Raskaudenaikainen klamydiainfektio näyttää lisäävän ennenaikaisen synnytyksen riskiä «Silva MJ, Florêncio GL, Gabiatti JR ym. Perinatal ...»1, «Rours GI, Duijts L, Moll HA ym. Chlamydia trachoma...»2, mutta todetun klamydiainfektion hoidon vaikutuksesta ennenaikaisen synnytyksen riskiin tai lapsen ennusteeseen ei ole julkaistu korkeatasoisia satunnaistettuja ja kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia.
Klamydiaa ja sen hoidon vaikutusta raskauden kulkuun tutkittiin prospektiivisesti 11 544 raskaana olevalla naisella yksikeskustutkimuksessa Yhdysvalloissa «Ryan GM Jr, Abdella TN, McNeeley SG ym. Chlamydia ...»3. Tutkimukseen osallistuvilta naisilta seulottiin 1. raskauskäynnillä klamydia kohdunkaulasta otetulla viljelynäytteellä. Naiset olivat matalan sosioekonomisen kaupunkialueen pääosin tummaihoista väestöä.
Naisista 2 433 (21 %) antoi positiivisen näytteen. Näistä 1 110 jäivät vaille hoitoa (tutkimusjakson ensimmäiset 16 kuukautta), ja heillä ennenaikaisen lapsivedenmenon (5,2 vs. 2,9 vs. 2,7 %), matalan syntymäpainon (19,6 vs. 11,0 vs. 11,7 %) ja neonataalikuolleisuuden (2,4 vs. 0,6 vs. 1,5 %) osuus oli merkittävästi suurempi verrattuna 1 323 klamydiaa sairastavaan naiseen, jotka saivat 7 vuorokauden erytromysiinhoidon (tutkimusjakson jälkimmäiset 20 kuukautta), tai 9 111 viljelynegatiiviseen naiseen.
Retrospektiivisessä tapaus-verrokkitutkimuksessa «Cohen I, Veille JC, Calkins BM. Improved pregnancy...»4 tarkasteltiin 323 naista, jotka olivat saaneet positiivisen klamydiaviljelynäytteen perusteella 7 vuorokauden erytromysiinihoidon 5 875 raskaana olevan naisen joukosta. Tutkimuspopulaation muodostivat 244 naista, jotka pysyivät hoidon jälkeen klamydian suhteen negatiivisina, 79 naista, joilla klamydia uusiutui sekä 244 verrokkia, joilla ei todettu klamydiaa ja joille ei annettu hoitoa. Tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa ja siihen osallistui pääosin matalatuloisia afrikkalaisamerikkalaisia naisia.
Ennenaikaisen synnytyksen (3 vs. 14 %), ennenaikaisen lapsivedenmenon (7 vs. 20 %) ja pienipainoisina syntyneiden lasten (13 vs. 25 %) osuus oli merkittävästi pienempi niillä klamydiapositiivisilla naisilla, joilla antibioottihoito tehosi verrattuna naisiin, joilla se ei tehonnut. Ennenaikaisen synnytyksen vaara pieneni onnistuneen klamydiahoidon jälkeen verrattuna myös klamydiaviljelynegatiivisiin synnyttäjiin (OR 0,22; 95 % luottamusväli 0,54–0,99), minkä tutkijat arvelivat johtuvan siitä, että mikrobilääkehoito mahdollisesti hoiti myös muita, diagnosoimattomia infektioita.
Intialaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa «Rastogi S, Das B, Salhan S ym. Effect of treatment...»5 oli mukana 328 raskaana olevaa naista, joilta diagnosoitiin klamydia viljelyllä tai PCR-menetelmällä. Muut infektiot (Neisseria gonorrhoeae, Candida, bakteerivaginoosi, Trichomonas vaginalis ja Treponema pallidum) suljettiin pois. 17 naista partnereineen hoidettiin erytromysiinilla 7 vuorokauden ajan (ryhmä I). Viljely ja PCR toistettiin 14 päivän kuluttua, ja kaikki hoidon saaneet olivat tällöin klamydianegatiivisia. 42 klamydiapositiivista naista katosi seurannasta ja he muodostivat ei-hoidetun ryhmän (ryhmä II). Ryhmän III muodostivat klamydianegatiiviset 269 naista. Synnytystiedot saatiin 11/17 hoidetuista, 26/42 hoitamattomista ja 127/269 klamydianegatiiviselta naiselta.
