Takaisin

Influenssarokote akuutin otiitin ehkäisyssä

Näytönastekatsaukset
Terho Heikkinen ja Tanja Laukkala
15.11.2017

Näytön aste: A

Influenssarokotteet vähentävät influenssaan liittyvän akuutin otiitin ilmaantumista.

Heikkisen ym. «Heikkinen T, Ruuskanen O, Waris M ym. Influenza va...»1 (1991) tutkimuksessa oli mukana 374 päiväkotilasta (keski-ikä 2,2 vuotta), joista puolet sai inaktivoidun influenssarokotteen, ja toinen puoli lapsista toimi rokottamattomana kontrolliryhmänä. Satunnaistaminen tapahtui päiväkodeittain. Influenssaepidemian aikana lapset tutkittiin jokaisen hengitystieinfektion aikana. Vähintään 1 akuutti otiitti todettiin rokoteryhmässä 35 lapsella (19 %) ja kontrolliryhmässä 55 lapsella (29 %) (suhteellinen ero 36 %, p < 0,02).

Influenssaviruksen aiheuttamiin infektioihin liittyvien otiittien määrä oli rokoteryhmässä 83 % pienempi kuin kontrolliryhmässä (p < 0,001). Hengitystieinfektioiden kokonaismäärissä ei ryhmien välillä ollut merkitsevää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Clementsin ym. «Clements DA, Langdon L, Bland C ym. Influenza A va...»2 (1995) tutkimuksessa oli 186 lasta (ikäjakauma 6–30 kuukautta), joista 94 sai inaktivoidun influenssarokotteen. Toiset lapset saivat joko kontrollirokotteen (hepatiitti B) tai eivät lainkaan rokotusta. Influenssaepidemian aikana 21,5 % influenssarokotteen saaneista lapsista ja 36,4 % muista lapsista sairasti ainakin 1 akuutin otiitin (suhteellinen ero 32 %, p = 0,02).

Lasten otiittisairastuvuudessa ei todettu eroja ryhmien välillä ennen influenssaepidemiaa eikä myöskään sen jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Belshe ym. «Belshe RB, Mendelman PM, Treanor J ym. The efficac...»3 (1992) tutkivat satunnaistetussa, lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa elävän, heikennetyn, intranasaalisesti annosteltavan influenssarokotteen tehoa 1 602 lapsella (keski-ikä 43 kuukautta). Rokotteen antama suojateho influenssainfektiota vastaan oli 93 % (95 % luottamusväli 88–96 %). Influenssarokoteryhmässä (n = 1 070) 14 lasta sairastui influenssaan, ja näistä 1 lapsella todettiin otiitti. Kontrolliryhmässä (n = 532) 95 lasta sai influenssan, ja näistä lapsista otiitti diagnosoitiin 20:lla.

Infektion etiologiasta riippumatta kuumeisia otiitteja todettiin influenssarokotteen saaneilla lapsilla 30 % vähemmän kuin lumeryhmässä (95 % luottamusväli erolle 18–45 %, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Marchision ym. «Marchisio P, Cavagna R, Maspes B ym. Efficacy of i...»4 (2002) tutkimuksessa oli 133 lasta (ikä 1–5 vuotta), jotka saivat joko intranasaalisesti annosteltua influenssarokotetta (n = 67) tai lumetta (n = 66). Lapsia seurattiin talvikaudella 6 kuukauden ajan.

Vähintään 1 otiitin sairasti 35,8 % rokotetuista ja 63,6 % kontrollilapsista (rokotteen teho 44 %, P = 0,002). Vähintään 2 otiittia seuranta-aikana sairastaneiden vastaavat osuudet olivat 9,0 % ja 24,2 % (rokotteen teho 63 %, P = 0,03).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Hoberman ym. «Hoberman A, Greenberg DP, Paradise JL ym. Effectiv...»5 (2003) satunnaistivat 2 vuoden aikana yhteensä 786 lasta (ikä 6–24 kuukautta) saamaan joko influenssarokotteen tai lumerokotteen. Lapsia seurattiin seuraavan talven ajan. Pääasiallisena vastemuuttujana oli niiden lasten lukumäärä, joilla todettiin vähintään 1 otiitti. Ensimmäisenä talvena influenssan ilmaantuvuus lumeryhmässä oli 15,9 % ja rokotteen teho influenssaa vastaan 66 %. Toisena talvena influenssaa esiintyi niin vähän, ettei rokotteen tehoa edes influenssaa vastaan voitu osoittaa.

