Satunnaistetussa vertailevassa tutkimuksessa «Morrison N, Gibson K, McEnroe S, ym. Randomized tr...»1 verrattiin isosafeenan (vena saphena magna, jalkavarren iso iholaskimo) liima-ablaatiota (VenaSeal Sapheon Closure System; n = 108) radiotaajuusablaatioon (ClosureFast system n = 114). Potilailla oli C2–C4-laskimovajaatoiminta ja läpimitaltaan 3–12 mm:n isosafeena, jossa oli refluksi. Seurantakäynnit olivat 3 päivän sekä 1 ja 3 kuukauden kuluttua toimenpiteestä. 3 kuukauden kohdalla isosafeenan tila tutkittiin ultraäänellä, ja tuolloin 99 % radiotaajuusablaatiolla hoidetuista ja 96 % liima-ablaatiolla hoidetuista päärungoista oli tukossa. Toimenpiteenaikaisessa kivussa ei ollut eroa ryhmien välillä. 3 päivän kuluttua toimenpiteestä liima-ablaation ryhmässä esiintyi vähemmän hoidetun alueen verenpurkaumia (p < 0,01).
Tutkimuksessa «Almeida JI, Javier JJ, Mackay EG, ym. Two-year fol...»2 raportoitiin 2 vuoden tulokset isosafeenan vajaatoiminnan hoidosta liima-ablaatiolla. 38 potilasta hoidettiin, ja heistä 36 osallistui 12 ja 24 kuukauden seurantaan. Isosafeena tutkittiin seurantakäynneillä ultraäänellä. Yhdellä potilaalla 36:sta havaittiin osittainen isosafeenan rekanalisaatio jo 1 kuukauden kohdalla ja seurannoissa sen jälkeen. Lopuilla 35 potilaalla suoni oli tukossa 24 kuukauden seurantakäynnillä, ja 24 kuukauden tulos oli näin ollen 92 % (95 % luottamusväli 0,836–1,0). Venous Clinical Severity Score (VCSS) oli merkittävästi parempi 24 kuukauden kohdalla lähtötilanteeseen verrattuna (lähtötasolla 6,1 ± 2,7, 6 kuukauden kohdalla 1,3 ± 1,1, 1 vuoden kohdalla 1,5 ± 1,4 ja 24 kuukauden kohdalla 2,7 ± 2,5 (p < 0,0001).
Etenevässä 7 Euroopan maan monikeskustutkimuksessa «Proebstle TM, Alm J, Dimitri S, ym. The European m...»3hoidettiin liima-ablaatiolla 70 potilasta, joilla oli C2–C4-laskimovajaatoiminta. Potilailta hoidettiin vain päärunko ja tarvittaessa suonikohjut myöhemmässä vaiheessa. Potilaat eivät käyttäneet kompressiosukkaa hoidon jälkeen. Tulosten mittaamiseen käytettiin VCSS:ää, sairausspesifiseen elämänlaatuun Aberdeenin kyselylomaketta ja EQ-5D:tä. Jälkitarkastukset olivat 48 tuntia sekä 1, 3, 6 ja 12 kuukautta toimenpiteen jälkeen. 68 (97,1 %) potilasta osallistui 12 kuukauden seurantaan. 48 tunnin seurantakäynnillä yhdellä potilaalla isosafeena oli avautunut osan matkaa proksimaalisesti ja yhdellä potilaalla distaalisesti. Lisäksi 3 ja 6 kuukauden kohdalla havaittiin 3 potilaalla suonen proksimaalisessa osassa rekanalisoitumista. 12 kuukauden kohdalla hoito oli onnistunut 92,9 % potilaista (95 % luottamusväli 87,0–99,1 %). VCSS parani ollen 4,3 ± 2,3 lähtötasolla ja 1,1 ± 1,3 12 kuukauden seurannassa. Sairausspesifisessä elämänlaatukyselyssä pisteet paranivat merkittävästi (lähtötasolla 16,3 ja 12 kuukauden seurannassa 6,7 (p < 0,0001)). Lievää ärsytystä esiintyi 11 %:lla, vakavia komplikaatioita ei esiintynyt.
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Shahzad N, Elsherif M, Obaidat I, ym. A Systematic...»4 verrattiin pintalaskimovajaatoiminnan hoitotuloksia lämpökatetrihoidon (laser, radiotaajuusablaatio) ja ei-termaalisten hoitojen (liima-ablaatio, mekanokemiallinen ablaatio) välillä. Aineisto koostui kahdeksasta kriteerit täyttävästä RCT-tutkimuksesta, joissa oli yhteensä 1 956 kajoavasti hoidettua potilasta. Laserilla hoidettiin 495 potilasta, radiotaajuusablaatiolla 547, mekanokemiallisella ablaatiolla 335 ja liima-ablaatiolla 579 potilasta. Liima-ablaatio oli mukana kolmessa RCT-tutkimuksessa (liima-ablaatio vs. laserablaatio, liima-ablaatio vs. laserablaatio tai radiotaajuusablaatio ja liima-ablaatio vs. radiotaajuusablaatio). Kaikissa tutkimuksissa hoidettiin isosafeenaa mutta osassa myös pikkusafeenan (vena saphena parva, jalkavarren pieni iholaskimo) ja isosafeenan etuhaaran vajaatoimintaa. Seuranta-aika oli 6–24 kuukautta. Päärungon tukkeutuminen 1–2 vuoden seurannassa toteutui liima-ablaatiolla 96 %:lla, laserablaatiolla 94 %:lla ja radiotaajuusablaatiolla 95 %:lla potilaista, mutta mekanokemiallisen ablaation pitkäaikaistulos jäi 80 %:iin. Elämänlaadussa ei ollut eroja menetelmien välillä. Liima-ablaation ja lämpökatetrihoidon välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa pitkäaikaistuloksissa (RR 1,02; 95 % luottamusväli 0,99–1,05, p = 0,21). Ei-termaalisen hoidot aiheuttivat vähemmän postoperatiivista kipua ja hermovaurioita.