Karbamatsepiini kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen
      jakson hoidossa
   
   
      Näytönastekatsaukset
      Marko Sorvaniemi
      11.2.2021
    
   
   
      
         
         Karbamatsepiini on tehokas kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän manian ja sekamuotoisen
            jakson hoidossa.
         
       
      
         2 identtisessä kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin karbamatsepiinin
            tehoa ja siedettävyyttä lumeeseen maanista tai sekamuotoista jaksoa sairastavilla
            potilailla. Yhdistettynä aineistona  «Weisler RH, Hirschfeld R, Cutler AJ ym. Extended-r...»1 satunnaistettujen potilaiden lukumäärä oli 443. 203 potilasta keskeytti tutkimuksen
            ennenaikaisesti.
         
         Karbamatsepiini osoittautui merkitsevästi lumetta tehokkaammaksi (YMRS-pisteiden vähenemä)
            sekä maanisen ja sekamuotoisen jakson hoidossa, 52 vs. 26 % potilaista (p < 0,0001,
            NNT = 4).
         
         Haittatapahtumien ilmaantuvuus oli karbamatsepiiniryhmässä korkea (90 % potilaista),
            tavallisimpana huimaus (42 %).
         
         
            - Tutkimuksen laatu: tasokas
 
            - Sovellettavuus: kohtalainen
 
            - Kommentti: Aiemmat karbamatsepiinitutkimukset ovat useista menetelmällisistä syistä olleet näyttöarvoltaan
               vähäisiä. Toistaiseksi tasokkaita tutkimuksia on vielä vähän. Vertailut jo vakiintuneisiin
               lääkkeisiin puuttuivat. Karbamatsepiinin haittatapahtumat ja lääkeinteraktiot rajaavat
               sen käytön toissijaiseksi valinnaksi manian ja sekamuotoisen jakson hoidossa.
            
 
         
       
      
         Kirjallisuutta
         
            - Weisler RH, Hirschfeld R, Cutler AJ ym. Extended-release carbamazepine capsules as
               monotherapy in bipolar disorder : pooled results from two randomised, double-blind,
               placebo-controlled trials. CNS Drugs 2006;20:219-31  «PMID: 16529527»PubMed
 
         
       
    
   
   
      Artikkelin tunnus: nak06560 (050.076)
      ©  Suomalainen Lääkäriseura Duodecim