Elvytys

Johdanto

• Käypä hoito -suositus on käännetty ja mukautettu Euroopan Elvytysneuvoston (European Resuscitation Council, ERC) vuoden 2025 elvytyssuosituksesta suomalaiseen toimintaympäristöön sopivaksi. ERC:n suositukset perustuvat International Liaison Committee on Resuscitation arviointiin eri elvytystoimenpiteiden hyödyistä.

Aikuisen peruselvytys

• Epäile sydänpysähdystä, jos henkilö ei reagoi eikä hengitä tai hengitys ei ole normaalia.
• Soita välittömästi 112 tai hälytä lisäapua toimintayksikön ohjeen mukaisesti. Laita puhelimen kaiutin päälle ja aloita paineluelvytys hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan.
• Painele rintakehän keskeltä 100–120 kertaa minuutissa. Paineluelvytyksen pitää olla mahdollisimman keskeytyksetöntä.
• Jos sinulla on puhalluselvytykseen koulutus ja riittävä osaaminen, vuorottele 30 painallusta ja 2 puhallusta. Muussa tapauksessa jatka keskeytymätöntä paineluelvytystä.
• Käytä neuvovaa defibrillaattoria heti, kun se on saatavilla, ja noudata laitteen ohjeita.

Aikuisen hoitoelvytys

• Sairaalassa on oltava hälytysryhmä, joka vastaa elvytyshälytyksiin. Sairaaloissa tulee käyttää standardoitua sisäistä hätänumeroa (2222).
• Aloita hoitoelvytys mahdollisimman nopeasti. Huolehdi laadukkaasta painelusta, varhaisesta defibrillaatiosta ja hoidettavissa olevien syiden tunnistamisesta.
• Avaa hengitystie tarvittaessa leuan kohotusta ja nieluputkea apuna käyttäen. Aloita ventilaatio painelun aloituksen jälkeen tarvittaessa ensin naamari-paljeventilaatiolla ja siirry muiden hengitystievälineiden käyttöön auttajien koulutuksen ja osaamisen mukaan.
• Intubaation saa suorittaa ainoastaan kokenut toimenpiteen tekijä, jonka onnistumisen todennäköisyys on suuri. Aloita välittömästi hengitystievälineen asettamisen jälkeen uloshengityksen hiilidioksidin (EtCO₂) käyränäytöllinen jatkuva kapnografiaseuranta.
• Suoniyhteys tulee avata ensisijaisesti laskimoon (IV).
• Adrenaliini on elvytyksen peruslääke. Adrenaliinin anto (1 mg) lisää spontaanin verenkierron palautumisen (ROSC) todennäköisyyttä, mutta tieteellisen näytön mukaan sen hyöty potilaan pitkäaikaisselviämisessä ja neurologisessa toipumisessa on vähäinen. Ei-defibrilloitavissa rytmeissä (sykkeetön rytmi (PEA) tai asystolia) adrenaliini annetaan heti, kun se on mahdollista, myös niissä tilanteissa, joissa rytmi on edeltävästi ollut iskettävä. Defibrilloitavissa rytmeissä (kammiovärinä tai sykkeetön kammiotakykardia) ensimmäinen adrenaliiniannos (1 mg) annetaan kolmannen defibrillaatioiskun jälkeen samanaikaisesti amiodaroni 300 mg:n kanssa, minkä jälkeen adrenaliini toistetaan 3−5 minuutin välein.
• Käytä mekaanista painelulaitetta vain, jos laadukas manuaalinen painelu ei ole mahdollista tai se vaarantaa auttajan turvallisuuden. Harkitse ECMO-avusteista elvytystä valikoiduille potilaille.

Elvytyksen erityistilanteet

• Etsi aktiivisesti mahdollisia hoidettavissa olevia syitä elottomuudelle. Hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen mahdolliset syyt jaetaan 4H- ja 4T-ryhmiin.
• Tarpeen mukaan priorisoi hoidettavissa olevien syiden hoitaminen, vaikka se edellyttäisi paineluelvytyksen hetkellistä keskeyttämistä.

