Takaisin

Työhönpaluun helpottaminen pitkittyneessä selkäkivussa

Näytönastekatsaukset
Juha Ahonen
11.3.2025

Näytön aste: B

Työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä voidaan ilmeisesti vähentää pitkittyneen alaselkäkivun aiheuttamaa työstä poissaoloa jonkin verran tehokkaammin kuin tavanomaisella hoidolla.

Vuonna 2021 julkaistu systemaattinen katsaus «Ishimaru T, Chimed-Ochir O, Arphorn S, ym. Effecti...»1 tutki alaselkäkipuisia työntekijöitä varten työpaikalla tehtävien sopeuttavien muutosten ("fitness for work") vaikutusta työntekijöiden työhönpaluuseen kuluvaan aikaan, sairausloman kestoon, oireiden vähenemiseen ja työkykyyn. Työpaikalla tehtävät muutokset liittyivät työpaikan ergonomiaan, työtehtäviin ja työskentelyaikoihin. Katsaus käsitti 9 RCT-tutkimusta, joista 2 oli tehty Suomessa, 6 muissa Pohjoismaissa ja 1 Hollannissa. Tutkimusten seuranta-ajat vaihtelivat 3 kuukaudesta 24 kuukauteen. Työhönpaluuseen kuluvaa aikaa pitkäaikaisessa selkäkivussa oli arvioitu kolmessa tutkimuksessa: yhden tutkimuksen (n = 196) mukaan työpaikan sopeuttavat muutokset lyhensivät työhönpaluun mediaaniaikaa 77 vuorokauteen verrattuna verrokkiryhmän 104 vuorokauteen, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa (n = 756) eroa ei todettu. Sopeuttavien muutosten vaikutusta sairausloman pituuteen arvioitiin seitsemässä tutkimuksessa, joissa tarkasteltiin sairauslomaa joko kumulatiivisina päivinä tai sairausloman jatkumista tiettyinä tarkastelukohtina (mm. 30 vrk, 3 kk tai 24 kk). Kolmessa tutkimuksessa (n = 792, tarkastelukohdat 3, 6 ja 12 kk) havaittiin sopeuttavien muutosten aiheuttavan (uusiutuvan) sairauslomariskin vähenemistä (tutkimus 1: HR 1,7; 95 % luottamusväli 0,9–3,0, tutkimus 2: 20,7 % vs 39,6 %; P < 0,05, tutkimus 3: OR 1,8; 95 % luottamusväli 1,0–3,4). Neljässä pitemmän aikavälin tutkimuksessa (n = 884) eroa ei todettu. Yhteenvetona katsauksessa todettiin, että työpaikan sopeuttavat muutokset voivat nopeuttaa työhönpaluuta ja vähentää (toistuvaa) sairausloman tarvetta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2015 julkaistussa Cochrane-katsauksessa «van Vilsteren M, van Oostrom SH, de Vet HC, ym. Wo...»2 tutkittiin yleisesti työpaikan työkykyä tukevien interventioiden vaikutusta sairauslomaan. Interventioilla tarkoitettiin tässä katsauksessa muutosta työympäristössä, työvälineissä, työn suunnittelussa tai organisoinnissa. Verrokkiryhmä sai tavanomaista hoitoa (esim. hoitosuosituksen mukaista hoitoa). Meta-analyysissa tehtiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien alaryhmäanalyysi (pääosin selkäpotilaita), jossa interventioryhmässä oli lyhyempi työhönpaluuseen kuluva aika (4 RCT:tä, HR 1,44; 95 % luottamusväli 1,15–1,82, työkyvyttömyyspäivät interventio vs tavanomainen hoito: 69,5/98,5, 147/162, 67/131, 51/62) ja parempi tulos pysyvässä työhönpaluussa (vähintään 4 vk töissä sairausloman jälkeen) entiseen tai vastaavaan työhön (2 RCT:tä, HR 1,77; 95 % luottamusväli 1,37–2,29, työkyvyttömyyspäivät interventio vs tavanomainen hoito: 77/104 ja 88/208). Yhteenvetona katsauksessa todettiin, että työpaikan interventiot voivat vähentää tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista johtuvaa työstä poissaoloa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2022 julkaistussa RCT-tutkimuksessa «Fisker A, Langberg H, Petersen T, ym. Effects of a...»3 selvitettiin 12 viikkoa kestävän moniammatillisen kuntoutuksen vaikutusta alaselkäkivusta johtuvaan sairauspoissaolon kestoon verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Seuranta-ajankohdat olivat hoidon lopussa sekä 6 ja 12 kuukauden kohdalla. Vertailuryhmän tavanomaiseen hoitoon kuului tapaaminen fysioterapeutin tai kiropraktikon kanssa ja tarvittaessa myös reumatologin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Interventioryhmän moniammatilliseen kuntoutukseen kuului edellä mainitun tavanomaisen hoidon lisäksi tapaaminen "työhönpaluukoordinaattorin", psykologin, ergonomistin, työterveyslääkärin ja sairauspäivärahasta vastaavan viraston "tapausvastaavan" (case manager) kanssa. Tutkimukseen osallistui 770 alaselkäkipuista ihmistä, jotka olivat sairauslomalla tai joilla oli riski joutua sairauslomalle alaselkäkivun vuoksi. Kummankin ryhmän sairauspoissaolojen määrä oli selvästi alkutilannetta (interventioryhmä 53 %, verrokkiryhmä 51 %) pienempi 12 viikon hoitojakson lopussa (30 %, 35 %), 6 kuukauden (23 %, 23 %) ja 12 kuukauden (16 %, 16 %) kohdalla, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ei todettu. Keskimääräinen terveydenhuollon käyntimäärä oli 10,7 interventioryhmässä ja 7,1 verrokkiryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Ishimaru T, Chimed-Ochir O, Arphorn S, ym. Effectiveness of fitness for work interventions for workers with low back pain: A systematic review. J Occup Health 2021;63(1):e12261 «PMID: 34375493»PubMed
  2. van Vilsteren M, van Oostrom SH, de Vet HC, ym. Workplace interventions to prevent work disability in workers on sick leave. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015(10):CD006955 «PMID: 26436959»PubMed
  3. Fisker A, Langberg H, Petersen T, ym. Effects of an early multidisciplinary intervention on sickness absence in patients with persistent low back pain-a randomized controlled trial. BMC Musculoskelet Disord 2022;23(1):854 «PMID: 36088313»PubMed