Takaisin Tulosta

Migreeni

Käyvän hoidon tiivistelmät

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä

14.2.2024

Käypä hoito -suositus «Migreeni»1

Aikuisten migreenin lääkehoito

Kohtaushoito

Kohtaushoidon tavoitteena on kivun helpottuminen tai loppuminen 2 tunnin kuluessa lääkkeen otosta ja 24 tunnin hoitovaste. Muita tavoitteita ovat liitännäisoireiden helpottuminen ja vähäiset lääkehaittavaikutukset.
Kohtauslääke suositellaan otettavaksi jo lievässä kipuvaiheessa ja riittävän suurella annoksella.
Mikäli hoitovastetta ei saavuteta tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, tarvittaessa metoklopramidiin yhdistämällä, suositellaan seuraavien kohtausten hoitoon triptaaneja.
Triptaanien käytön vasta-aiheet on huomioitava.
Pitkittyvissä kohtauksissa triptaani tai muu kohtauslääkitys on tarvittaessa uusittava vuorokauden kuluessa ja päivittäin kipujakson ajan.
Triptaanien käytön turvaraja lääkepäänsäryn välttämiseksi on alle 10 ja kipulääkkeiden alle 15 käyttöpäivää kuukaudessa.
Raskauden aikana voi käyttää parasetamolia ja metoklopramidia ja toisen raskauskolmanneksen ja imetyksen aikana ibuprofeenia.
Yli 72 tuntia kestävän migreenistatuksen hoidossa tutkimusnäyttöä on laskimonsisäisen metoklopramidin, prokooriperatsiinin, ihonalaisen sumatriptaanin, ketorolaakin ja deksketoprofeenin käytöstä.

Estohoito

Jos migreeni hankaloittaa jokapäiväistä elämää, suositellaan estohoitoa.
Hyvänä hoitovasteena voidaan pitää sitä, että migreenipäivät vähenevät 50 %.Tehoa arvioidaan 2–3 kuukauden kuluttua aloituksesta päänsärkypäiväkirjan avulla.
Toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana voidaan harkita metoprololin tai propranololin käyttöä.
Amitriptyliinin, nortriptyliinin ja venlafaksiinin teho on osoitettu.
Topiramaattia tai natriumvalproaattia voidaan käyttää rajoituksin.
Kalsitoniinin kaltaisen peptidin reittiä salpaavat estolääkkeet ovat Kelan rajoitetun peruskorvattavuuden piirissä. Korvausperusteena on lääkärinlausunto B erikoissairaanhoidon neurologian yksiköstä tai alan erikoislääkäriltä.
Ryhmässä on monoklonaalisia vasta-aineita «CGRP-vasta-aineet vähentävät migreenipäiviä episodisen migreenin estohoidossa merkitsevästi enemmän kuin lume.»A, «CGRP-vasta-aineet vähentävät migreenipäiviä episodisen migreenin estohoidossa merkitsevästi enemmän kuin lume.»A, joita käytetään sekä episodisen että kroonisen migreenin estohoidossa, ja pienimolekyylisiä gepantteja.
Rimegepantin käyttöaihe on sekä kohtaushoito että episodisen migreenin estohoito. Gepanteista saadaan käyttökokemusta tulevaisuudessa, jolloin niiden käytöstä laaditaan suositus.
Onabotuliinitoksiini A:n teho on osoitettu kroonisen migreenin estohoidossa «CGRP-vasta-aineet vähentävät migreenipäiviä episodisen migreenin estohoidossa merkitsevästi enemmän kuin lume.»A.

Hormonaalinen ehkäisy ja vaihdevuosien hormonikorvaushoito

Aurallinen migreeni on vasta-aihe estrogeenia sisältävien ehkäisyvalmisteiden käytölle.
Auraton migreeni ei ole nuorilla yhdistelmäehkäisytablettien käytön vasta-aihe, jos kohtaustaajuus on pieni eikä muita riskitekijöitä ole.
Menopaussin jälkeen aurallinen migreeni ei ole hormonikorvaushoidon vasta-aihe.

Lasten migreeni

Lasten migreenikohtaukset kestävät 2–72 tuntia (päänsäryn loppuessa unen aikana mukaan lasketaan jälkiuni).
Päänsäryn selvittelyt tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Päänsärkypäiväkirjan käyttöä suositellaan.
- Alle 12-vuotiaiden ensisijainen kohtauslääke on ibuprofeeni, jonka voi yhdistää parasetamoliin.
- Yli 12-vuotiaiden ensisijainen kohtauslääke on ibuprofeeni, jonka voi auravaiheen loputtua «Sumatriptaaninenäsuihke ilmeisesti lievittää migreenikohtauksen oireita lapsilla ja nuorilla.»B yhdistää triptaaniin. Metoklopramidia ei suositella käytettäväksi lasten ja nuorten migreenin hoidossa.
Estohoidon aloitusta suositellaan, mikäli migreenikohtauksia on yli 2 kuukaudessa ja/tai ne ovat pitkäkestoisia ja heikentävät toimintakykyä. Propranololia suositellaan ensisijaiseksi estolääkkeeksi rajoitetun käyttöajan.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä

Marja-Liisa Sumelahti (puheenjohtaja)

Ville Artto

Mikko Kallela †

Markku Sumanen

Tuuli Immonen

Mikael Raisio

Eero Mervaala (Käypä hoito -toimittaja)

Artikkelin tunnus: kht00004 (036.050)

Käypä hoito -suositus

Migreeni

Muut versiot

Anna palautetta

Linkkien värikoodit

Migreeni

Aikuisten migreenin lääkehoito

Kohtaushoito

Estohoito

Hormonaalinen ehkäisy ja vaihdevuosien hormonikorvaushoito

Lasten migreeni

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus

Muut versiot

Jaa