Takaisin

Äkillisen välikorvatulehduksen ehkäisy ylähengitystieinfektion aikana annettavalla antibiootilla

Näytönastekatsaukset
Marjo Renko
6.9.2017

Näytön aste: B

Ylähengitystieinfektion aikana annettavalla profylaktisella antibioottihoidolla ei ilmeisesti pystytä merkittävästi estämään äkillisen välikorvatulehduksen ilmaantumista.

Berman ym. «Berman S, Nuss R, Roark R ym. Effectiveness of con...»1 (1992) selvittivät flunssan aikana annetun antibiootin tehoa vertaamalla sitä jatkuvan antibioottiestohoidon tehoon. Tutkimuksessa oli 55 lasta, jotka saivat amoksisilliiniä 2 kertaa päivässä joko jatkuvasti tai ainoastaan flunssaoireiden aikana.

3 kuukauden seuranta-aikana vähintään 1 otiitti todettiin 28 %:lla jatkuvaa hoitoa saaneista ja 48 %:lla jaksottaista hoitoa saaneista lapsista. Akuutin otiitin ilmaantuvuus (episodia / 120 päivää riskissä) oli jatkuvaa hoitoa saaneilla 0,46 ja jaksottaista hoitoa saaneilla 1,10 (p < 0,03).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Prellnerin ym. «Prellner K, Foglé-Hansson M, Jørgensen F ym. Preve...»2 tutkimuksessa (1994) oli mukana 76 lasta (keski-ikä noin 1 vuosi), joiden vanhempien oli määrä aloittaa lapselle joko penisilliini- tai lumelääkitys kotona, mikäli lapselle ilmaantui hengitystieinfektion oireita. Lääkityksen kesto oli 10 päivää, ja 2–3 päivää omatoimisen lääkityksen aloituksen jälkeen lapset tutkittiin vastaanotolla. Mikäli otiittia ei tuolloin todettu, tutkimuslääkitystä jatkettiin loppuun saakka, ja lapset tutkittiin rutiinisti kuukauden välein.

Puoli vuotta kestäneen seurannan aikana penisilliiniryhmässä diagnosoitiin 17 akuuttia otiittia 72 lääkitysjakson aikana, kun taas lumeryhmässä todettiin 39 otiittia 78 lääkitysjakson aikana (p < 0,001). Tutkijat päättelivät, että flunssan aikana annetulla penisilliinihoidolla voitiin ehkäistä noin puolet akuuteista otiiteista. Tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska lasten välikorvastatusta ei tutkittu sen enempää lääkityksen alussa kuin myöskään välittömästi lääkityksen loppumisen jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Heikkisen ym. «Heikkinen T, Ruuskanen O, Ziegler T ym. Short-term...»3 satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa (1995) selvitettiin heti flunssaoireiden ilmaannuttua aloitetun antibioottihoidon tehoa akuutin otiitin ehkäisyssä. Tutkimuksessa oli mukana 104 lasta (keski-ikä 2,6 vuotta), jotka tulivat vastaanotolle mahdollisimman pian flunssaoireiden alkamisen jälkeen. Lapsille, joiden välikorvastatus oli siinä vaiheessa täysin normaali, aloitettiin hoidoksi amoksisilliini-klavulaanihappo täydellä hoitoannoksella (40 mg/kg/vrk amoksisilliiniä 7 vuorokauden ajan jaettuna kahteen päiväannokseen) tai vastaava lume. Flunssaoireiden kestossa ennen lääkityksen aloitusta ei ollut eroa ryhmien välillä. Lapset tulivat kontrolliin lääkityksen loputtua tai jo aiemmin, mikäli vanhemmat epäilivät otiitin kehittyneen.

Akuutti otiitti kehittyi lääkityksen aikana 18 %:lle lapsista antibioottiryhmässä ja 22 %:lle lumeryhmässä (p = 0,59; suhteellinen riski 0,81; 95 % luottamusväli 0,37–1,76). Tutkimuksella oli 70 %:n voima todeta antibioottihoidon 75 %:n suuruinen akuuttia otiittia ehkäisevä teho.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Samaan tulokseen ovat tulleet myös 2 uusinta työtä. Fogle-Hanssonin ym. «Foglé-Hansson M, White P, Hermansson A. Pathogens ...»4 tutkimuksessa (2001) 70 alle 6 kuukauden ikäisenä ensimmäisen otiittinsa sairastanutta lasta satunnaistettiin saamaan joko V-penisilliiniä tai lumetta seuraavan flunssan alettua. Korvat tutkittiin 3 päivän kuluttua otomikroskoopilla. Profylaksi kesti 5 vuorokautta, ellei otiittia kehittynyt.

Hengitystieinfektioita ilmaantui 4,4/lapsi molemmissa ryhmissä ja otiitteja penisilliiniryhmässä 1,4/lapsi ja lumeryhmässä 1,5/lapsi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Autret-Lecan ym. «Autret-Leca E, Giraudeau B, Ployet MJ ym. Amoxicil...»5 työssä (2002) 203 iältään 3 kuukauden – 3 vuoden ikäistä toistuvia otiitteja sairastavaa lasta satunnaistettiin saamaan amoksisilliini-klavulaanihappoa tai lumetta 36 tunnin kuluessa hengitystieinfektio-oireiden alusta.

Tutkijat laskivat tarvitsevansa 316 potilasta löytääkseen 10 %:n absoluuttisen eron otiitin ilmaantumisessa (power 80 %, alfa-virhe 5 %). 203 potilaalla he löysivät 6,6 %:n absoluuttisen eron, joka ei tietenkään ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Berman S, Nuss R, Roark R ym. Effectiveness of continuous vs. intermittent amoxicillin to prevent episodes of otitis media. Pediatr Infect Dis J 1992;11:63-7 «PMID: 1741200»PubMed
  2. Prellner K, Foglé-Hansson M, Jørgensen F ym. Prevention of recurrent acute otitis media in otitis-prone children by intermittent prophylaxis with penicillin. Acta Otolaryngol 1994;114:182-7 «PMID: 8203201»PubMed
  3. Heikkinen T, Ruuskanen O, Ziegler T ym. Short-term use of amoxicillin-clavulanate during upper respiratory tract infection for prevention of acute otitis media. J Pediatr 1995;126:313-6 «PMID: 7844685»PubMed
  4. Foglé-Hansson M, White P, Hermansson A. Pathogens in acute otitis media--impact of intermittent penicillin V prophylaxis on infant nasopharyngeal flora. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2003;67:511-6 «PMID: 12697353»PubMed
  5. Autret-Leca E, Giraudeau B, Ployet MJ ym. Amoxicillin/clavulanic acid is ineffective at preventing otitis media in children with presumed viral upper respiratory infection: a randomized, double-blind equivalence, placebo-controlled trial. Br J Clin Pharmacol 2002;54:652-6 «PMID: 12492614»PubMed