Vuonna 2021 julkaistiin kreikkalainen MIMOSA-tutkimus (Mediterranean diet/lifestyle intervention for the Management of Obstructive Sleep Apnea) «Georgoulis M, Yiannakouris N, Kechribari I ym. The...»1, jossa 187 ylipainoista tai lihavaa (BMI ≥ 25 kg/m2), keskivaikeaa-vaikeaa uniapneaa (AHI ≥ 15/h) sairastavaa potilasta satunnaistettiin sokkoutetusti joko 1) laihdutusryhmään korostaen Välimeren ruokavaliota, 2) laihdutusryhmään korostaen Välimeren ruokavaliota, liikuntaharjoittelua ja unihygieniaa tai 3) tavanomaisen hoidon ryhmään (kirjalliset elintapaohjeet). Kaikille potilaille aloitettiin CPAP-hoito. Potilailla ei ollut muuta vakavaa sairautta (esim. diabetes, sydän- ja verisuonisairaus, psykiatrinen sairaus), ja heidän elintapansa ja painonsa oli pysynyt vakaana tutkimusta edeltävän vuoden ajan.
Hoitointervention kestettyä 6 kuukautta AHI oli laskenut keskimäärin 24,7/h (95 % luottamusväli 19,1–30,4) ruokavalioryhmässä, 27,3/h (95 % luottamusväli 20,6–33,9) ruokavalio-liikunta-unihygieniaryhmässä ja 4,2/h (95 % luottamusväli 1,0–7,4) tavanomaisen hoidon ryhmässä. Myös päiväaikainen väsymys ja unettomuus olivat vähäisempiä interventioryhmissä kuin tavanomaisen hoidon ryhmässä. Verrattuna tavanomaisen hoidon ryhmään BMI laski keskimäärin 3,1 kg/m2 enemmän ruokavalioryhmässä ja 4,2 kg/m2 ruokavalio-liikunta-unihygieniaryhmässä. Päiväaikainen väsymys oli ruokavalio-liikunta-unihygieniaryhmässä vähäisempää kuin ruokavalioryhmässä.
Kommentti: Keskivaikeaa-vaikeaa uniapneaa sairastavilla potilailla elintapahoito lievensi uniapnean vaikeusastetta ja oireita riippumatta CPAP-hoidosta.
Vuonna 2019 julkaistussa meta-analyysissa «Carneiro-Barrera A, Díaz-Román A, Guillén-Riquelme...»2 arvioitiin 13 satunnaistetun ja kontrolloidun hoitotutkimuksen (RCT) sekä 22 ennen-jälkeen-hoitotutkimuksen tuloksia. Potilaat (n = 1 420) sairastivat lievää–vaikeaa uniapneaa ja olivat keskimäärin 52-vuotiaita (keskihajonta 10). Tutkimuksissa käytetyt hoitomuodot olivat laihdutus ruokavalion avulla (n = 7), liikuntaharjoittelu (n = 9), laihdutus vähäkalorisen ruokavalion ja liikuntaharjoittelun avulla (n = 14), unihygienia (n = 3), liikuntaharjoittelu ja unihygienia (n = 1) ja ruokavalio ja unihygienia (n = 1). Hoitointerventiot kestivät 4–96 viikkoa (keskiarvo 20 viikkoa), ja ne toteutettiin pääosin ryhmäohjauksessa.
AHI laski keskimäärin 9,1/h RCT-tutkimuksissa (lähtötilanteen AHI-keskiarvo 30,2/h) ja 8,4/h ennen-jälkeen-tutkimuksissa (lähtötilanteen AHI-keskiarvo 31,4/h). ODI laski keskimäärin 11,2 RCT-tutkimuksissa (lähtötilanteen ODI-keskiarvo 21,9) ja 11,1 ennen-jälkeen-tutkimuksissa (lähtötilanteen ODI-keskiarvo 29,9). Päiväväsymys ESS-kyselyllä (Epworth Sleepiness Scale) mitattuna väheni keskimäärin 3,1 pistettä RCT-tutkimuksissa (lähtötilanteen ESS-keskiarvo 10,0) ja 2,3 pistettä ennen-jälkeen-tutkimuksissa (lähtötilanteen ESS-keskiarvo 10,6).
Kommentti: Elintapahoitojen vaikutus oli suurempi tutkimuksissa, joissa potilailla oli keskivaikea tai vaikea uniapnea kuin niissä, joissa uniapnea oli lievempi. Ruokavalion ja liikuntaharjoittelun yhdistelmä oli tehokkain uniapnean hoitomuoto. Naisten osuus tutkituista oli vain 27 %. Tutkimuksista 4 oli tehty Suomessa. Meta-analyysiin ei löydetty yhtään tutkimusta, jossa interventiona olisi ollut alkoholin käytön tai tupakoinnin vähentäminen.
