Takaisin

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito naltreksonilla tai disulfiraamilla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän alkoholiriippuvuuden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Merja Syrjämäki
11.2.2021

Näytön aste: C

Naltreksoni ja disulfiraami saattavat olla tehokkaita kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvän alkoholiriippuvuuden hoidossa.

Tutkimus «Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectru...»1 toteutettiin osana laajempaa mielenterveyden häiriöistä ja samanaikaisista päihdeongelmista kärsivillä potilailla tehtävää tutkimusta. Tähän tutkimusaineistoon kuului 66 henkilöä, joilla diagnosoitiin samanaikainen psykoottinen häiriö ja alkoholiriippuvuus. Heistä 48:lla (73 %) oli kaksisuuntainen mielialahäiriö ja muilla skitsofreniaryhmän häiriö.

Satunnaistettu ja lumekontrolloitu tutkimus, jossa tutkimusryhmiä muodostui 4:

1) naltreksoni

2) lume

3) disulfiraami ja naltreksoni

4) disulfiraami ja lume.

Seuranta-aika oli 12 viikkoa. Potilaat saivat samanaikaisesti tarpeen mukaisen psyykenlääkityksen kliinisen tilan perusteella. Hoidon vaikuttavuutta mitattiin raittiiden päivien ja runsaan alkoholin käytön päivien lukumäärällä ja toissijaisesti psykoottisten oireiden esiintymisellä (PANSS).

Sekä disulfiraami että naltreksoni vähensivät alkoholinkäyttöä lumetta tehokkaammin psykoosipotilaiden ryhmässä (raittiiden päivien lukumäärä keskimäärin disulfiraami 79 vrk, naltreksoni 80 vrk, lume 68 vrk, p = 0,01), mutta aktiivilääkkeillä ei ollut keskinäistä tehoeroa (ryhmä 1 (79 vrk) vs. ryhmä 3 (80 vrk) p = 0,37) eikä niiden yhdistelmällä disulfiraami-lumeyhdistelmään verrattuna (ryhmä 3 (77 vrk) vs. ryhmä 4 (79 vrk) p = 0,29).

Psykoosipotilaiden ryhmässä esiintyi ei-psykoottisia enemmän runsaan alkoholinkäytön päiviä (4–12 vrk vs. 1–4 vrk eri lääkeryhmissä, p < 0,01) ja vähemmän raittiita päiviä (68–80 vrk vs. 80–82 vrk eri lääkeryhmissä, p < 0,01) seuranta-aikana, vaikka alkutilanteessa ryhmien välillä ei ollut eroja. Psykoosioireissa ei tapahtunut muutoksia seuranta-aikana PANSS-asteikolla mitattuna.

Psykoottiset potilaat kuvasivat seuranta-aikana ei-psykoottisia enemmän vatsakipuja (59 vs. 43 %, p = 0,009), hikoilua (70 vs. 57 %, p = 0,02) ja vapinaa (61 vs. 43 % p = 0,004), mutta lääkeaineiden välillä ei olut eroja haittavaikutusten esiintyvyydessä psykoottisten ryhmässä. Vakavien haittavaikutusten esiintyvyydessä ei ollut eroja potilasryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Tutkimuksessa «Brown ES, Carmody TJ, Schmitz JM ym. A randomized,...»2 oli tyypin 1 ja 2 kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja samanaikaista alkoholiriippuvuutta sairastavia aikuisikäisiä potilaita. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko naltreksonia 50 mg/vrk (n = 23) tai lumelääkettä (n = 27). 7 potilasta jäi pois tutkimuksesta tässä vaiheessa eli seurannassa mukana oli yhteensä 43 potilasta, joista naltreksoniryhmässä oli 20 potilasta ja lumelääkeryhmässä 23. Lisäksi potilailla oli samanaikaisesti tarpeenmukainen psyykenlääkitys. Kaikki ohjattiin myös 16 tapaamiskertaa sisältävään, määrämuotoiseen kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, joka oli kehitetty kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja alkoholiriippuvuutta sairastavien potilaiden hoitoon. Tutkimuksen seuranta-aika oli 12 viikkoa. Loppuun saakka mukana pysyi 26 potilasta (14 naltreksoni- ja 12 lumelääkeryhmässä).

Hoidon vaikuttavuutta mitattiin raittiiden päivien ja toissijaisesti runsaan alkoholin käytön päivien lukumäärällä ja maksa-arvojen mittauksella. Lisäksi potilaiden alkoholinhimon arviointiin käytettiin PACS-asteikkoa (Penn Alcohol Craving Scale) ja masennusoireita arvioitiin Hamiltonin 17-kohtaisella kyselyllä (Hamilton Rating Scale for Depression, HRSD17) ja itsearviointilomakkeella (Inventory of depressive symptomatology – self-report 30-iten version, IDS-SR30).

Vaikka ryhmien välillä ei saatu vahvaa tilastollista eroa minkään arvioidun suureen suhteen, osoitti tutkimus suuntausta, että naltreksoni näyttäisi olevan lumelääkettä tehokkaampaa juomispäivien vähenemisessä (F(1,223) = 3,3, p = 0,07) ja juomishimon vähentymisessä (F(1,26) = 3,00, p = 0,09). Myös maksa-arvojen (ASAT ja ALAT) suhteen suuntaus näytti olevan naltreksoniryhmässä kohti pienempiä arvoja. Ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja haittavaikutusten esiintyvyydessä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit

«Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectru...»1: Tutkimusaineistossa oli mukana myös skitsofreniaryhmän potilaita. Tutkimuksesta jäi pois seuranta-aikana psykoottisten ryhmästä 11 % ja ei-psykoottisten ryhmästä 13 %.

«Brown ES, Carmody TJ, Schmitz JM ym. A randomized,...»2: Tutkimuksessa oli pieni otoskoko, jolloin tilastollinen voima jäi pieneksi.

Kirjallisuutta

  1. Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectrum disorders and alcohol abuse: a review of pharmacotherapeutic strategies and a report on the effectiveness of naltrexone and disulfiram. Schizophr Bull 2006;32:644-54 «PMID: 16887890»PubMed
  2. Brown ES, Carmody TJ, Schmitz JM ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study of naltrexone in outpatients with bipolar disorder and alcohol dependence. Alcohol Clin Exp Res 2009;33:1863-9 «PMID: 19673746»PubMed