Lasten ja nuorten neuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta, joka voi kohdistua
Neuropsykologinen kuntoutus, sen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti neuropsykologin tutkimuksen tai psykologin neuropsykologisen tutkimuksen perusteella. Käytettyjen menetelmien valintaan vaikuttavat kuntoutustavoitteiden lisäksi lapsen tai nuoren ikä ja taitotaso. Kuntoutus voi olla yksilöllistä, ryhmässä tapahtuvaa tai etäkuntoutusta. Kuntoutus toteutetaan yleensä yksityisellä palveluntuottajalla, joskus myös erikoissairaanhoidossa tai kotikunnassa. Kuntoutuksella on aina alku ja loppu, ja kuntoutuksen jatko arvioidaan kuntouttavan neuropsykologin kuntoutuspalautteen ja lähettävän tahon harkinnan perusteella.
Lasten ja nuorten neuropsykologisessa kuntoutuksessa
Lasten ja nuorten kehitykselliseen kielihäiriön neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei ole näyttöön perustuvaa tietoa, mutta suurin osa puheterapeuttien käyttämistä interventioista on sellaisia, että myös psykologin ja neuropsykologin on mahdollista soveltaa niitä kuntoutuksessa, vanhempien ohjaamisessa tai muiden ammattiryhmien ohjaamisessa ja konsultoinnissa.
Neuropsykologista kuntoutusta suositellaan tyypillisesti aikaisintaan alkuopetuksessa oleville lapsille lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen vaikeuteen sekä myöhemmin luetun ymmärtämisen haasteisiin, jotka ovat tyypillisiä kehitykselliseen kielihäiriöön liittyviä oppimisen vaikeuksia koulussa. Monilla kielihäiriöisillä on myös matematiikan oppimisen vaikeutta, ja etenkin sanalliset tehtävät ovat haasteellisia. Yläkouluikäisen kuntoutuksessa vahvistetaan tyypillisesti myös luku- ja oppimisstrategioita.
Peruslukutaidon omaksumista käsittelevät kuntoutustutkimukset painottuvat interventioihin, joilla pyritään joko ennaltaehkäisemään lukemisvaikeuksia tai tukemaan lukemaan oppimisen valmiuksia (esimerkiksi Ekapeli «https://ekapeli.lukimat.fi/»1). Fonologisella harjoittelulla voidaan tukea etenkin alkavaa lukutaitoa ja lukutarkkuutta. Selvästi vähemmän tutkimustietoa ja näyttöä on lukusujuvuuden vahvistamisesta. Toistolukeminen vaikuttaa myönteisesti lukusujuvuuden kehittymiseen, ja aikuisen kannustava rooli on tärkeänä tukena lapsen teknisen lukutaidon kehittymisessä.
Viitteet: «Broc L, Joye N, Dockrell JE, ym. Capturing the Nat...»1, «Graham S, Hebert M, Fishman E, ym. Do Children Cla...»2, «Isoaho P, Kauppila T, Launonen K. Specific languag...»3, «Lam JHY, Leachman MA, Pratt AS. A systematic revie...»4, «McArthur GM, Hogben JH, Edwards VT, ym. On the "sp...»5, «Saarela S, Peltomaa K & Kuntoutuksen vaikuttavuust...»6, «Snowling MJ, Moll K, Hulme C. Language difficultie...»7, «Ziegenfusz S, Paynter J, Flückiger B, ym. A system...»8, «Äärinen I, Laasonen M & Kuntoutuksen vaikuttavuust...»9.