Elvytyksen jälkeinen tehohoito

• Elvytyksen jälkeinen hoito aloitetaan välittömästi ROSC:n jälkeen riippumatta elottomuuden tapahtumapaikasta.
• Hengitystien varmistamisen ja ventilaation tuen tulee jatkua ROSC:n jälkeen.
• Vältä hypoksiaa ja hyperoksiaa tavoitellen happisaturaatiota 94–98 %.
• Pyri normokapniaan siten, että potilaan valtimoveren hiilidioksidiosapaine on 4,5–6,0 kPa.
• Vältä hypotensiota. Keskiverenpainetavoite on vähintään 60–65 mmHg.
• Potilaille, joilla on EKG:ssä selkeä ST-nousuinfarkti tai muu vahva epäily sepelvaltimon tukkeumasta, suoritetaan ensin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.
• Kuumetta tulee välttää tavoittelemalla aktiivisesti ≤ 37,5 °C:n lämpötilaa, mikäli potilaan tajunnantaso jää alentuneeksi.
• Potilaille, joiden tajunta ei ole palautunut sydänpysähdyksen jälkeen, pitää tehdä monimenetelmällinen neurologinen ennustearvio.

Lapset

• Lapsen sydänpysähdyksen taustalla on useimmiten ei-defibrilloitava syy, tavallisimmin hypoksia, ja alkurytminä ei-defibrilloitava rytmi.
• Aloita lapsen elvytys 5 puhalluksella. Puhalla tasaisesti noin sekunnin ajan ja seuraa rintakehän nousua ja anna rintakehän laskeutua ennen seuraavaa puhallusta.
• Mikäli ventilaatio ei ole mahdollinen, aloita elvytys painelulla ja lisää ventilaatiot niin pian kuin mahdollista.
• Jos sinulla on puhalluselvytykseen koulutus ja riittava osaaminen, vuorottele 15 painallusta ja 2 puhallusta. Muussa tapauksessa jatka keskeytymatonta paineluelvytysta (maallikoita ohjataan, kuten aikuisia 30:2).
• Mikäli paikalla on toinen henkilö, tulee hänen lisäavun hälyttämisen jälkeen hakea ja kiinnittää neuvova defibrillaattori.

Koulutus

• Jokaisen kansalaisen kuuluu osata tunnistaa elottomuus, hälyttää apua, aloittaa painelu-puhalluselvytys ja käyttää neuvovaa defibrillaattoria.
• Kaikilla terveydenhuollon koulutuksessa olevilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on oltava mahdollisuus ylläpitää elvytysosaamistaan tasokkaalla ja säännöllisellä koulutuksella.

Etiikka

• Elvytyksen tavoitteena on mahdollistaa potilaan selviäminen sydänpysähdyksestä siten, että hän voi jatkaa elämäänsä niin, että hänen elämänlaatunsa ja toimintakykynsä on hyvä.
• Potilailla, joilla on merkittäviä pitkäaikaissairauksia ja monisairailla, pitää olla ennakoiva hoitosuunnitelma, jossa on otettu kantaa hoitolinjauksiin voinnin äkillisesti muuttuessa.
• Elvytystilanteissa tulee tarjota omaisille mahdollisuus olla läsnä, mikäli se voidaan toteuttaa turvallisesti ja siten, ettei elvytyksen toteutuminen vaarannu.

Järjestelmät pelastavat ihmishenkiä

• Systems saving lives -konsepti korostaa kansalaisten, ensihoidon ja muun terveydenhuollon välistä yhteyttä sydänpysähdyspotilaan ennusteen parantamisessa.
• Järjestelmän kehittämiseen tähtäävien strategioiden käyttöönottoa suositellaan potilaiden selviytymisen parantamiseksi (esimerkiksi systemaattinen elvytystapahtumien rekisteröinti, säännöllinen auditointi, elvytystilanteiden moniammatillinen jälkipuinti sekä vertailutiedon hyödyntäminen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa).
• Elvytystaito on tärkeä kansalaistaito, jonka jo lapsi oppii. Elvytyskoulutusta tulisi antaa kouluissa ja oppilaitoksissa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä

Sanna Hoppu (puheenjohtaja)

Piritta Setälä (kokoava kirjoittaja)

Marko Hoikka

Milla Jousi

Tuomas Mäntykoski

Anna Nikula

Minna Sihvo

Raija Sipilä (Käypä hoito -toimittaja)

Markus Skrifvars