Vuonna 2007 julkaistussa meta-analyysissä «Korting HC, Kiencke P, Nelles S ym. Comparable eff...»1 tutkittiin terbinafiinin eri valmistemuotojen tehoa ja turvallisuutta varvasvälisilsan hoidossa. Tutkimukseen haettiin 12 sähköisestä tietokannasta (mukaan lukien Cochrane-, Medline- ja Embase-tietokannat) satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa paikallisesti annettua terbinafiinia oli käytetty varvasvälisilsan hoidossa ja verrattu sitä joko lumelääkkeeseen tai toiseen paikallisesti annettuun sienilääkkeeseen. Tutkimukseen otettiin mukaan terbinafiinin eri valmistemuodot: emulsiovoide, emulsiogeeli ja FFS (film-forming solution, kalvon muodostava liuos, kerta-annoshoito). Tutkimukseen valikoitui 19 tutkimusta aikaväliltä 1990–2006. Hoidon kesto vaihteli kerta-annoksesta 1–4 viikon hoitoon (mediaani terbinafiinilla 1 viikon hoito ja aktiivisella kontrollilla 2 viikon hoito).
Kaikki terbinafiinin annosmuodot osoittautuivat lumelääkettä tehokkaammiksi sekä mykologisessa että kliinisessä paranemisessa. Terbinafiinin ja aktiivisen kontrollin välillä ei tehossa ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.
Tulosmuuttujat
Mykologinen paraneminen (yleensä 6 viikkoa hoidon aloittamisesta):
Kliininen paraneminen
Terbinafiinin haittavaikutukset eivät tutkimuksissa poikenneet lumelääkkeestä (RR 1,34; 95 % luottamusväli 0,74–2,41; p = 0,34)
Vuonna 2014 julkaistussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Li RY, Wang AP, Xu JH ym. Efficacy and safety of 1...»2 tutkittiin terbinafiinin paikallisesti annetun kerta-annoshoidon tehoa jalkasienen hoidossa. Tutkimus toteutettiin 18 vuotta täyttäneillä kiinalaisilla (n = 286), joilla oli kliinisesti todettu tinea pedis -infektio. Tutkimuksesta suljettiin pois henkilöt, joiden mykologinen viljelynäyte otettuna ennen lääkehoitoa osoittautui negatiiviseksi. Tutkittavat satunnaistettiin ensimmäisenä tutkimuspäivänä joko terbinafiiniryhmään (kerta-annos terbinafiinin 1-prosenttisen kalvon muodostava liuos) tai kontrolliryhmään (kalvon muodostava liuos vehikkeli).
Ensisijainen tulosmuuttuja oli hoidon tehokkuus 6 viikon kohdalla: hoidon katsottiin tehonneen, jos tutkittava katsottiin sekä mykologisesti (negatiivinen mikroskooppi- ja viljelytulos) että kliinisesti parantuneeksi. Terbinafiiniryhmässä hoito oli tehokkaampi (63 % vs 8 %, p < 0,001).
Toissijaiset tulosmuuttujat:
Mykologinen paraneminen 6 viikon kohdalla, terbinafiiniryhmässä negatiivinen mikroskooppitulos (90 %) ja viljelytulos (90 %), kontrolliryhmässä 24 ja 27 %, p < 0,001
Mykologinen paraneminen 1 viikon kohdalla, terbinafiiniryhmässä negatiivinen mikroskooppitulos (49 %) ja viljelytulos (81 %), kontrolliryhmässä 26, ja 24 %, p < 0,001
Haittavaikutukset: ei eroa ryhmien välillä.
«Korting HC, Kiencke P, Nelles S ym. Comparable eff...»1: Emulsiogeelistä oli mukana vain yksi tutkimus, kerta-annoshoidosta kaksi tutkimusta. Meta-analyysi oli Novartiksen tukema.
«Li RY, Wang AP, Xu JH ym. Efficacy and safety of 1...»2: Tutkimus oli lääketehdas Novartiksen tukema.