Saksassa tehdyssä tutkimuksessa «Auffarth GU, Golescu A, Becker KA ym. Quantificati...»1mitattiin jälkikaihen määrää kaihileikkauksen jälkeen EPCO-menetelmällä. EPCO-menetelmässä digitaalivalokuvauksen avulla mitataan solukasvua tekomykiön ja takakapselin välissä ja määritetään jälkikaihen pinta-ala koko optiikan alueelta. Siten menetelmä on parempi mittari jälkikaihen tutkimiseen kuin Nd:YAG-kapsulotomiamäärät. Tutkimukseen osallistui 121 silmää, ja niissä 5 eri tekomykiötyyppiä: Alcon AcrySof® (N = 20), Allergan AR40® (N = 27), Corneal ACR6® (N = 21), Pharmacia 811 PMMA® tekomykiö (N = 24) ja Pharmacia 911A® silikonitekomykiö (N = 29). Jälkikaihiarvot ryhmissä koko optiikan osalta arvioituna olivat seuraavat: Corneal ACR6® (1,93 ± 0,62), Pharmacia 811 PMMA® tekomykiö (0,62 ± 0,63), Allergan AR40® (0,55 ± 0,28), Pharmacia 911A® silikonitekomykiö (0,161 ± 0,181), Alcon AcrySof® (0,145 ± 0,27). Jälkikaihiarvot ryhmissä optiikan keskeisen 3 mm:n osalta arvioituna olivat seuraavat: Corneal ACR6® (1,64 ± 0,96), Pharmacia 811 PMMA® tekomykiö (0,49 ± 0,39), Allergan AR40® (0,22 ± 0,32), Alcon AcrySof® (0,08 ± 0,21), Pharmacia 911A® silikonitekomykiö (0,06 ± 0,11).
Tilastollisesti merkitsevästi vähemmän (p < 0,01) jälkikaihia esiintyi 2 optiikaltaan jyrkkäreunaisen tekomykiön ryhmissä (Alcon AcrySof® ja Pharmacia 911A®) verrattuna tekomykiöihin, joissa oli pyöreäreunainen optiikka.
Englannissa tehdyssä tutkimuksessa «Boyce JF, Bhermi GS, Spalton DJ ym. Mathematical m...»2 selvitettiin matemaattisesti jyrkkä- ja pyöreäreunaisen optiikan aiheuttamaa painevaikutusta takakapselia vasten. Kun tekomykiön takakapselia vastaan aiheuttama paine jaetaan paikallisella tekomykiön kaarevuuden säteellä kapselin ja tekomykiön välinen kitka huomioiden, todettiin jyrkkäreunaisen optiikan aiheuttavan 69 ± 6 % suuremman paineen takakapselia vastaan kuin pyöreäreunainen optiikka.
Suurempi paine takakapselia vastaan estää paremmin mykiön epiteelisolujen vaeltamisen ja kasvun tekomykiön ja takakapselin väliin.
Cochrane-katsauksessa «Findl O, Buehl W, Bauer P ym. Interventions for pr...»3 2010 analysoitiin 66 tutkimusta, jotka tähtäsivät jälkikaihin estämiseen. Tutkimusten tuli olla prospektiivisia, satunnaistettuja ja kontrolloituja, ja niissä tuli olla oli vähintään 12 kuukauden seuranta-aika. Tutkimukset jaettiin 3 osaan:
1. Tekomykiön optiikan materiaalin vaikutus jälkikaiheen (PCO). Tutkimuksissa ei todettu merkittävää eroa PCO:n syntyyn eri tekomykiömateriaaleilla (PMMA, hydrogel, hydrophobinen akryyli, silikoni), vaikkakin hydrogeelitekomykiöillä oli isommat PCO-määrät ja silikonitekomykiöillä alemmat jälkikaihimäärät kuin muilla materiaaleilla.
2. Tekomykiön optiikan muodon vaikutus PCO:n muodostumiseen. Tutkimus totesi merkittävästi alhaisemmat PCO-määrät (-8,65 ;95 % luottamusväli -10,72 – -6,59), asteikolla 0–100) ja takakapselin avaamisen (YAG-LCT) (OR 0,19 ;95 % luottamusväli 0,11–0,35) jyrkkäreunaisilla tekomykiöillä verrattuna pyöreäreunaisiin tekomykiöihin.
