Kansalliset, tutkimustietoon pohjautuvat Käypä hoito -suositukset ovat suomalaisen terveydenhuollon kivijalka. Ne tukevat yhdenvertaista ja vaikuttavaa hoitoa, joka ei ole riippuvainen potilaan asuinpaikasta tai palveluiden tuottajasta.
1. Mitä Käypä hoito -suositukset ovat?
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa.
2. Miksi Käypä hoito -suositukset ovat tärkeitä?
Terveydenhuollon palvelujen tulee olla yhdenvertaisia, vaikuttavia ja turvallisia riippumatta potilaan asuinpaikasta tai palveluiden tuottajasta. Tämä ei synny sattumalta vaan edellyttää palveluiden ja terveydenhuollon menetelmien jatkuvaa, tutkimustietoon perustuvaa kehittämistä, seurantaa ja arviointia. Käypä hoito -suositukset tukevat yhdenvertaista ja vaikuttavaa hoitoa arvioimalla ja kokoamalla ajantasaista tutkimusnäyttöä. Ne voivat sisältää perusteltuja kannanottoja sellaisistakin merkittävistä terveydenhuollon kysymyksistä, joista ei ole tieteellistä näyttöä tai joista sitä ei voida saada. Lisäksi ne auttavat luopumaan vaikuttamattomista menetelmistä ja hoidoista. Suositukset ovat sovellettavissa suomalaiseen käytäntöön. Ne tukevat lääkäriä käytännön työssä ja toimivat perustana, kun laaditaan alueellisia hoito-ohjelmia.
3. Ketkä kuuluvat Käypä hoito -toimitukseen?
Käypä hoito -toimitus koostuu osa-aikaisista lääkäritoimittajista (Käypä hoito -toimittajat), informaatikosta, sisällöntuotantoon osallistuvasta teknisestä toimituksesta, potilasversioita ja oppimateriaaleja tekevistä toimittajista sekä koordinaattoreista. Duodecimin verkostovaliokunta ohjaa toimituksen toimintaa. Siihen kuuluu eri sidosryhmien ja Duodecimin edustajia.
4. Miten Käypä hoito -suositukset syntyvät?
Verkostovaliokunta valitsee suositusaiheet pääasiassa erikoislääkäriyhdistysten ehdotusten joukosta. Suositukset tehdään asiantuntijoiden Käypä hoito -työryhmässä. Työryhmiin on vuosien varrella kuulunut noin 1 800 vapaaehtoista terveydenhuollon huippuammattilaista eri erikoisaloilta ja eri puolilta maata. Vuosittain mukana on noin 400 ammattilaista. Suositus laaditaan tutkimusnäytön perusteella, ja tärkeimmät kohdat perustellaan tiettyyn kysymykseen vastaavien tutkimusten yhteenvetojen (näytönastekatsauksien) avulla. Suositus lähetetään lausuntokierrokselle sidosryhmille, ja sitä muokataan ja täsmennetään tarvittaessa. Suositusten käyttöönoton tueksi laaditaan muun muassa tiivistelmiä, potilasversioita ja luentomateriaaleja.
5. Miten suosituksia tekevien asiantuntijoiden riippumattomuus varmistetaan?
Käypä hoito -suositusten riippumattomuus on tärkeää. Pyrimme kokoamaan monialaisen ja maantieteellisesti kattavan työryhmän. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Käypä hoito -suosituksia tehtäessä koskee suositustyöryhmän jäseniä ja Käypä hoito -toimittajia. Kansainvälisten läpinäkyvyysperiaatteiden mukaisesti Käypä hoito -suositusten tekijöitä pyydetään ilmoittamaan edeltävien kolmen vuoden ajalta sellaiset taloudelliset tai muut merkittävät sidonnaisuudet, joilla voisi olla merkitystä hoitosuosituksen sisältöön. Olemme kirjanneet periaatteet, joiden perusteella mahdollista esteellisyyttä harkitaan.
Suositus laaditaan määritellyn prosessin mukaan. Prosessi on kuvattu Hoitosuositustyöryhmien käsikirjassa. Useat laadukkaan hoitosuosituksen laatimisen periaatteet tukevat riippumatonta päätöksentekoa hoitosuosituksen sisällöstä. Muun muassa työryhmien jäsenten sidonnaisuudet käydään keskustellen läpi työryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja näin pyritään tunnistamaan mahdollinen työryhmän jäsenen jääviys. Lisäksi suosituksen laatii aina koko työryhmä yhdessä.
6. Käypä hoito -suosituksia on reilut sata – miten suositukset pidetään ajan tasalla?
Käypä hoito -suosituksen ajantasaisuus arvioidaan 3–5 vuoden kuluttua julkaisusta. Lisäksi tunnistamme päivitystarpeen eri tahoilta tulleen palautteen perusteella. Teemme myös niin sanottuja kohdennettuja päivityksiä eli päivitämme yksittäisen muuttuneen asian suositukseen.
