Takaisin

Verisuonisiirteen ultraääniseuranta

Näytönastekatsaukset
Kimmo Mäkinen ja Maarit Venermo
18.2.2021

Näytön aste: C

Ultraääniseurannasta saattaa olla hyötyä laskimo-ohitteiden seurannassa erityisesti diabeetikoilla ja suuren tukosriskin ohitteessa.

Ilhberg ym. «Ihlberg L, Luther M, Albäck A ym. Does a completel...»1 julkaisivat vuonna 1999 tutkimuksen, jossa oli verrattu 2 eri seurantaohjelman vaikutusta alaraajan verisuoniohitteiden ennusteeseen. Yhteensä 286 potilasta satunnaistettiin. Kaikki potilaat kävivät seurantakäynnillä 1, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Toiselle ryhmälle radiologi teki käynnin yhteydessä ohitteen DD-tutkimuksen ahtaumien havaitsemiseksi (DD-ryhmä). Toiselta ryhmältä mitattiin seurantakäynnin yhteydessä nilkka-olkavarsipainesuhde (ABI-ryhmä). Interventiokriteereinä oli ohitteen ahtaumaepäily kaikututkimuksessa tai ABI:n lasku vähintään 0,15 yksikköä ja ahtaumaan viittaava kliininen status. Jos kriteerit täyttyivät, potilaille tehtiin varjoainekuvaus. 183 ohitusta 175 potilaalla satunnaistettiin ABI-ryhmään ja 179 ohitusta 167 potilaalla DD-ryhmään. Ne potilaat, jotka olivat 1 kuukauden kuluttua leikkauksesta elossa jalka tallella, otettiin mukaan tutkimukseen.

Lopulliseen tutkimusryhmään kuului 147 ABI- ja 139 DD-seurantaohitetta. 1 vuoden seurantaan osallistui 253 potilasta, 106 potilasta ei seurattu kokonaan protokollan mukaisesti. Angiografia tehtiin 8 ABI-ryhmän potilaalle ja 18 DD-ryhmän potilaalle. Angiografia oli normaali 2 ABI-ryhmän ja 4 DD-ryhmän potilaalla. 6 ABI-ryhmän ohitetta ja 8 DD-ryhmän ohitetta revidoitiin 6 ja 11 kertaa vastaavasti. 13 ABI-ryhmän ja 11 DD-ryhmän ohitetta tukkeutui seuranta-aikana. 1 vuoden primaari avustettu ja sekundaari aukipysyvyys ABI-ryhmässä oli 77 % ja 87 % vastaavasti ja 77 % ja 85 % DD-ryhmässä vastaavasti (NS). Jalka säästyi 94 % ABI-ryhmässä ja 93 % DD-ryhmässä (NS).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Davies ym. «Davies AH, Hawdon AJ, Sydes MR ym. Is duplex surve...»2 julkaisivat vuonna 2005 tulokset prospektiivisesta satunnaistetusta monikeskustutkimuksesta, jossa 594 potilasta satunnaistettiin kliiniseen seurantaan tai dupleksiseurantaan, joka toteutettiin 6 viikkoa ja 3, 6, 9, 12 ja 18 kuukautta leikkauksesta. Potilaille tehtiin femoropopliteaalinen tai femorodistaalinen ohitus omalla laskimograftilla klaudikaation, kriittisen iskemian tai polvitaiveaneurysman johdosta. Seurannan aikana kliinisen seurannan potilaista kuoli 31 (11 %) ja 32 (11 %) putosi seurannasta. Dupleksiryhmässä vastaavat luvut olivat 36 (12 %) ja 41 (13 %). 18 kuukauden kohdalla pelkästään kliinisessä seurannassa käyneillä oli enemmän graftistenooseja kuin dupleksiseurannassa käyneillä (19 vs. 12 %, p = 0,04).

Primaarissa aukipysyvyydessä, autetussa primaarissa aukipysyvyydessä ja sekundaarisessa aukipysyvyydessä kliinisessä seurannassa käyneillä ja dupleksiseurannassa käyneillä ei todettu eroa. Molemmissa ryhmissä amputaatioon päätyi 7 % potilaista 18 kuukauden seurannassa. Terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ei ollut eroa ryhmien välillä mutta dupleksiseurannassa kustannukset olivat keskimäärin 495 puntaa (95 % luottamusväli 183–807 puntaa) korkeammat kuin kliinisessä seurannassa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Vuonna 2017 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Abu Dabrh AM, Mohammed K, Farah W ym. Systematic r...»3 selvitettiin DUÄ-seurannan vaikutusta verrattuna muihin seurantamenetelmiin (kliininen tutkimus ja/tai nilkka-olkavarsi painesuhde), potilailla, joille oli tehty laskimoa käyttäen femoropopliteaalinen tai -distaalinen ohitus. Analyysissä oli 15 tutkimusta, joista 5 oli kliinisiä tutkimuksia, 8 tapaussarjoja, 1 tapaus-verrokkitutkimus ja 1 kohorttitutkimus.

