Takaisin

Tsaleploni vanhusten unihäiriössä

Näytönastekatsaukset
Maaria Seppälä
3.12.2015

Näytön aste: B

Tsaleploni (5–10 mg) soveltunee vanhusten nukahtamisvaikeuksien hoitoon edellyttäen, ettei vanhuksella ole muistihäiriöitä, muita keskushermostosairauksia tai mielenterveyden häiriöitä.

Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa «Darwish M. The effects of age and gender on the ph...»1 selvitettiin iän ja sukupuolen vaikutusta tsaleplonin farmakokinetiikkaan. Ensimmäisessä työssä 20 vanhusta (65–75 vuotta) saivat nousevin annoksin 5–30 mg tsaleplonia. Toisessa työssä 17 ikääntynyttä (65–76-vuotiasta) ja 17 nuorta saivat kukin sekä 5 mg:n että 10 mg:n annoksen tsaleplonia. Kolmannessa osassa 12 nuorta ja 12 vanhusta (75–85 vuotta) saivat kerta-annoksen tsaleplonia. Osallistujien näytteistä tehtiin plasman tsaleplonin pitoisuusmääritykset ja laskettiin farmakokineettisiä suureita. Pitoisuudet nousivat annoksen kasvaessa lineaarisesti, naisilla hieman enemmän kuin miehillä. Eri ikäryhmissä ei ollut merkitsevää eroa. Tsaleploni oli tutkimuksessa hyvin siedetty.

Tutkimuksen johtopäätös oli, että ikä tai sukupuoli ei automaattisesti aiheuta annoksen säätelyä, mutta vanhuksille suositeltiin 5 mg annosta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa vuonna 2000 tehdyssä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Hedner J, Yaeche R, Emilien G ym. Zaleplon shorten...»2 verrattiin 5 mg:n ja 10 mg:n vahvuuksia tsaleplonia lumeeseen. Osallistujia oli 422, ja heidän keski-ikänsä oli 72,5 vuotta. Tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli primaari unettomuus eikä osallistujilla saanut olla psyykkisiä tai keskushermostosairauksia. Tutkimuksessa toteutettiin ensin 2 viikon kestoinen washout (lääkkeetön jakso), minkä jälkeen tutkimusta jatkettiin 7 vuorokauden washout-lumejaksolla yksittäissokkoutetusti (single-blind). Osallistujille tehtiin unikysely joka aamu, ja lisäksi heiltä tutkittiin laboratoriokokeita sekä EKG.

Tutkimuksessa 10 mg tsaleplonia saaneilla univiiveen (SSL) todettiin lyhentyneen ja kokonaisnukkumisajan (STST) lisääntyneen ensimmäisellä, mutta ei toisella viikolla. Tsaleplonin 5 mg:n vahvuudella ei ollut näitä vaikutuksia. Osallistujien yöllinen heräily väheni 10 mg:n annoksella. Unen laatu parani kummallakin annoksella. Tutkimuksessa ei todettu rebound-unettomuutta (kimmovasteunettomuus) eikä muitakaan merkittäviä haittavaikutuksia. 10 mg:n tsaleplonin todettiin olleen jonkin verran 5 mg:n annosta tehokkaampi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Amerikkalaisessa tutkimuksessa «Ancoli-Israel S, Richardson GS, Mangano RM ym. Lon...»3 vuodelta 2004 selvitettiin tsaleplonin tehoa ja turvallisuutta pitkäaikaiskäytössä. Tutkimus oli jatkoa aikaisemmille lyhytkestoisille monikeskustutkimuksille Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jossa tsaleplonia ja tsolpideemia verrattiin lumeeseen primaarista unettomuudesta kärsivillä vanhuksilla. Tähän avoimeen jatkotutkimusosaan osallistui yhteensä 486 henkilöä (keski-ikä Yhdysvalloissa 73,3 vuotta, Euroopassa 71,8 vuotta). Tsaleplonin aloitusannos oli 5 mg, ja annosta tarkistettiin tarvittaessa 10 mg:aan saakka 7 ja 15 vuorokauden kohdalla. Tutkimuksen kesto oli 6 kuukautta, ja lopussa oli 7 vuorokauden lopetusjakso (run-out). Osallistujat täyttivät unipäiväkirjaa, ja heiltä kartoitettiin myös päiväunien tarvetta. Osallistujat kävivät kontrollikäynneillä 1 kuukauden välein.