Vuonna 2021 julkaistiin meta-analyysi «Stelmach-Mardas M, Brajer-Luftmann B, Kusnierczak ...»3 tutkimuksista, joissa oli raportoitu painoindeksin (BMI, body mass index) laskun vaikutus uniapnean vaikeusasteeseen ja valtimotautien riskitekijöihin. Näissä seitsemässä RCT- ja kolmessa ennen-jälkeen-hoitotutkimuksessa oli mukana yhteensä 1 069 uniapneapotilaista (ikä 35–70 vuotta), joiden BMI oli yli 29 kg/m2. Laihdutushoitoina käytettiin ruokavalion tai erittäin niukkaenergisen dieetin (ENE) lisäksi vaihdellen CPAP-hoitoa, unihygieniakoulutusta tai käyttäytymiskoulutusta. Hoitointerventiot kestivät 4–24 viikkoa.
BMI:n laskiessa 1,0 kg/m2 AHI pieneni keskimäärin 2,8/h (95 % luottamusväli 1,4–4,2) ja riskitekijät seuraavasti: systolinen verenpaine 1,9 mmHg (95 % luottamusväli 0,2–3,6), diastolinen verenpaine 2,1 mmHg (95 % luottamusväli 0,4–3,8), kokonaiskolesteroli 0,1 mmol/l (95 % luottamusväli 0,01–0,2), triglyseridit 0,24 mmol/l (95 % luottamusväli 0,02–0,4) ja paastoinsuliini 7,3 pmol/l (95 % luottamusväli 3,1–11,5).
Kommentti: Meta-analyysiin sisältyi 8 tutkimusta, jotka olivat mukana myös vuoden 2019 meta-analyysissa «Georgoulis M, Yiannakouris N, Kechribari I ym. The...»1.
Vuonna 2021 julkaistussa meta-analyysissa «Lins-Filho O, Porto Aguiar JL, Vieira de Almeida J...»4 arvioitiin 12 RCT-tutkimusta, joissa hoitointerventiona oli liikuntaharjoittelu (aerobinen liikunta, voimaharjoittelu tai niiden yhdistelmä ja yhdessä tutkimuksessa taiji-harjoittelu). Harjoittelu toteutettiin 2–6 kertaa viikossa, ja interventiot kestivät 1–9 kuukautta. Potilaiden (n = 596, ikä 46–68 vuotta) AHI oli lähtötilanteessa ≥ 5/h.
Liikuntaharjoittelun myötä uniapneapotilaiden AHI laski keskimäärin 8,1/h (95 % luottamusväli 5,7–10,5), BMI 0,55 kg/m2 (95 % luottamusväli 0,15–0,95) ja kaulan ympärysmitta 0,6 cm (95 % luottamusväli 0,02–1,1).
Kommentti: Liikuntaharjoittelun uniapneaa lievittävä vaikutus oli merkittävä huolimatta BMI:n melko vähäisestä laskusta. Kaulan ympärysmitan seuranta voi olla potilaita elintapamuutoksiin motivoiva tekijä. Meta-analyysin osatutkimukset olivat melko pieniä, tutkimusmenetelmät vaihtelevia ja tuloksissa oli merkittävää heterogeenisyyttä, joten niihin tulee suhtautua varauksellisesti.
Vuonna 2020 julkaistiin meta-analyysi «Lins-Filho OL, Pedrosa RP, Gomes JML ym. Effect of...»5 6:sta RTC- ja 1:stä ennen-jälkeen-tutkimuksesta, joissa raportoitiin liikuntaharjoittelun vaikutus uniapneapotilaiden subjektiiviseen hyvinvointiin ja uniapnean vaikeusasteeseen. Potilaat (n = 212) olivat 45–58-vuotiaita, BMI 24–35 kg/m2 ja AHI ≥ 5/h. Liikuntaharjoittelu toteutettiin 25–60 minuutin kestoisena 3–6 kertaa viikossa, ja se oli luonteeltaan joko aerobista tai aerobista harjoittelua ja lihaskuntoharjoittelua yhdistävää. RCT-tutkimuksissa vertailuhoitona oli liikuntaneuvonta tai venyttely. Intervention kokonaiskesto oli 1–4 kuukautta. Intervention vaikutusta elämänlaatuun arvioitiin 5 tutkimuksessa mittareilla Short Form Health Survey (SF-36) tai Minnesota Living with Heart Failure Questionnaire (MLHFQ). Unenlaatua arvioitiin 2 tutkimuksessa Pittsburgh Sleep Quality Indexin (PSQI) avulla. Uneliaisuutta mitattiin 4 tutkimuksessa Epworth Sleepiness Scalen (ESS) mukaan.
AHI laski keskimäärin 11,4/h (95 % luottamusväli 9,4–13,4). Tilastollisesti merkitsevä parannus saatiin myös elämänlaatuun, unenlaatuun ja uneliaisuuteen.
Kommentti: 3 tutkimuksessa kohderyhmänä olivat sydämen vajaatoimintapotilaat, joten käytetty tautispesifinen elämänlaatumittari rajoittaa jonkin verran tulosten yleistettävyyttä.