Päävastemuuttujan suhteen tutkimuksessa ei todettu merkitsevää eroa ryhmien välillä. Useita tulosten tulkinnan kannalta tärkeitä lukuja ei kuitenkaan raportoitu lainkaan. Myöhemmässä lehden palstoilla käydyssä kirjeenvaihdossa «Heikkinen T, Ruuskanen O. Effectiveness of influen...»6 kirjoittajat kuitenkin ilmoittivat, että ensimmäisenä talvena influenssarokotteen teho influenssan laukaisemien otiittien vähentämisessä oli 62 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Belshe ym. «Belshe RB, Edwards KM, Vesikari T ym. Live attenua...»7 (2007) vertasivat satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa elävää heikennettyä intranasaalista influenssarokotetta ja perinteistä inaktivoitua influenssarokotetta. Tutkimuksessa oli mukana 7 852 iältään 6–59 kuukauden ikäistä lasta.

Intranasaalinen rokote vähensi varmistettuja influenssainfektioita 54,9 % enemmän kuin inaktivoitu rokote. Myös influenssaan liittyvät akuutit otiitit vähenivät intranasaalista rokotetta saaneilla lapsilla 50,6 % (95 % luottamusväli 21,5–69,5 %) enemmän kuin inaktivoitua rokotetta saaneilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Blockin ym. «Block SL, Heikkinen T, Toback SL ym. The efficacy ...»8 tutkimuksessa analysoitiin elävän, heikennetyn influenssarokotteen tehoa influenssaan liittyvien välikorvatulehdusten ehkäisyssä 6–83 kuukauden ikäisillä lapsilla 6 satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa sekä 2 sellaisessa tutkimuksessa, joissa elävää influenssarokotetta oli verrattu inaktivoituun influenssarokotteeseen. Analyysissä oli mukana yhteensä 24 046 lasta, joilla oli diagnosoitu 290 akuuttia otiittia.

Lumerokotteeseen verrattuna elävän heikennetyn influenssarokotteen teho influenssaan liittyvien otiittien ehkäisyssä oli 85,0 % (95 % luottamusväli 78,3–89,8 %). Inaktivoituun rokotteeseen verrattuna elävän rokotteen teho oli 54,0 % (95 % luottamusväli 27,0–71,7 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Heikkisen ym. «Heikkinen T, Block SL, Toback SL ym. Effectiveness...»9 edellä mainittuun tutkimusaineistoon perustuvassa jatkoselvityksessä arvioitiin elävän heikennetyn influenssarokotteen kokonaistehoa akuutin otiitin ehkäisyssä vuositasolla riippumatta otiittiin liittyvästä virusetiologiasta.

Rokotteen laskettiin vähentävän otiitin kokonaisilmaantumista vuositasolla 7,5 %, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (95 % luottamusväli -2,4–16,2 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Heikkinen T, Ruuskanen O, Waris M ym. Influenza vaccination in the prevention of acute otitis media in children. Am J Dis Child 1991;145:445-8 «PMID: 1849344»PubMed
  2. Clements DA, Langdon L, Bland C ym. Influenza A vaccine decreases the incidence of otitis media in 6- to 30-month-old children in day care. Arch Pediatr Adolesc Med 1995;149:1113-7 «PMID: 7550814»PubMed
  3. Belshe RB, Mendelman PM, Treanor J ym. The efficacy of live attenuated, cold-adapted, trivalent, intranasal influenzavirus vaccine in children. N Engl J Med 1998;338:1405-12 «PMID: 9580647»PubMed
  4. Marchisio P, Cavagna R, Maspes B ym. Efficacy of intranasal virosomal influenza vaccine in the prevention of recurrent acute otitis media in children. Clin Infect Dis 2002;35:168-74 «PMID: 12087523»PubMed
  5. Hoberman A, Greenberg DP, Paradise JL ym. Effectiveness of inactivated influenza vaccine in preventing acute otitis media in young children: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:1608-16 «PMID: 14506120»PubMed
  6. Heikkinen T, Ruuskanen O. Effectiveness of influenza vaccine to prevent acute otitis media. JAMA 2004;291:692-3; author reply 693-4 «PMID: 14871907»PubMed
  7. Belshe RB, Edwards KM, Vesikari T ym. Live attenuated versus inactivated influenza vaccine in infants and young children. N Engl J Med 2007;356:685-96 «PMID: 17301299»PubMed
  8. Block SL, Heikkinen T, Toback SL ym. The efficacy of live attenuated influenza vaccine against influenza-associated acute otitis media in children. Pediatr Infect Dis J 2011;30:203-7 «PMID: 20935591»PubMed
  9. Heikkinen T, Block SL, Toback SL ym. Effectiveness of intranasal live attenuated influenza vaccine against all-cause acute otitis media in children. Pediatr Infect Dis J 2013;32:669-74 «PMID: 23271441»PubMed