Takaisin

Lyhentyneen hammaskaaren proteettinen hoito; suunnitteluun vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät

Näytönastekatsaukset
Marjatta Jokela
14.1.2013

Näytön aste: B

Lyhentynyt hammaskaari voi varsinkin iäkkäillä henkilöillä ilmeisesti olla sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyväksyttävä purentaelimistön tila.

Poikkileikkaustutkimuksen «Steele JG, Ayatollahi SM, Walls AW ym. Clinical fa...»1 tarkoituksena oli kartoittaa kliinisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ikäihmisten tyytyväisyyteen purentaelimen toiminnassa. Erityisesti tarkastelun kohteena oli hampaiden lukumäärä ja sijainti hammaskaaressa.

Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, mitkä olisivat minimivaatimukset hoidolle, jolla saavutettaisiin hyvä purentaelimen toiminta ja potilaan subjektiivinen tyytyväisyys.

Tutkimukseen valittiin satunnaisesti tietokoneella 2 280 iältään 60 vuotta täyttänyttä henkilöä kolmelta alueelta Englannissa. Alueet valittiin siten, että otos olisi mahdollisimman kattava sosiaalisesti ja maantieteellisesti. Valittuihin henkilöihin otettiin yhteyttä, ja lopullinen tutkittavien määrä oli 1 211. Mukaan valittiin vain hampaallisia henkilöitä.

Tutkittavat henkilöt saivat kyselylomakkeen, jossa kysyttiin tyytyväisyyttä suun olosuhteisiin, haukkaamis- ja pureskelukykyyn sekä ulkonäköön. Heille tehtiin myös kliininen tutkimus, jossa kirjattiin hampaiden kunto, kuluneisuus, parodontaalinen status, hampaiden puutokset, takahammasalueen purentakontaktit ja irtoproteesit.

Tutkimuksen tuloksena oli, että jo aiemmin hyväksytty konsepti 20 hammasparin (SDA) riittävyydestä näyttäisi toimivan Tässä tutkimuksessa 21 hammasta tai enemmän ja kaksi kontaktia tai enemmän takahammasalueella riittivät subjektiiviseen tyytyväisyyteen. Tutkimus myös viittaa siihen, että etualueen esteettiset vaatimukset olisi hyvä hoitaa kiinteällä protetiikalla ja jättää takahammaspuutokset korjaamatta SDA-konseptin mukaisesti.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Helsinkiläisessä kohorttitutkimuksessa «Nevalainen MJ, Närhi TO, Ainamo A. A 5-year follow...»2 seurattiin muutoksia proteettisessa statuksessa ikäihmisillä. Muina tavoitteina oli määrittää hampaan menetyksen riskitekijöitä ja proteettisen statuksen vaikutusta määrättyihin suun terveysparametreihin.

Mukaan oli valittu satunnaisesti 364 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuosina 1904, 1909 tai 1914. Tutkimusvuosi oli 1990 ja jatkotutkimusvuosi 1995, jolloin mukana oli enää 196 henkilöä.

Kliinisessä tutkimuksessa mitattiin stimuloidun syljen määrä ja viljeltiin Streptococcus mutans, lactobasillit ja hiiva. Proteettinen status kirjattiin: kruunut, sillat, metallirunkoiset ja akryylirunkoiset proteesit. Hammasstatukseen kirjattiin karies, täytteet, puuttuvat hampaat ja parodontaali-indeksi, juurikariesindeksi sekä ienvetäytymät.

Tutkimuksen tuloksena oli, että irrotettavat proteesit liittyivät lisääntyneeseen juurikarieksen ja huonontuneen parodontiumin tilan riskiin. Niillä, jotka eivät käyttäneet irrotettavaa proteesia, todettiin juurikariesleesioita 0,6 (± 1,2) kappaletta ja irrotettavan proteesin käyttäjillä 1,3 (± 2,6). Parodontiumiltaan terveitä leukasekstantteja oli irtoproteesien käyttäjistä 9 %, ja henkilöistä, joilla ei ollut irrotettavaa proteesia, 26 %. Parodontiitin suhteen ryhmät eivät eronneet toisistaan.

Tutkimus osoitti, että kiinteät proteesit takasivat paremman purentaelimen toimintamukavuuden ja mahdollistivat terveemmän suun verrattuna irtoproteesiin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Steele JG, Ayatollahi SM, Walls AW ym. Clinical fa...»1: Erityisesti tutkimuksessa nousi esiin kuiva suu subjektiivista tyytyväisyyttä huonontavana tekijänä riippumatta hampaiden lukumäärästä.

«Nevalainen MJ, Närhi TO, Ainamo A. A 5-year follow...»2: Johtopäätöksenä tutkijat esittivät, että on tarkoin harkittava, onko iäkkäälle potilaalle tarpeen valmistaa minkäänlaista osaproteesia. Useimmissa tapauksissa riittävä toimintakyky voidaan ylläpitää ilman proteesia, mikäli jäljellä on riittävä määrä okklusaalisia yksiköitä. Tällöin on tärkeää hoitaa jäljellä oleva hampaisto mahdollisimman hyvin eikä korvata molaareja.

Kirjallisuutta

  1. Steele JG, Ayatollahi SM, Walls AW ym. Clinical factors related to reported satisfaction with oral function amongst dentate older adults in England. Community Dent Oral Epidemiol 1997;25:143-9 «PMID: 9181288»PubMed
  2. Nevalainen MJ, Närhi TO, Ainamo A. A 5-year follow-up study on the prosthetic rehabilitation of the elderly in Helsinki, Finland. J Oral Rehabil 2004;31:647-52 «PMID: 15210024»PubMed