Satunnaistetut tutkimukset:
Ellenbogen ym. «Ellenbogen KA, Stambler BS, Wood MA ym. Efficacy o...»1 vertasivat ibutilidia (0,005, 0,010, 0,015 tai 0,025 mg/kg 10 minuutin infuusiona) lumelääkkeeseen satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa, johon osallistui 200 eteisvärinää tai eteislepatusta sairastavaa potilasta. Rytmihäiriön kesto vaihteli kolmesta tunnista 90 vuorokauteen.
Tunnin kuluessa normaali sinusrytmi palautui keskimäärin 34 % ibutilidia (aika sinusrytmin palautumiseen keskimäärin 19 minuuttia) ja 3 % lumelääkettä saaneista potilaista. Kaikkein pienintä (0,005 mg/kg) annosta lukuun ottamatta ibutilidi oli merkitsevästi tehokkaampi kuin lumelääke (p < 0,05). Vasemman eteisen koko, vasemman kammion ejektiofraktio, läppävika ja muut lääkkeet eivät vaikuttaneet merkitsevästi hoidon tuloksiin. Proarytmiaa ibutilidi aiheutti 3,6 % potilaista.
Stambler ym. «Stambler BS, Wood MA, Ellenbogen KA ym. Efficacy a...»2 satunnaistivat 266 eteisvärinää (n = 133) ja eteislepatusta (n = 133) sairastavaa potilasta saamaan joko ibutilidia (1,0 mg + 0,5 mg tai 1,0 mg + 1,0 mg 10 minuutin infuusiona) tai lumelääkettä.
Tässä kaksoissokkotutkimuksessa ibulitidi palautti sinusrytmin merkitsevästi useammin kuin lumelääke (47 % vs 2 %, p < 0,001). Aika sinusrytmin palautumiseen oli keskimäärin 27 minuuttia. Ibutilidi annosten välillä ei ollut merkittävää eroa. Ibutilidi tehosi merkitsevästi paremmin eteislepatukseen kuin eteisvärinään (63 % vs 31 %, p < 0,0001). Rytmihäiriön lyhyt kesto ja normaali vasemman eteisen koko ennakoivat rytminsiirtymistä eteisvärinässä, mutta ei vaikuttanut eteislepauksen hoidon tuloksiin. Hoitoa (kardioversio) vaatinut proarytmia (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) ilmeni 1,7 % ibutilidia saaneista potilaista ja lisäksi 6,7 % potilaista ilmeni lyhytkestoista proarymiaa, joka ei vaatinut hoitotoimenpiteitä.
Abi-Mansour ym. «Abi-Mansour P, Carberry PA, McCowan RJ ym. Convers...»3 tekemässä kaksoissokkotutkimuksessa satunnaistettiin 262 eteisvärinää tai eteislepatusta saavaa potilasta saamaan joko ibutilidia (1 mg 10 minuutin infuusiona korkeintaan 2 kertaa 10 minuutin välein) tai vastaavan määrän lumelääkettä suhteessa 5:1. Potilaiden ikä oli 28–88 vuotta ja rytmihäiriön kesto 3 tunnista 90 vuorokauteen.
Normaali sinusrytmi palautui 1,5 tunnin kuluessa 34,9 % potilaista, jotka saivat ibulidia, mutta ei yhdelläkään (0 %) niistä, jotka saivat lumelääkettä (p < 0,0001). Vuorokauden kuluttua sinusrytmissä oli 86,3 % niistä, joilla rytminsiirto onnistui. Ibutilidi tehosi paremmin eteislepatukseen kuin eteisvärinään. Ibutilidi aiheutti hoitoa vaativan kääntyvien kärkien kammiotakykardian 2,3 % potilaista.
Vertailevissa tutkimuksissa ibutilidi on osoittautunut merkitsevästi tehokkaammaksi kuin prokainamidi «Volgman AS, Carberry PA, Stambler B ym. Conversion...»4, «Stambler BS, Wood MA, Ellenbogen KA. Antiarrhythmi...»5, «Stambler BS, Wood MA, Ellenbogen KA. Comparative e...»6, sotaloli «Vos MA, Golitsyn SR, Stangl K ym. Superiority of i...»7 ja yhtä tehokkaaksi kuin amiodaroni «Bernard EO, Schmid ER, Schmidlin D ym. Ibutilide v...»8 ja flekainidi «Reisinger J, Gatterer E, Lang W ym. Flecainide ver...»9 eteisvärinän rytminsiirrossa.
Kommentti: Useimpiin muihin rytmihäiriölääkkeisiin verrattuna ibutilidin etuna on nopea vaikutus ja hyvä teho eteislepatukseen. Lääkkeen käyttöä rajoittaa kuitenkin merkittävä proarytmian vaara. Ibutilidi aiheuttaa kääntyvien kärkien kammiotakykardian keskimäärin 4–8 % potilaista, minkä vuoksi lääke soveltuu käytettäväksi ainoastaan erikoissairaanhoidossa. Yksittäisten tutkimusten tulosten perusteella ibutilidia voidaan turvallisesti käyttää myös potilailla, jotka käyttävät säännöllisesti ryhmän IC lääkkeitä «Hongo RH, Themistoclakis S, Raviele A ym. Use of i...»10 tai amiodaronia «Glatter K, Yang Y, Chatterjee K ym. Chemical cardi...»11.