7. Tekeekö Käypä hoito -toimitus muitakin suosituksia?
Osana Käypä hoito -suosituksia laadimme myös Vältä viisaasti -suosituksia. Niissä kuvataan vähähyötyisiä hoitoja eli sellaisia terveydenhuollon toimia, joiden odotettavissa oleva hyötyjen ja haittojen suhde on epäedullinen, niiden kustannukset ovat tarpeettomia tai ne ovat huonompia kuin vaihtoehtoiset käytettävissä olevat hoitomuodot. Tavoitteena on tunnistaa ja kuvata hoitosuosituksesta sellaisia toimia, joista tulee luopua ainakin rutiinikäytössä tai osalla potilaista. Siten hoitosuositukset voivat tukea hukan vähentämistä terveydenhuollossa ja tarpeettomiin toimiin liittyvien riskien ja kustannusten välttämisessä.
Käypä hoito -toimitus voi lisäksi laatia Hyvä käytäntö -suosituksia. Ne perustuvat sekä tutkittuun tietoon että asiantuntijoiden konsensukseen. Näitä suosituksia laaditaan aiheista, joista ei ole riittävästi korkealaatuista tutkimusnäyttöä. Suosituksissa esitetään asiantuntijoiden etukäteen kuvatuilla menetelmillä saavutettu konsensus aiheen diagnostiikasta ja hoidosta.
8. Mistä Käypä hoito -työn rahoitus tulee?
Pääosa Käypä hoito -toiminnan rahoituksesta tulee valtionavustuksena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kautta ja Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista. Hammaslääkäriseura Apollonia rahoittaa suun terveydenhuollon suositusten laatimista. Potilasversioiden kääntämistä ruotsin kielelle rahoittavat Finska Läkaresällskapet ja Odontologiska samfundet.
Tutkimustiedon kokoaminen ja luotettavuuden arviointi vievät aikaa, ja suositusten ajantasaisena pitäminen vaatii panostuksia. Suositukset tehdään suurelta osin vapaaehtoistyönä. Myös menetelmien kehittäminen vaatii satsauksia, ja viime vuosina sitä on tehty hankerahoituksella.
Käypä hoito -suositusten ajantasaisuuden varmistaminen ja laadun ylläpitäminen vaatii riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta.
9. Miten potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmat huomioidaan suosituksissa ja niiden laatimisessa?
Potilaat mukaan -hankkeessa (2020–2022) kehitettiin kansalais- ja potilasjärjestöjen kanssa tavat ottaa potilaiden näkökulmia huomioon Käypä hoito -suositusten laatimisessa. Tavoitteena oli lisätä Käypä hoito -suositusten merkityksellisyyttä potilaille ja varmistaa niiden korkea laatu. Nykyisin potilaat ja heidän läheisensä osallisuuden keinot valitaan suosituksen aiheen perusteella. Potilaiden näkökulmia voidaan hakea kirjallisuudesta tai kyselyillä tai potilaiden edustajat voivat osallistua suositustyöhön potilaiden viiteryhmän tai Käypä hoito -työryhmän jäsenenä.
10. Miten voin perehtyä hoitosuosituksiin?
Käypä hoito -suositukset ovat kaikkien saatavilla Käyvän hoidon verkkosivuilla osoitteessa kaypahoito.fi. Jotkut suositukset sisältävät potilaille hyödyllisiä lisämateriaaleja, kuten potilasohjeita tai videoita. Suosituksista laaditaan potilasversiot, jotka ovat yleiskielellä kirjoitettuja tiiviitä esityksiä Käypä hoito suositusten keskeisestä sisällöstä. Ne käsittelevät potilaita askarruttavia asioita käytännönläheisesti. Potilas huomaa helposti asioita, joita ammattilainen ei tule edes ajatelleeksi. Potilasversioihin on tullut potilaiden osallisuuden myötä enemmän käytännönläheisiä asioita: luotettavia lisätietolähteitä, lääkkeiden käyttöön tai lääkkeiden ottoon liittyviä ohjeita tai tietoa, miten potilas voi itse edistää sairautensa hoitoa.
Tutustu myös näihin
- Lue lisää Käypä hoito -suositusten synnystä Potilaan Lääkärilehdestä: Käypä hoito -suositus – lääkärin ja potilaan apuna jo 30 vuotta.
- Käyvän hoidon verkkosivuilla on runsaasti hoitosuositusten käyttöönottoa tukevia Opi ja ota käyttöön -materiaaleja, kuten videoita.
- Potilaat mukaan -hanke toi potilaiden ja läheisten äänen Käypä hoito -suosituksiin
- Paino- ja verkkolaatuiset Käypä hoito -logot löydät Duodecimin verkkosivuilta
Lisätietoja
Käypä hoito -päätoimittaja Raija Sipilä, + 358 50 355 4153, raija.sipila@duodecim.fi, Duodecimin viestintäpäällikkö Minna Hietakangas, +358 40 557 9676, minna.hietakangas@duodecim.fi
Vuonna 1881 perustettu Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on Suomen suurin tieteellinen yhdistys. Tehtävämme on tuottaa tieteestä terveyttä. Vahvistamme tutkitun tiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kehitämme lääkärien ammattitaitoa. Duodecimiin kuuluu noin 25 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Julkaisemme Duodecim-lehteä, tarjoamme täydennyskoulutusta ja tutkimusapurahoja lääkäreille sekä myönnämme vuosittain Suomen arvostetuimmat lääketieteelliset palkinnot.