3. Kirurgisella tekniikalla ja lääkkeillä ei todettu eroja jälkikaihin syntyyn. Intra- tai postoperatiivisilla lääkkeillä ei todettu eroja jälkikaihin syntyyn.
PCO:n esiintyvyyttä ja siitä johtuvaa Nd:YAG-laserkapsulotomian määrää eri hydrofobisten akryylitekomykiöiden ja lisäksi hydrofiilisten tekomykiöiden välillä toi esille 2017 julkaistu tutkimus Englannista «Ursell PG, Dhariwal M, Majirska K ym. Three-year i...»4. Yhteensä 52 162 kaihileikattua silmää oli mukana multicenter-tyyppisessä, retrospektiivisessä NHS-tutkimuksessa (National Health Service, UK), jossa määritettiin Nd:YAG määrä 3 vuotta kaihileikkauksesta. Kaihileikkauksen jälkeinen jälkikaihi (PCO) hoidettiin Nd:YAG-laserkapsulotomialla. Kaksi eri hydofobista tekomykiöitä antoivat 2,4 % (Acrysof (Alcon: SA60AT, SN60WF, SN60AT): 13 011 silmää) ja 5,1 % (AMO:Tecnis ZCB00: 15 083 silmää) Nd:YAG määrät ja vastaavasti hydrofiilinen tekomykiöryhmä 10,9 % (B&L: Akreos Adapt AO, Akreos Adapt; Lenstec:Softec HA; Rayner: C-Flex 970, Softec1: yhteensä 19 806 silmää).
Kun Nd:YAG-kustannus (UK NHS:DRG Tariff) oli 237 puntaa yhtä laseroitua silmää kohti, tutkimuksen tekijät laskivat mahdolliset kustannussäästöt tulosten perusteella oletuksella, että eri tekomykiöitä olisi käytetty koko operaatiomäärässä. Paras hydrofobinen tekomykiö koko ryhmälle käytettynä antaisi 334 000 punnan säästöt verrattuna toiseksi tulleeseen hydrofobiseen tekomykiöryhmään ja vastaavasti 1 050 803 punnan säästöt vastaavasti hydofiilisiin tekomykiöihin nähden. Tähän ei ole laskettu mukaan kustannuksia Nd:YAG-komplikaatioiden (silmänpaineen nousun, glaukooman, kystisen makulaturvotuksen ja retina-ablaatioiden hoidosta). Komplikaatiomäärä nousee Nd:YAG-määrän suhteessa.
Kommentti:
Tooristen tekomykiöiden hyötyä hajataiton korjaamisessa kaihileikkauksen yhteydessä analysoitiin systemaattisessa kirjallisuuden analysoinnissa «Kessel L, Andresen J, Tendal B ym. Toric Intraocul...»5. Kirjallisuushaku tehtiin vertailuna Embase, PubMed ja Central database Cochrane. Tässä meta-analyysissa arvioitiin 13 tutkimusta, joissa 707 silmää oli satunnaistettu saamaan toorinen tekomykiö ja 706 ei-toorinen tekomykiö. Yhteensä 225 silmään tehtiin myös hajataittoa vähentävät relaksoivat korneaaliset viillot. Tutkimuksessa todettiin leikkauksen jälkeen merkittävästi parempi näöntarkkuus kauas ilman laseja toorisen tekomykiön saaneilla potilailla (logarithm of the minimum angle of resolution (logMAR) mean difference, -0,07; 95 % luottamusväli -0,10 – -0,04 ja parempi selviytyminen ilman laseja (risk ratio, RR, 0,51; 95 % luottamusväli 0,36–0,71) sekä toteamus, että toorisen tekomykiön käyttö ei lisännyt operaation komplikaatioriskejä (RR 1,73; 95 % luottamusväli 0,60–5,04). Jäännöshajataitto oli alhaisempi toorisen tekomykiön saaneella ryhmällä verrattuna ryhmään, joka sai tavallisen tekomykiön yhdistettynä relaksoiviin viiltoihin (mean difference, 0,37 diopter (D); 95 % luottamusväli -0,55 – -0,19).