Sairauspoissaolon tarpeen arviointi

Tausta

• Vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta sovittaessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeisto sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista.
• Tässä Käypä hoito -suosituksessa esitetään suositus lääkäreille hyvästä toimintatavasta.
• Lääkärin arvio sairauspoissaolon tarpeesta perustuu potilaan tutkimiseen ja on lääkärin itsenäinen asiantuntija-arvio sairauden vaikutuksesta potilaan toimintakykyyn työssä.
• Lääkärin on perusteltava kannanottonsa potilaalle ja samalla tarvittaessa ohjeistettava, miten sairauspoissaoloa tulee käyttää toipumisen tukemiseksi.

Keskeiset kannanotot ja rajaukset

• Hoitosuosituksen tavoite on lisätä lääkärien, soveltuvin osin muun terveydenhuoltohenkilöstön ja potilaiden tietoisuutta sairauspoissaolon arvioinnin periaatteista ja käytännöistä.
• Edistää sairauspoissaoloja tarkoituksenmukaisesti käyttämällä potilaiden hyvää toipumista.
• Yhtenäistää sairauspoissaolotodistuksen kirjoittamisen käytäntöjä niin, ettei arvioissa olisi perusteetonta vaihtelua.
• Sairauspoissaolo perustuu diagnosoituun sairauteen tai vammaan tai aiheelliseen epäilyyn sellaisesta.
• Lähtökohta on työkyvyn arvio, jossa sairauden heikentämää toimintakykyä verrataan työssä vaadittavaan toimintakykyyn. Työttömän työkykyä arvioidaan yleensä siihen työhön nähden, josta hän on jäänyt työttömäksi.
• Sairauspoissaolon tarvetta ja kestoa arvioitaessa tarvitaan lääketieteellinen tutkimus: anamneesi mukaan luettuna tieto työtehtävistä ja kliininen tila mukaan luettuna arvio toimintakyvyn heikkenemästä ja sen odotetusta kestosta hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaan.
• Työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus tai vamma tulee diagnosoida ja hoitaa hoitosuositusten ja hyvien käytäntöjen mukaisesti.
• Suosituksessa käsitellään ensisijaisesti tilannetta, jossa sairauspoissaolon tarvetta arvioidaan sairauden hoidon alkuvaiheessa. Tarve voidaan arvioida myös etävastaanoton yhteydessä, jos lääkärillä on riittävät tiedot.
• Lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja työelämän käytäntöjä kuvataan rajoitetusti.
• Sairauspoissaolon tarpeen arviointi voidaan hahmottaa hoito- ja kuntoutusprosessin osaksi, jossa sairauspoissaolo mahdollistaa toipumisen ja sairauden lääketieteellisesti edellyttämän työstä poissaolon sosiaaliturvajärjestelmän tukemana.
• Lääkärin tulee osata aktiivisesti kuvata potilaalle työnteon mahdollinen toipumista edistävä vaikutus.
  • Jo sairauspoissaolokauden alkaessa tulee harkita varhaisen terveydelle sopivaan työhön paluun mahdollisuutta, koska työssäkäynti tukee terveyttä ja työkykyä.
• Työkykyisyyttä käsitteleviin SVB-lausuntoihin tulee kuvata sairauden lisäksi myös objektiiviset toimintakykylöydökset, jotta potilas saa ne sosiaaliturvaetuudet, joihin hänellä on oikeus.
• Viimeistään sairauspoissaolon pitkittyessä tulee arvioida työhön paluuta tukevien kuntouttavien ja työhön kohdistuvien toimien mahdollisuutta.
• Paras asiantuntemus asiasta on työterveyshuollolla, jossa voidaan arvioida mahdollisuudet esimerkiksi työn ja työajan muokkaamiseen, asteittaiseen työhönpaluuseen ja osasairauspäivärahaan.

Mitä tiedetään tutkimuksista?

• Varhainen työterveyslääkärin konsultaatio saattaa vuoden seurannassa vähentää sairauspoissaolopäiviä ja pitkään sairauden vuoksi työstä poissaolojen määrää työntekijöillä, joilla on suuri pitkittyvän sairauspoissaolon riski «Early structured occupational physician consultation (before sickness absence) may reduce sickness absence duration and proportion of those with long-term sickness absence in employees with high risk for long-term sickness absence in 1-year follow-up.»C.
• Työstä poissaolon pitkittymiseen liittyy pysyvän työkyvyttömyyden riskin suureneminen. Terveydenhuollon tukitoimet «Offering return-to-work coordination programmes for workers on sick leave for at least four weeks seems to result in no benefits when compared to usual practice.»C nopeuttavat työhön paluuta.
• Työpaikalla toteutetut interventiot ilmeisesti nopeuttavat palaamista työhön sairauspoissaolon jälkeen ja vähentävät sairauspoissaolopäivien määrää tuki- ja liikuntaelimistön ja mielenterveyden sairauksissa «Workplace interventions reduce time until first return to work and decrease the cumulative duration of sickness absence in workers with musculoskeletal or mental health problems.»B.
• Kroonisessa alaselkäkivussa fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu vähentää jonkin verran sairauspoissaolojen määrää ja lyhentää niiden kestoa «Kroonisessa alaselkäkivussa fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantava terapeuttinen harjoittelu ilmeisesti hieman vähentää sairauspoissaolojen määrää ja kestoa.»B.
  • Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, lisää työhön osallistumista ja työtoimintaa «Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, parantaa toimintakykyä, lisää kroonisessa selkäkivussa työhön osallistumista, työtoimintaa, elämänlaatua ja vähentää ilmeisesti kipua.»A.
• Suomalaisen tutkimuksen mukaan keski-ikäisillä naisilla, jotka kärsivät tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, osasairauspäiväraha saattaa lisätä 4 viikkoa tai pidempään jatkuvan kokoaikaiseen työhön paluun mahdollisuutta kokoaikaisella sairauspäivärahalla oloon nähden «In middle-aged female patients with musculoskeletal disorders, requiring sick leave, a part-time sick leave may increase the possibility of sustained (4 weeks or more) return to work.»C.
• Työhön paluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön «Työhönpaluuta mielenterveysperusteiselta sairauspoissaololta voidaan ilmeisesti nopeuttaa monitekijäisillä interventioilla, joilla on yhteys työhön.»B.
  • Tutkimustietoa sairauspoissaolosta interventiona on niukasti «Tutkimustietoa sairauspoissaolon hyödystä ja haitoista interventiona on riittämättömästi.»C.
• Depressiota sairastavilla ja masennusoireisilla työhön kohdistuvien interventioiden yhdistäminen kliiniseen hoitoon ilmeisesti vähentää sairauspoissaolopäivien määrää «Work-directed interventions added to clinical interventions may reduce sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms.»B. Sama pätee puhelimitse tai verkon kautta toteutettuun kognitiivis-behavioraaliseen hoitoon «Telephone or online cognitive behavioural therapy may be more effective in reducing sick leave due to major depression or a high level of depressive symptoms than usual primary or occupational care.»B, järjestelmälliseen puhelimitse toteutettuun case management -ohjelmaan «A structured telephone outreach and care management program may be more effective in reducing sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms than usual care.»B, ja valvottuun voimaharjoitteluun «Supervised strength exercise may reduce sickness absence due to major depression or a high level of depressive symptoms compared to relaxation.»C.
  • Sopeutumishäiriöstä kärsivillä ongelmanratkaisuun keskittyvät terapiat näyttävät lisäävän osa-aikaiseen työhön paluuta «In patients with adjustment disorders, problem solving therapy (PST) may enhance partial return to work but not full return to work at one-year follow-up.»C.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä