Takaisin

Laihdutuksen vaikutus sydämen vasempaan kammioon

Näytönastekatsaukset
Antti Jula
10.9.2020

Näytön aste: C

Laihtuminen, joka on saatu aikaan vähäenergiaisella dieetillä ja jota voidaan täydentää vähänatriumisella dieetillä, näyttää pienentävän sydämen vasemman kammion massaa. Samantyyppinen edullinen vaikutus saadaan ilmeisesti myös liikuntaharjoittelulla, joka aiheuttaa laihtumista.

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «MacMahon SW, Wilcken DE, Macdonald GJ. The effect ...»1selvitettiin laihduttamisen, metoprololi- ja lumehoidon vaikutuksia liikapainoisten, keskimäärin 42-vuotiaiden hypertensiivisten henkilöiden (29 miestä, 12 naista) sydämen vasempaan kammioon. Painon ja verenpaineen mittaukset ja sydämen kaikututkimus tehtiin tutkimuksen alussa ja 21 viikon hoidon jälkeen.

Tulokset: Laihdutusryhmään satunnaistettujen paino aleni 8,3 kg. Metoprololihoitoon satunnaistettujen paino nousi 2,5 kg ja lumehoitoon satunnaistettujen 0,5 kg. Laihduttaminen pienensi vasemman kammion massaa 19,6 % (193 ± 61 g:sta 155 ± 46 g:aan, p < 0,05). Metoprololi- ja lumehoito eivät vaikuttaneet vasemman kammion massaan. Vasemman kammion takaseinämän ja kammioväliseinämän paksuus pienenivät laihdutusryhmässä (p < 0,05), mutta pysyivät metoprololi- ja lumehoitoryhmissä muuttumattomina.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

144 osallistujaa satunnaistettiin «Hinderliter A, Sherwood A, Gullette EC ym. Reducti...»2valvottuun aerobiseen liikuntaan (3–4 krt/viikko) tai liikuntaan (3–4 krt /viikko) yhdistettynä oppimisterapeuttiseen (behavioraaliseen) painonhallintaohjelmaan tai kontrolliryhmään 6 kuukauden ajaksi. Osallistujien iän piti olla vähintään 29 vuotta, he olivat pääsääntöisesti terveitä, eikä heillä saanut olla sydänsairautta, munuaisten vajaatoimintaa, diabetesta tai viitteitä sekundaarisesti kohonneesta verenpaineesta. Heillä ei saanut olla verenpainelääkitystä edeltävän 6 viikon aikana. Tutkimukseen hyväksymiskriteerit olivat seuraavat: systolinen verenpaine 130–180 mmHg tai diastolinen verenpaine 85–110 mmHg, liikapaino (BMI 25–37 kg/m2) ja vähäinen aerobinen liikunta. Verenpaine sekä sydämen vasemman kammion rakenteiden mitat (kaikututkimuksella) mitattiin lähtötilanteessa ja hoitojakson päättyessä. 20 henkeä (14 % kokonaislukumäärästä) jäi seurannasta pois, eikä 42:lle (29 %) pystytty luotettavasti kaikututkimuksissa määrittämään vasemman kammion ulottuvuuksia tai seinämän paksuutta.

Hyvälaatuiset sydämen kaikututkimuksen tulokset saatiin 82 osallistujalta, ja tutkimuksen tulokset perustuvat näiden mittausten analyysiin. Tässä joukossa BMI oli merkitsevästi pienempi kuin niillä, joilla kaikututkimuksessa saatiin epätyydyttävä näkyvyys (31,4 + 4,1 kg/m2, (+ SD) vs. 34,2 + 3,9 kg/m2, p < 0,001). Painonhallintaryhmässä (n = 36) ravinnosta saatu energiamäärä oli tutkimusjakson lopussa selkeästi pienempi kuin liikunta- (n = 27) ja kontrolliryhmässä (n = 19); energiamäärän väheneminen lähtötilanteesta oli painonhallintaryhmässä 717 kcal ja vastaavasti liikuntaryhmässä 120 kcal ja kontrolliryhmässä 109 kcal. Myös suolansaanti tutkimusjakson lopussa oli painonhallintaryhmässä merkitsevästi vähentynyt verrattuna liikunta- ja kontrolliryhmiin (1 094 mg/vrk vs. 568 mg/vrk ja 217 mg/vrk, p < 0,001). Painonhallintaryhmässä paino pieneni lähtötilanteeseen verrattuna keskimäärin 7,4 kg, liikuntaryhmässä 2,3 kg ja suureni kontrolliryhmässä keskimäärin 0,2 kg. Ryhmien välillä oli merkitsevä ero (sekä painonhallinta- vs. liikuntaryhmä ja molemmat interventioryhmät vs. kontrolliryhmä, p < 0,001).

Verenpainetaso tutkimuksen alkutilanteessa oli 140 (+ 10 SD) / 93 (+ 5) mmHg. Alkutilanteen suhteen vakioitu diastolinen verenpaine oli interventioryhmissä (molemmat ryhmät yhdistettyinä) tutkimusjakson lopussa kontrolliryhmää pienempi (p < 0,001), mutta systolisen verenpaineen suhteen tilastollisesti merkitsevää eroa ei todettu (p = 0,09). Keskimääräinen verenpaineen väheneminen painonhallintaryhmässä oli 6,8/5,9 mmHg ja liikuntaryhmässä 3,2/4,4 mmHg, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kontrolliryhmässä verenpaine suureni keskimäärin 0,1/0,8 mmHg. Kontrolliryhmään verrattuna interventioryhmissä (molemmat ryhmät yhdistettyinä) havaittiin tutkimusjakson lopussa pienempi sydämen taka- (p = 0,05) ja väliseinän (p = 0,004) paksuus.

Kommentti

«Hinderliter A, Sherwood A, Gullette EC ym. Reducti...»2: Alkuperäisistä osallistujista 43 %:n tuloksia (eri syistä pois jääneiden tai tuloksista hylättyjen osuus) ei ole käsitelty lopullisessa analyysissä. Muutoksen eron analysoinnin sijaan tutkijat vertasivat laihdutus-, liikunta- ja kontrolliryhmiin osallistuneiden sydämen mittoja keskenään tutkimuksen loppuvaiheessa alkumittoihin vakioiden (laihdutusryhmän mitat olivat lähtötilanteessa ei-merkitsevästi muiden ryhmien mittoja pienemmät).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: heikko

Kirjallisuutta

  1. MacMahon SW, Wilcken DE, Macdonald GJ. The effect of weight reduction on left ventricular mass. A randomized controlled trial in young, overweight hypertensive patients. N Engl J Med 1986;314:334-9 «PMID: 2935737»PubMed
  2. Hinderliter A, Sherwood A, Gullette EC ym. Reduction of left ventricular hypertrophy after exercise and weight loss in overweight patients with mild hypertension. Arch Intern Med 2002;162:1333-9 «PMID: 12076231»PubMed