Takaisin

Korjaavan hammashoidon tarpeen arvioiminen lyhyen kysymyssarjan avulla

Näytönastekatsaukset
Antti Kämppi, Anne Laajala ja Vuokko Anttonen
27.8.2020

Näytön aste: C

Korjaavan hammashoidon tarpeessa olevat noin 20-vuotiaat nuoret miehet voitaneen tunnistaa kyselytutkimuksen avulla.

Tutkimuksessa «Kämppi A, Päkkilä J, Tanner T ym. Validity of a qu...»1 Kämppi ym. 2014 validoi 10 kysymyksen kysymyssarjan, jota verrattiin yksilötasolla 8 529 varusmiehen (19–21-vuotiaita) kliinisellä seulontatarkastuksella saatuun korjaavan hoidon tarpeeseen (vähintään 1 korjaavaa hoitoa vaativa kariesvaurio). Kysymyssarjan 10 kysymystä valittiin alkuperäisen varusmiehille esitetyn 50 kysymyksen joukosta logistisen regressioanalyysin ja ROC-AUC-analyysin avulla. Kysymyssarjan jokaisella kysymyksellä oli merkitsevä yhteys korjaavan hoidon tarpeeseen (p < 0,05). Kysymyssarjan kysymykset (10) pisteytettiin, ja pistesumman avulla kysely pystyi erottelemaan hoidon tarpeessa olevat varusmiehet terveistä.

Kun pistemäärä oli 4/10 kyselyn sensitiivisyys oli 0,77 ja spesifisyys 0,57. Kun pistemäärä oli vähintään 8/10, ROC-AUC oli 0,75 ja pistemäärän 8 saavuttaneella varusmiehellä oli 69-kertainen riski kuulua korjaavaa hoitoa tarvitsevien ryhmään verrattuna terveisiin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen, suomalaiseen miespuoliseen nuoreen aikuisväestöön
  • Kommentti: Tutkimus on tehty nuorilla suomalaisilla varusmiehillä (vain miehet), joiden ikä vaihteli tutkimusaikana 19 ja 21 ikävuoden välillä. Tutkimuksen tulokset soveltuvat parhaiten tälle väestöryhmälle. Muille soveltuviin kysymyskokonaisuuksiin tarvitaan uusia tutkimuksia

Levinin ym. tutkimuksessa «Levin L, Shpigel I, Peretz B. The use of a self-re...»2 460 varusmiehelle tehtiin kariestutkimus WHO:n tutkimusprotokollan mukaisesti ja otettiin bitewing-kuvat. Tutkimuksen perusteella laskettiin kullekin DMF-arvo. Tutkitut vastasivat 20 kysymykseen kattaen karieksen riskitekijöitä (sosioekonomiset tekijät, dieetti, tupakointi ja hammashoitokokemukset). 20 kysymyksen joukosta pystyttiin valitsemaan 10 kysymystä, joilla oli merkitsevin yhteys DMF:n kanssa. ROC/AUC analyysin perusteella 10 kysymyksen setti pystyi löytämää hoidon tarpeessa olevista 85,7 % (95 % CI 81,2–90,2 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Kyselytutkimuksella voidaan nuorten aikuisten miesten keskuudessa seuloa niitä, joilla karieksen riskitaso on koholla ja jotka tarvitsevat suunterveyden ammattilaisen hoitoa.

Kirjallisuutta

  1. Kämppi A, Päkkilä J, Tanner T ym. Validity of a questionnaire in estimating restorative treatment need among young adults. Community Dent Health 2014;31:245-50 «PMID: 25665359»PubMed
  2. Levin L, Shpigel I, Peretz B. The use of a self-report questionnaire for dental health status assessment: a preliminary study. Br Dent J 2013;214:E15 «PMID: 23470417»PubMed