Vuonna 2022 julkaistussa Hun ym. «Hu H, Wang J, Wu Z, ym. No Benefit of Wearing Comp...»1 1 146 potilaan meta-analyysissä, joka käsitti 7 satunnaistettua tutkimusta (mukana myös suomalainen Pihlajan ym. tutkimus monikeskustutkimuksena), tutkittiin jälkikompression tarpeellisuutta lämpökatetrihoidon yhteydessä. Lämpökatetrihoitoon liitettiin vaahtoskleroterapia tai tehtiin pelkkä lämpökatetrihoito. Tukisukkien käyttö oli yhteydessä pienempään postoperatiiviseen kipupisteytykseen 0–100 mm:n visuaalisella analogiaskaalalla (MD -8,00; 95 % luottamusväli -12,01– -3,99; p < 0,001). Tukisukan käyttö toimenpiteen jälkihoitona ei muodostanut eroa elämänlaadussa (SMD 0,45; 95 % luottamusväli 0,14–1,04), suurissa komplikaatioissa (RR 0,64; 95 % luottamusväli 0,26–1,59), kohdesuonien sulkeutumisessa (RR 0,99; 95 % luottamusväli 0,96–1,02) tai työhön paluun ajassa (MD -0,43; 95 % luottamusväli 1,06–0,19). Meta-analyysin päälöydöksenä hoidon tehossa sulkea laskimo tai turvallisuudessa, merkittävissä komplikaatioissa (RR 0,64; 95 % luottamusväli 0,26–1,59), elämänlaadussa ja työhön paluussa ei ollut eroa, käytettiinpä kompressiota tai ei. Tukisukan käyttöön toimenpiteen jälkihoitona liittyi ensimmäisinä hoidon jälkeisinä päivinä vähemmän jälkikipua tilastollisesti, mutta ero arvioitiin kliinisesti merkittäväksi.
Suomalaisessa Pihlajan ym. tutkimuksessa «Pihlaja T, Romsi P, Ohtonen P, ym. Post-procedural...»2 arvioitiin kompressiohoidon vaikutusta potilaiden toipumiseen ja kosmeettiseen hoitotulokseen 104 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa 54 potilasta sai hoitoa ilman tukisukkia. Tutkimuksessa suonikohjujen hoidossa käytettiin radiofrekvenssilämpökatetrihoitoa yhdistettynä vaahtoskleroterapiaan.
Päälöydöksenä oli, että ilman tukisukkia olleet potilaat itse arvioivat jalkojensa ulkonäön kuukausi toimenpiteen jälkeen paremmaksi verrattuna niihin, jotka käyttivät kompressiota viiden päivän ajan. Visuaalista tulosta arvioitiin PA-V3-instrumentilla (jossa suurempi arvo tarkoittaa enemmän näkyviä kohjuja). Ilman kompressiota hoidetuilla PA-V3-pisteet olivat 1,1 (SD 0,72) ja kompressiolla hoidetuilla 1,7 (SD 1,1) (95 % luottamusväli -0,95– -0,21; p = 0,003). Ennen toimenpidettä molempien ryhmien arvo oli 3,0. Lisäksi potilaat arvioivat kompressiohoidon hyödyllisyyttä tai haitallisuutta. Kompressiohoitoa saaneista 4 % koki selvää haittaa tukisukasta ja 12 % jonkin verran haittaa. Sen sijaan ilman kompressiota hoidetuista vain 2 % koki vähäistä haittaa siitä, että tukisukkaa ei käytetty.
Meta-analyysiin sisältyneessä suomalaisessa etenevässä satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa (Pihlaja ym.) «Pihlaja T, Mella M, Ohtonen P, ym. Recovery and pa...»3 177 C2–C4-asteen pintalaskimovajaatoimintaa sairastavaa potilasta satunnaistettiin kahteen jatkohoitoryhmään: potilaisiin, jotka eivät saaneet jälkikompressiota, ja potilaisiin, jotka saivat viikon kestäneen kompressiohoidon. Päämuuttujana oli hoidon teho, jossa arvioitiin suonen sulkeutumista, joka oli 100 % molemmissa ryhmissä (95 % luottamusväli -0,043 – -0,042). Kipua ja haitta-astetta seurattiin päivittäin kahden viikon ajan sekä potilaiden palaamista normaaliin toimintakykyyn. Hoitojen tehossa, turvallisuudessa tai komplikaatioissa ei todettu merkittäviä eroja. Toimenpiteen iltana ja sitä seuraavana päivänä ilman kompressiota olleet potilaat kokivat enemmän kipua, mutta eroa ei pidetty kliinisesti merkittävänä.
