G ym. Caries risk ass...»1 tutkittiin 90 julkaisua vuosilta 1966–2012 liittyen kariesriskin arviointiin alle 18-vuotiailla. Artikkelit jaettiin ikäkausittain esikouluikäisiin ja koululaisiin sekä nuoriin. Katsaukseen hyväksytyt julkaisut arvioitiin QUADAS-menetelmällä. Hyväksymiskriteerit olivat ennalta päätetty. Näytön laatu ja yksittäiset tulokset arvioitiin käyttämällä GRADE-luokittelua. Seitsemän julkaisua edusti korkeaa tasoa, 35 keskitasoa ja loput 48 heikkoa tasoa.

Katsauksessa todettiin, että monimuuttujamallit (muun muassa sosioekonomiset tekijät ja sosiodemografiset tekijät) ja lähtötason kariestilanne ennustivat keskinkertaisella tai hyvällä tasolla kariesriskiä esikouluikäisillä. Sensitiivisyys julkaisuissa oli > 80 % ja spesifisyys > 70 %. Kariesriskin arviointi toimi paremmin nuoremmilla kuin vanhemmilla lapsilla. Kaikissa ikäryhmissä paras ennustava tekijä oli lähtötason kariestilanne.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kelvollinen
  • Kommentti:Vaikka osa kariekselle altistavista tekijöistä on samoja kaikkialla maailmassa, on paikalliset tekijät huomioitava altistavia tekijöitä arvioitaessa. Tutkimuksissa raportoidut monimuuttujamallit olivat validoidut tietyille kansallisille väestöryhmille, jotka olivat keskenään heterogeenisiä. Vaikka paras tulevaa karieskehitystä ennustava tekijä oli lähtötason kariestilanne, useiden taustatekijöiden sisällyttäminen esikouluikäisten karieksen riskitason arvioon näyttää lisäävän arvion kykyä löytää henkilöt, joilla karieksen riskitaso on suuri.

Kommentti:

Twetman «Twetman S. Caries risk assessment in children: how...»2 teki 2016 systemaattinen kirjallisuuskatsauksen alle 18-vuotiaiden kariesriskin arvioinnista, kun vasteena oli tuleva karieskehitys. Kirjallisuuskatsaus sisälsi 3 systemaattista kirjallisuuskatsausta, 3 hoitosuositusta ja 5 alkuperäisartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2012–2014. Kirjallisuuskatsaukset arvioitiin AMSTAR-työkalulla, hoitosuositukset SIGN-menetelmällä ja alkuperäisjulkaisut Cochrane-ohjeen mukaan. 1 systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja 3 alkuperäisjulkaisua olivat keskinkertaisia luotettavuudeltaan ja loput heikkoja.

Katsauksessa todettiin, että potilaan kariesriskin arvio tulee suorittaa ensimmäisellä hammaslääkärikäynnillä, ja parhaimmillaankin ennustearvo on keskinkertaista tai hyvää. Yhdistelemällä useita muuttujia arvioon saatiin parempi tarkkuus verrattuna yksittäisiin muuttujiin. Potilaan riskitason arvioiminen oli sitä tarkempaa, mitä nuoremmalle se tehtiin.

Kariesriskin arviotyökaluista CAT, CAMPBRA, NUS PreViser tai Cariogram – mikään ei ollut ylitse muiden. Cariogram todettiin kuitenkin näistä käyttökelpoisimmaksi yksilötason kariesriskin arviointityökaluksi.

Kirjallisuutta

  1. Mejàre I, Axelsson S, Dahlén G ym. Caries risk assessment. A systematic review. Acta Odontol Scand 2014;72:81-91 «PMID: 23998481»PubMed
  2. Twetman S. Caries risk assessment in children: how accurate are we? Eur Arch Paediatr Dent 2016;17:27-32 «PMID: 26189019»PubMed