Osallistujilla havaittiin paranemista kaikissa unta mittaavissa muuttujissa koko tutkimusjakson ajan. Arvot eivät palautuneet lähtötasolle viikon lopetusjakson aikana. Lopetusvaiheessa ei todettu rebound-ilmiötä (kimmovasteunettomuus), ja haittavaikutukset olivat lieviä. Lääkettä pidettiin turvallisena ja tehokkaana vanhusten unettomuuden hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

Tsaleplonin lyhytaikaisesta käytöstä on julkaistu muutama tasokas lumekontrolloitu tutkimus, ja pitkäaikaisesta käytöstä yksi avoin tutkimus. Yhdessä työssä on käytetty polysomnografiaa. Iän ja sukupuolen vaikutusta tsaleplonin farmakokinetiikkaan on selvitetty. Vanhuksille tehtyjä tutkimuksia on vähemmän muihin z-lääkkeisiin tai bentsodiatsepiineihin verrattuna.

Laajassa katsausartikkelissa «Barbera J, Shapiro C. Benefit-risk assessment of z...»4 vuodelta 2005 on käsitelty tsaleplonin käytön riskejä ja hyötyjä yleisesti. Artikkelissa on arvioitu myös käyttöä vanhuksilla. Polysomnografiassa havaittiin 2,5 mg:n ja 10 mg:n annoksilla nukahtamisajan lyheneminen, ja 5 mg:n ja 10 mg:n annoksilla kokonaisnukkumisaika (TST) piteni 20–30 minuuttia. Selvää vaikutusta heräilyyn tai unen laatuun ei todettu. Myös unikyselytutkimuksissa saatiin edullinen vaikutus nukahtamisaikaan ja unen pituuteen, ja unen laatu parani. Lääkkeen vaikutuksen todettiin kestävän ainakin 2 viikkoa. Merkittäviä jäännösvaikutuksia ei todettu.

Bentsodiatsepiineihin, tsopikloniin ja tsolpideemiin verrattuna tsaleplonin haittavaikutukset ovat vähäisempiä ja nopeammin ohittuvia. Muihin ikäryhmiin verrattuna vanhuksilla unta parantavat vaikutukset tulivat esille pienemmillä annoksilla. Vanhuksilla ei ole tehty tutkimuksia keskellä yötä tapahtuvasta annostelusta.

Tsaleploni saattaa soveltua lyhytaikaiseen käyttöön myös vanhusten nukahtamisvaikeuksien hoidossa. Lääkkeen unta pidentävä vaikutus on vähäinen. Tavallisiin bentsodiatsepiineihin verrattuna haittavaikutukset ovat jonkin verran lievempiä. Tsaleploniin, kuten muihinkin lyhytvaikutteisiin unilääkkeisiin, saattaa liittyä haittavaikutuksena sekavuutta. Vanhuksia tuleekin seurata erityisen tarkasti tämän oireen suhteen ja välttää käyttöä, jos epäillään kognitiivista häiriötä. Suositeltava annos vanhuksilla on 5–10 mg.

Suomessa tsaleploni on hyväksytty virallisesti vain lyhytaikaiseen nukahtamisvaikeuksien hoitoon. Pharmaca Fennican mukaan se on indikoitu vain, kun häiriö on vakava. Ainoa pakkauskoko on 14 tablettia. Pharmaca Fennican teksti on jossain määrin ristiriitainen näiden katsausten antamien tietojen kanssa. Kaikkien sedatiivisten lääkkeiden käytössä on oltava varovainen mahdollisten haittavaikutusten takia. Tarkastelluissa tutkimuksissa ei ole ollut keskushermostosairauksista tai mielenterveyden häiriöistä kärsiviä ihmisiä, joten näiden tutkimusten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä lääkkeen soveltumisesta esimerkiksi muistihäiriöistä kärsivien vanhusten hoitoon.

Kirjallisuutta

  1. Darwish M. The effects of age and gender on the pharmacokinetics of zaleplon. J Eur Coll Neuropsychopharmacol 1999;9(Suppl 5):360
  2. Hedner J, Yaeche R, Emilien G ym. Zaleplon shortens subjective sleep latency and improves subjective sleep quality in elderly patients with insomnia. The Zaleplon Clinical Investigator Study Group. Int J Geriatr Psychiatry 2000;15:704-12 «PMID: 10960882»PubMed
  3. Ancoli-Israel S, Richardson GS, Mangano RM ym. Long-term use of sedative hypnotics in older patients with insomnia. Sleep Med 2005;6:107-13 «PMID: 15716214»PubMed
  4. Barbera J, Shapiro C. Benefit-risk assessment of zaleplon in the treatment of insomnia. Drug Saf 2005;28:301-18 «PMID: 15783240»PubMed