Raskauden kesto oli merkittävästi pidempi ryhmässä I kuin ryhmässä II (35,5 vs. 33,1 raskausviikkoa (P < 0,05).
2 yhdysvaltalaistutkimuksessa «Andrews WW, Klebanoff MA, Thom EA ym. Midpregnancy...»6 seulottiin yhteensä 31 157 oireetonta raskaana olevaa naista bakteerivaginoosin ja trikomonasinfektion suhteen. Naiset satunnaistettiin seulontalöydöksen perusteella saamaan kerta-annos joko metronidatsoli- tai lumelääkehoitoa raskausviikkojen 16+0 ja 22+6 välillä. Virtsanäyte klamydiamääritystä varten otettiin satunnaistamisen yhteydessä ja uudestaan vähintään 14 vuorokautta myöhemmin, jolloin mikrobilääke- tai lumehoito uusittiin alkuperäisen satunnaistamisen mukaisissa ryhmissä. Klamydia-PCR oli positiivinen 238/2 398 naisella.
Positiivinen klamydianäyte satunnaistamis- tai seurantakäynnillä ei lisännyt ennenaikaisen synnytyksen vaaraa verrattuna negatiiviseen klamydianäytteeseen. Ennenaikaisen synnytyksen vaara ei myöskään eronnut metronidatsolia tai lumelääkettä saaneiden klamydiapositiivisten eikä klamydianegatiivisten naisten välillä.
Retrospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Folger AT. Maternal Chlamydia trachomatis infectio...»7 selvitettiin klamydiainfektion ja sen hoidon vaikutusta raskauden kulkuun. Tutkimukseen otettiin mukaan 3 354 raskaana olevaa naista Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa vuosina 2006–2011. Interventioryhmän (n = 2 009) muodostivat naiset, joilla todettiin ja hoidettiin onnistuneesti klamydiainfektio raskauden aikana ennen raskausviikkoa 21. Verrokkiryhmän (n = 1 345) naisilla ennen raskautta tai ennen raskausviikkoa 21 todettu klamydiainfektio uusiutui raskausviikon 21 jälkeen. Verrokkiryhmän tulkittiin koostuvan naisista, jotka saivat uuden infektion tai joilla hoito epäonnistui tai infektio uusiutui.
Ennenaikaisen (ennen raskausviikkoa 37) synnytyksen riski ei eronnut interventio- ja verrokkiryhmien välillä (15,5 vs. 16,6 %; p = 0,42). Alaryhmäanalyyseissä spontaanin, raskausviikolla 32–36 tapahtuvan ennenaikaisen synnytyksen riski oli pienempi interventio- kuin verrokkiryhmässä (8,2 vs. 10,8 %; p = 0,01); ero oli selvin alle 20-vuotiaiden äitien ryhmässä. Ryhmien välillä ei ollut eroja ennen raskausviikkoa 32 tapahtuneen ennenaikaisen synnytyksen tai lasten syntymäpainon välillä. Lasten kuolleisuus oli interventioryhmässä korkeampi kuin verrokkiryhmässä (2,2 vs. 0,9 %; p = 0,048).
Kommentit
Raskaudenaikaisen klamydiainfektion mikrobilääkehoito saattaa estää ennenaikaista lapsivedenmenoa ja ennenaikaista synnytystä. Vaikka raskaudenaikaisen klamydiainfektion seulonnan on arvioitu olevan kustannustehokasta eurooppalaisissa olosuhteissa «Rours GI, Smith-Norowitz TA, Ditkowsky J ym. Cost-...»8, ei seulonnan hyödyistä ja haitoista ole käytettävissä kliinisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa «Low N, Redmond S, Uusküla A ym. Screening for geni...»9.