Tampereella tutkittiin «Järvinen TT, Kaukinen K, Laurila K ym. Intraepithe...»1, «Collin P, Holm K, Kaukinen K, Laurila K, Mäki M. L...»2 intraepiteliaalisten lymfosyyttien esiintymistä vuosina 1995–1999 tehdyissä 928 perättäisessä endoskopiassa otetussa limakalvobiopsiassa. Yhteensä 928 aikuista tutkittiin joko keliakiaepäilyn vuoksi tai dieettihoidon onnistumisen arvioimiseksi. 545 potilaalla histologinen löydös oli normaali, 138:lla todettiin hoitamaton keliakia, 198 keliaakikkoa oli tutkimuksessa ruokavaliohoidon kontrolloimiseksi ja 47:llä oli dermatitis herpetiformis.
Vertailuryhmänä toimi 59 aikuista, joille tehtiin endoskopia ruuansulatusvaivojen vuoksi, mutta joilla keliakiavasta-ainetasot olivat normaalit, ei ollut kliinistä keliakiaepäilyä eikä suvussa keliakiaa. Limakalvonäytteestä tutkittiin CD3+, alfabeeta+ ja gammadelta+ intraepiteliaaliset lymfosyytit. Kudosnäytteet tutki yksi henkilö, joka oli sokkoutettu anamneesin ja muiden löydösten osalta (ks. taulukko «Histologisten erikoistutkimusten ominaisuudet keliakian toteamisessa....»1).
Kriteerit | Herkkyys % | Tarkkuus % | Positiivinen ennustearvo % | Negatiivinen ennustearvo % |
---|---|---|---|---|
CD3+ > 37 solua/mm epiteeliä | 93 | 73 | 89 | 83 |
alfabeeta+ > 25 solua/mm epiteeliä | 83 | 66 | 83 | 62 |
gammadelta+ > 4,2 solua/mm epiteeliä | 93 | 88 | 93 | 85 |
Ryhmien välillä oli huomattavasti päällekkäisyyttä ja raja-arvo oli valittu siten, että saatiin paras mahdollinen herkkyys menettämättä tarkkuutta. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla keliaakikoilla gammadelta+ lymfosyyttien määrä jäi koholle vertailuryhmään verrattuna, mutta CD3+ ja alfabeeta+ lymfosyytit normalisoituivat.
Suomalaisessa tutkimuksessa «Salmi TT, Collin P, Järvinen O ym. Immunoglobulin ...»3seurattiin niitä henkilöitä, joilla ei alun perin ollut ohutsuolibiopsiassa keliakialöydöstä (N = 75). Potilaista 25 oli positiivisia endomysium-vasta-aineille (ryhmä A); 25 oli vasta-ainenegatiivisia, ja heidän biopsiassa oli Marsh I löydös (ryhmä B) ja 25 vasta-ainenegatiivisia, ja heidän biopsiassaan oli Marsh 0 löydös (ryhmä C). Mediaani seuranta-aika oli 7 vuotta.
Seurannan aikana 17 potilaalle kehittyi ohutsuolibiopsialla todettu keliakia. Näistä 13 kuului ryhmään A, 3 ryhmään B ja 1 ryhmään C. Lähtötilanteessa todetuilla suoliston keliakia-autovasta-ainekertymillä (intestinal coeliac autoantibody deposits) oli 93 %:n herkkyys ja 93 %:n tarkkuus ennustaa myöhempää keliakiaa.
Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa «Borrelli M, Maglio M, Korponay-Szabó IR ym. Intest...»4 selvitettiin keliakiariskissä olevien lasten suoliston anti-TGA IgA kertymien ennustearvoa myöhempää keliakiaa ajatellen 62 lapsella, joille oli tehty ohutsuolibiopsia seerumin keliakiaan liittyvien vasta-aineiden tai oireiden perusteella.
Anti-TGA IgA kertymiä todettiin kaikilla 53 lapsella, joilla oli tai joille kehittyi myöhemmin keliakia.
Italialaisessa kohorttitutkimuksessa «Tosco A, Salvati VM, Auricchio R ym. Natural histo...»5 seurattiin 106:ta lasta, jotka olivat alun perin autovasta-ainepositiivisia, mutta joilla oli normaali ohutsuolen biopsialöydös. Biopsia toistettiin 2 vuoden kuluttua niillä 39 lapsella, jotka säilyivät vasta-ainepositiivisina tai joilla oli keliakiaan viittavia oireita. Villusatrofia todettiin 12/39:llä (31 %) näistä lapsista. Alkuperäisessä ohutsuolinäytteessä todetut anti-TGA IgA kertymät ennustivat villusatrofian kehittymistä.
Suomalaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Kurppa K, Collin P, Viljamaa M ym. Diagnosing mild...»6 satunnaistettiin 23 EmA-positiivista (endomysiumvasta-aineet) aikuista, joiden ohutsuolibiopsian löydös oli luokassa Marsh 1–2, gluteenittomalle tai tavalliselle ruokavaliolle. 1 vuoden seurannassa kaikkien tavallista ruokavaliota jatkaneiden (N = 10) biopsialöydös vaikeutui ja EmA-positiivisuus säilyi. Gluteenitonta ruokavaliota käyttäneiden (N = 13) kohdalla oireet lievittyivät, EmA-tasot alenivat ja biopsialöydös lievittyi.
Suomalaisessa tutkimuksessa «Kurppa K, Ashorn M, Iltanen S ym. Celiac disease w...»7 haluttiin selvittää, hyötyisivätkö EmA-positiiviset lapset, joilla oli alkuvaiheen biopsiassa todettavissa normaali ohutsuolen villusten morfologia ja ohutsuolen TG2-vasta-ainekertymiä, varhaisesta ohjauksesta gluteenittomalle ruokavaliolle. Lapsia oli yhteensä 17, joista 5 jäi pois tutkimuksesta muutettuaan toiselle alueelle. Loput joko jatkoivat normaalia ruokavaliota (N = 7) tai siirtyivät gluteenittomaan ruokavalioon (N = 5). Gluteenittomalle ruokavaliolle siirtyneillä lapsilla oireet vähenivät, EmA-vasta-aineet hävisivät ja TG2-ab-tasot alenivat. Tavanomaista ruokavaliota jatkaneilla vasta-ainetasot suurenivat ja oireet jatkuivat. Heistä yhdelle ei seuranta-aikana kehittynyt ohutsuolen villusatrofiaa.