Belramman ym. brittiläisessä tutkimuksessa (CONFETTI) «Belramman A, Bootun R, Lane TRA, ym. COmpressioN f...»4 arvioitiin kompressiohoidon tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä pintalaskimoiden vaahtoskleroterapian yhteydessä satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa 139 potilasta hoidettiin joko ilman jälkikompressiota tai viikon kestävällä kompressiohoidolla. Elämänlaatua arvioitiin EQ-5D:n ja EQ-VAS:n avulla, ja molemmissa ryhmissä pisteet paranivat merkittävästi lähtötasosta 6 kuukauteen. Friedmanin testin tulokset eivät osoittaneet merkittäviä eroja ryhmien välillä 2 viikon kohdalla EQ-VAS:ssä (χ2(2) = 4,899a; p = 0,086) eikä EQ-5D:ssä (χ2(2) = 2,150; p = 0,341). Kuitenkin 6 kuukauden jälkeen ilman tukisukkaa hoidetuilla oli paremmat EQ-5D- ja EQ-VAS-pisteet kuin jälkikompressiolla hoidetulla. Yhteensä potilaiden keskimääräinen aika palata normaaleihin aktiviteetteihin tai töihin oli 2 päivää. Tukisukattoman jälkihoidon ryhmässä potilaat palasivat normaaleihin aktiviteetteihin keskimäärin 2 päivässä (IQR 1–3 päivää), kun taas kompressioryhmässä potilaat palasivat normaaleihin aktiviteetteihin keskimäärin 1 päivässä (IQR 0–3 päivää). Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,479). Samoin potilaiden keskimääräinen aika palata töihin oli 2 päivää sekä tukisukattomassa ryhmässä (IQR 1–4 päivää) että kompressiohoidon saaneiden ryhmässä (IQR 1–6 päivää), eikä tämä ero ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,331). Hoidon tehossa, turvallisuudessa ja normaaliin toimintakykyyn palaamisessa ei todettu merkittäviä eroja. Kompressiosukkia käyttäneet potilaat kokivat vähemmän kipua (7 mm vs. 19 mm VAS-asteikolla, Mann-Whitneyn U-testi; p = 0,001), ja ero oli tilastollisesti merkitsevä. Kliinisesti VAS 19 mm ei kuitenkaan ole kovin merkittävä jälkikipu, ja pelkästään tämän perusteella tukisukan käytön mielekkyyttä voidaan miettiä.
Meta-analyysissa oli mukana myös vuonna 2016 julkaistu Yen ym. tutkimus «Ye K, Wang R, Qin J, ym. Post-operative Benefit of...»5, jossa satunnaistettiin 400 laserlämpökatetrihoidettavaa potilasta saamaan jälkihoitoa joko kompressiosukalla tai ilman sitä. Tutkimukseen osallistuneet potilaat sairastivat CEAP-luokituksen tason 2 suonikohjutautia. Toimenpiteen jälkeen ilman tukisukkaa olleilla todettiin kipua 61:llä potilaalla (30,5 %) ja vastaava luku sukkaa käyttämättömillä oli 27,0 %. (p = 0,44) Keskimääräiset kipupisteet olivat 3,4 ± 1,7 vs. 3,6 ± 1,8; p = 0,25). Viikon jälkeen tukisukalla hoidettujen VAS-pisteet olivat merkittävästi pienemmät kuin tukisukalla hoidetussa ryhmässä (VAS-pisteet 2,3 ± 1,4 vs. 3,3 ± 1,6; p < 0,001), mutta eroa ei enää havaittu kaksi viikkoa hoidosta (VAS-pisteet 1,4 ± 0,5 vs. 1,5 ± 0,5; p = 0,16). Keskimääräinen aika kivuttomuuteen oli tukisukka hoidetuilla merkittävästi lyhyempi kuin tukisukalla hoidetussa ryhmässä 4,5 päivää ilman tukisukkaa ryhmässä vs. 7,8 päivää tukisukalla hoidetussa ryhmässä, p = 0,02. Päälöydöksenä oli, että tukisukka auttoi ensimmäisen viikon jälkikipuun ja sukkaa käyttäneillä oli vähemmän turvotusta ensimmäisen viikon aikana. Hoidon turvallisuudessa, tehossa ja työhön paluussa ei todettu eroja.
Meta-analyysissa myös mukana olleessa Bootun ym. tutkimuksessa «Bootun R, Belramman A, Bolton-Saghdaoui L, ym. Ran...»6 tutkittiin Britanniassa suoritetussa satunnaistetussa tutkimuksessa (COMETA-trial) tukisukan tarpeellisuutta lämpökatetrihoidon yhteydessä, kun potilaalle tehtiin samalla kerralla myös kirurginen suonikohjujen poisto. Tutkimuksessa satunnaistettiin 206 potilasta saamaan joko tukisukallista tai tukisukatonta jälkihoitoa. Tutkimuksen arvoa kuitenkin laskee rekrytointivaikeus, sillä vain hyvin pieni osa potilaista, joille kyseisellä poliklinikalla suunniteltiin toimenpide, suostui osallistumaan tutkimukseen, ja osa potilaista ei saapunut seurantakäynneille. Tutkimuksen löydös oli kuitenkin se, että tukisukan käyttö vähensi merkittävästi jälkikipua päivinä 1–3, 5 ja 7 toimenpiteen jälkeen verrattuna siihen, ettei tukisukkaa käytetty. Kompressioryhmässä ensimmäisten viiden leikkauksen jälkeisen päivän aikana keskimääräinen kipupistemäärä oli merkittävästi parempi, 18,7 mm (IQR 7,58–36,9), verrattuna ilman kompressiota hoidettujen 27,8 mm:iin (IQR 13,0–53,6) (Mann-Whitneyn U-testi, p = 0,045). Seuraavien päivien (6–10) keskimääräinen kipupistemäärä oli 9,80 mm (IQR 0,95–35,1) kompressiolla hoidetussa ryhmässä verrattuna 16,8 mm:iin (IQR 0,70–39,7) ilman kompressiota olleessa ryhmässä (Mann-Whitneyn U-testi, p = 0,436). Hoidon tehossa sulkea laskimo ei ollut eroa kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteestä, jolloin kompressioryhmässä 87,5 %:lla potilaista oli täydellinen safeenalaskimon tukkeutuminen verrattuna 92,1 %:iin potilaista ilman kompressiota (ANOVA, p = 0,121).