Nielupaise

Cochrane-katsauksen «Spinks A, Glasziou PP, Del Mar CB. Antibiotics for...»1 mukaan nielupaise ilmaantui harvemmin potilaille, joilla nielutulehdus oli hoidettu antibiootilla kuin lumeryhmälle. 8 tutkimuksesta valtaosa oli 1950-luvulta. Hoitoryhmässä ilmaantui nielupaise 2 potilaalle 1438:sta, lumeryhmässä 23:lle 995:stä (RR 0,15; 95 % luottamusväli 0,05–0,47). NNT oli 46.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: heikko
• Kommentti: Meta-analyysissa oli yhdistetty tutkimuksia, joissa potilaiden diagnoosi oli tehty vaihtelevilla tavoilla. Valtaosa tutkimuksista oli vanhoja eikä niiden epideeminen tilanne vastaa nykyisiä oloja teollisuusmaissa. Tutkimustulokseen mikrobilääkehoidon hyväksi vaikuttaa esim. Brinken tutkimus «BRINK WR, RAMMELKAMP CH Jr, DENNY FW ym. Effect in...»5 vuodelta 1951, jolloin nielupaise oli yleisempi: lumehoitoryhmässä esiintyi 15/268 nielupaisetta ja mikrobilääkehoitoryhmässä (penisilliini i.m.) 1/238 nielupaisetta.

Englannissa Petersen ym. «Petersen I, Johnson AM, Islam A ym. Protective eff...»2 seurasi rekisteritutkimuksella yli miljoonan potilaan nielutulehduksia ja niiden jälkitauteja 162 vastaanotolla 1991–2001. Kaikenikäisille mikrobilääkettä saaneille tuli harvemmin nielupaiseita (OR 0,84, 95 % luottamusväli 0,73–0,97). NNT oli 4300. Suurin vaara saada nielupaise nielutulehduksen jälkitautina oli 16–64-vuotiailla (riski ilman mikrobilääkehoitoa 21/10000 ja mikrobilääkehoidolla 18/10000). Tutkimuksen perusteella 5–15-vuotiaiden mikrobilääkehoidon NNT olisi 15385.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: Tutkimus ei ollut satunnaistettu, joten mikrobilääkettä saaneet potilaat saattoivat olla muita sairaampia, joka vähentää tutkimuksen osoittama antibiootin tehoa.

Englannissa Dunn ym. «Dunn N, Lane D, Everitt H ym. Use of antibiotics f...»3 tarkasteli tapaus-verrokkirekisteritutkimuksessa nielupaiseiden etiologiaa yli 198000 nielukipupotilaalla vuosina 1995–97. Kaikkiaan 606:sta nielupaisepotilaasta 192:lla oli ollut tavallinen nielutulehdus ennen paiseen ilmaantumista. Valtaosa paiseista kehittyi nopeasti, 2–3 vuorokaudessa, joten mikrobilääkitys ei olisi ehtinyt estää tulehdusta. Paise ilmeni yleisimmin 21–40-vuotiailla (OR = 3,4; 95 % luottamusväli 2,1–5,5). Tupakointi lisäsi paiseen riskiä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: kohtalainen
• Kommentti: Jos potilaan diagnoosi oli nielurisatulehdus, oli mikrobilääkehoidolla hieman suurempi vaikutus kuin nielukivussa OR 0,6 (95 % luottamusväli 0,3–1,3) tai nielutulehduksessa OR 1,2 (95 % luottamusväli 0,7–2,2). Mikrobilääkehoidon tehottomuus nielupaiseen ehkäisyssä voi johtua matalasta hoitoannoksesta tai huonosta hoitomyöntyvyydestä.

Välikorvatulehdus

Saman Cochrane-katsauksen «Spinks A, Glasziou PP, Del Mar CB. Antibiotics for...»1 mukaan antibiootit vähensivät myös äkillisen välikorvatulehduksen ilmenemistä 2 viikon kuluessa nielutulehduksen jälkeen. Meta-analyysissa oli mukana 11 tutkimuksen 3760 potilasta: lumeryhmässä korvatulehduksen sai 28 potilasta 1435:stä, lääkehoidetuilla 2325:llä ilmeni 11 tulehdusta (RR 0,30; 95 % luottamusväli 0,15–0,58). NNT oli 68.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: heikko
• Kommentti: Tutkimustulokseen mikrobilääkehoidon hyväksi vaikuttaa Brinken tutkimus «BRINK WR, RAMMELKAMP CH Jr, DENNY FW ym. Effect in...»5, jossa lumehoitoryhmässä oli 13 / 2198 ja mikrobilääkehoitoryhmässä (penisilliini i.m.) 5/238 välikorvantulehdusta (RR 0,27; 95 % luottamusväli 0,10–0,76). Tutkimus oli vuodelta 1951, jolloin välikorvantulehdus oli nielutulehduksen jälkitautina yleisempi kuin nykyään.

Poskiontelotulehdus

Cochrane-katsauksessa «Spinks A, Glasziou PP, Del Mar CB. Antibiotics for...»1 selvitettiin myös mikrobilääkehoidon vaikutusta poskiontelotulehduksen ilmaantumiseen nielutulehduksen jälkitautina 2 viikon aikana. Mukana oli 8 tutkimusta ja 2387 potilasta. Hoitoryhmässä tulehduksen sai 4 potilasta 1545:stä, lumehoidettujen pienemmälle joukolle tuli samoin 4 sinuiittia 842:lle potilaalle (RR 0,48; 95 % luottamusväli 0,08–2,76). NNT oli 463.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• sovellettavuus: heikko
• Kommentti: Aineistot olivat pieniä, tutkimukset vanhoja ja poskiontelotulehduksen esiintyminen vähäistä. Vuoden 1975 jälkeisissä tutkimuksissa ei löytynyt yhtään poskiontelotulehdusta.

Mikrobilääkkeiden käyttö ylähengitystietulehduksissa

Van Driel ym. vertailivat Cochrane-katsauksessa «van Driel ML, De Sutter AI, Keber N ym. Different ...»4, jossa oli mukana 17 tutkimusta (n = 5352), kurkkukipuisille määrättyjen eri mikrobilääkkeiden myönteisiä ja haitallisia vaikutuksia.

He raportoivat, ettei komplikaatioita oltu kirjattu tai havaittu lainkaan, joten eri mikrobilääkkeiden vaikutuksesta märkäisten komplikaatioiden estoon ei löydy riittävää tietoa.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: kohtalainen

Tukholmalaisessa prospektiivisessa hallinnolliseen terveydenhuoltodataan perustuvassa tutkimuksessa «Cars T, Eriksson I, Granath A ym. Antibiotic use a...»6 mikrobilääkkeiden käyttö ylähengitystieinfektioiden hoidossa väheni 22 % 2,3 miljoonan asukkaan väestössä vuosina 2006–2015. Antibiooteilla hoidettujen nielurisatulehduspotilaiden määrä pysyi samana (73–73 %) eikä kurkkupaiseiden tai invasiivisten A-ryhmän streptokokkitautien määrä noussut, mutta sen sijaan sekä para- että retrofaryngeaalipaiseiden määrä nousi. Tutkijat eivät aineistonsa perusteella pystyneet vastaamaan, miksi näin kävi.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: kohtalainen