Tulosten mukaan DUÄ-seuranta ei vaikuttanut merkittävästi primaari-, sekundaari- tai autettuun primaari aukipysyvyyteen eikä mortaliteettiin. DUÄ-seuranta vähensi amputaatioiden määrää, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Yhteenvedossa todetaan, että johtopäätökset perustuvat heikkolaatuiseen tutkimusdataan. Toisaalta kirjoituksessa varovaisesti puolustettiin DUÄ-seurantaa, perustuen tutkimuksen non-invasiivisuuteen, halpaan hintaan ja siihen, että tutkimus mahdollistaa aikaisen puuttumisen kehittyneeseen ahtaumaan. Tutkijat korostivat myös seurannan kohdistamista tiettyyn potilasryhmään, jonka siirteet kuuluvat ahtautumisen, tukkeutumisen ja uusintatoimenpiteiden suhteen riskiryhmään.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Seurannan kohdistamista ja rajoittamista tiettyyn riskiryhmään, tukevat tutkimukset «McBride OMB, Mofidi R, Griffiths GD ym. Developmen...»4, «Mofidi R, McBride OMB, Green BR ym. Validation of ...»5, joissa keskimäärin 6 viikkoa ohituksen jälkeen tehdyn DUÄ-tutkimuksen ja 4:n riskitekijän (diabetes, tupakointi, polvinivelen alapuolinen distaalianastomoosi ja uusintaohituskirurgia) mukaan potilaat jaettiin korkean ja matalan riskin ryhmiin. Tutkijat havaitsivat, että korkean riskin ryhmä hyötyy DUÄ-seurannasta.

Vuonna 2019 julkaistu hoito-ohjeisto «Conte MS, Bradbury AW, Kolh P ym. Global vascular ...»6 suosittaa seuraavanlaisia seurantaprotokollia CLTI-potilaille, joille on tehty ohitus:

CLTI-potilaita, joille on tehty laskimo-ohitus, tulisi seurata ainakin 2 vuotta kliinisellä tutkimuksella, pulssipalpaatiolla ja nilkka- ja varvaspainemittauksilla sekä saatavuuden mukaan DUÄ-tutkimuksella. Samaa suositetaan potilaille, joille on tehty ohitus proteesilla, mutta DUÄ-seurantaa ei esitetä. Potilaalle, jolle on tehty laskimo-ohitus, suositetaan jatkotutkimuksia, mikäli ABI laskee 0,15, oireet palaavat tai pulssistatuksessa tapahtuu muutos. Näiden ohjeiden perustana on Good practice statement.

Mikäli laskimo-ohitteen ahtauma tai tukos on hoidettu joko kirurgisesti tai endovaskulaarisesti, suositetaan pitkäaikaista seurantaa DUÄ:llä «Landry GJ, Moneta GL, Taylor LM Jr ym. Long-term o...»7, «Nguyen LL, Conte MS, Menard MT ym. Infrainguinal v...»8.

Kirjallisuutta

  1. Ihlberg L, Luther M, Albäck A ym. Does a completely accomplished duplex-based surveillance prevent vein-graft failure? Eur J Vasc Endovasc Surg 1999;18:395-400 «PMID: 10610828»PubMed
  2. Davies AH, Hawdon AJ, Sydes MR ym. Is duplex surveillance of value after leg vein bypass grafting? Principal results of the Vein Graft Surveillance Randomised Trial (VGST). Circulation 2005;112:1985-91 «PMID: 16186435»PubMed
  3. Abu Dabrh AM, Mohammed K, Farah W ym. Systematic review and meta-analysis of duplex ultrasound surveillance for infrainguinal vein bypass grafts. J Vasc Surg 2017;66:1885-1891.e8 «PMID: 29169544»PubMed
  4. McBride OMB, Mofidi R, Griffiths GD ym. Development of a Decision Tree to Streamline Infrainguinal Vein Graft Surveillance. Ann Vasc Surg 2016;36:182-189 «PMID: 27354322»PubMed
  5. Mofidi R, McBride OMB, Green BR ym. Validation of a Decision Tree to Streamline Infrainguinal Vein Graft Surveillance. Ann Vasc Surg 2017;40:216-222 «PMID: 27890844»PubMed
  6. Conte MS, Bradbury AW, Kolh P ym. Global vascular guidelines on the management of chronic limb-threatening ischemia. J Vasc Surg 2019;69:3S-125S.e40 «PMID: 31159978»PubMed
  7. Landry GJ, Moneta GL, Taylor LM Jr ym. Long-term outcome of revised lower-extremity bypass grafts. J Vasc Surg 2002;35:56-62; discussion 62-3 «PMID: 11802133»PubMed
  8. Nguyen LL, Conte MS, Menard MT ym. Infrainguinal vein bypass graft revision: factors affecting long-term outcome. J Vasc Surg 2004;40:916-23 «PMID: 15557905»PubMed