Katsausartikkeliin «Morimoto S, Rebello de Sampaio FB, Braga MM ym. Su...»1 valittiin tutkimuksia, joissa potilaille oli tehty yhdistelmämuovi- tai keraamisia inlay-, onlay- tai overlay-paikkoja epäsuoralla menetelmällä. Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä selvitettiin epäsuoralla tekniikalla tehtyjen muovi- ja keraamisten inlay-, onlay-, overlay-paikkojen komplikaatiotyyppejä ja selviytymistä väli- ja poskihampaissa. Analysoitavaksi kerättiin tietokannoista PubMed, EMBASE ja Cochrane kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia, joiden julkaisuajankohta oli 1983–2015 ja joiden kriteerit olivat seuraavat: 1) yhdistelmämuovi ja keraamiset inlayt, onlayt ja overlayt, 2) prospektiiviset, retrospektiiviset, satunnaistetut ja kontrolloidut kliiniset tutkimukset, 3) tutkimuksissa pudokkaita vähemmän kuin 30 % ja 4) seuranta-aika pidempi kuin 5 vuotta.
Tutkimuksia oli 1 389, ja käytössä olleiden kriteereiden jälkeen jäljelle jäi 14 tutkimusta. Tutkimusten tuli sisältää selviytymisen kriteerit ja niiden analyysi. Ensisijainen lopputulosmuuttuja oli paikan selviytyminen. Erityisryhmille tehtyjä paikkoja tai erikoisia preparointityyppejä ei otettu katsaukseen mukaan. Tutkimusten joukkoon ei valikoitunut yhtään kriteerit täyttävää yhdistelmämuovipaikkatutkimusta, joten materiaalien vertaaminen toisiinsa ei ollut tämän tutkimuksen puitteissa mahdollista. Viiden vuoden seurannassa oli 5 811 ja 10 vuoden seurannassa 2 154 epäsuoralla tekniikalla tehtyä keraamista täytettä. Komplikaatiot liittyivät tavallisimmin paikkojen lohkeamiseen tai liuskamaiseen lohkeamiseen (chipping) (4 %), endodonttisiin komplikaatioihin (3 %), sekundaarikariekseen (1 %) tai paikkojen irtoamiseen (1 %). Lasikeraamisten tai maasälpäposliinisten paikkojen 5 vuoden (n = 5 811) kumulatiivinen selviytyminen (cumulative survival rate) oli 95 % (14 tutkimuksen keskiarvotulos) ja 10 vuoden 91 % (8 tutkimuksen keskiarvotulos).
Epäsuoralla tekniikalla valmistetuissa inlay/onlay/overlay-paikoissa ei havaittu eri keraamisten materiaalien välillä merkittävää eroa selviytymisessä. Vitaaleissa hampaissa epäsuorat paikat kestivät paremmin verrattuna juurihoidettuihin hampaisiin.
Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin «Vagropoulou GI, Klifopoulou GL, Vlahou SG ym. Comp...»2 tavoitteena oli selvittää yksittäisiin hampaisiin tehtyjen epäsuorien inlay- tai onlay-paikkojen tai kruunujen 5 vuoden selviytyminen ja tekniset komplikaatiot eri materiaaleilla. Tietokantahaun ja manuaalisen haun perusteella mukaan valittiin 1980–2017 ilmestyneet kliiniset tutkimus- katsausartikkelit. Analyysiin otettiin mukaan 9 tutkimusta, joista luotiin 4 ryhmää: inlay, onlay, kruunut ja inlay + onlay. Seuranta-ajat vaihtelivat 1 vuodesta 52 vuoteen. Tulosten yhdistämisen jälkeen kaikkien epäsuoralla tekniikalla tehtyjen paikkojen selviytymisen keskiarvo oli 89 %, inlay-paikkojen 91 % (95 % luottamusväli 0,66–0,95 (3 tutkimusta), onlay-paikkojen 94 % (95 % luottamusväli 0,86–0,97) (6 tutkimusta) ja kruunujen 95 % (95 % luottamusväli 0,89–0,98) (9 tutkimusta). Kaksi tutkimusta raportoi inlay- ja onlay-paikkojen yhdistetyksi selviytymiseksi 99 % (95 % luottamusväli 0,99–1,00). Tilastollisen analyysin perusteella karies oli tavallisin biologinen komplikaatio ja hampaan tai juuren lohkeaminen seuraavaksi tavallisin. Tavallisin tekninen komplikaatio oli keramian lohkeaminen.
Johtopäätös: Pääasiallinen biologinen komplikaatio oli karies, juuren tai hampaan murtuminen ja juurikanavainfektio. Tyypillinen tekninen komplikaatio oli keramian lohkeaminen, irtoaminen ja viistolohkeaminen. Epäsuoralla tekniikalla tehdyt paikat selvisivät hyvin: 5 vuoden selviytyminen oli lähes 90 %.
Kommentit
Epäsuora tekniikka ja tietämys epäsuoralla tekniikalla tehtyjen paikkojen materiaaleista ja materiaalien eroista ovat lisääntyneet. Myös keraamisten materiaalien kehitys on ollut nopeaa. Seurannat tiettyjen materiaalien kohdalla ovat vielä kesken, vaikka tutkimusta tehdään runsaasti. Näyttää siltä, että epäsuoran paikkaushoidon materiaalien ennuste väli- ja poskihammasalueen onlay/overlay-täytteinä saattaa olla hyvä varsinkin pitkän seuranta-ajan perusteella verrattuna suoran tekniikan materiaaleihin. Komplikaatiot ovat harvinaisia «Morimoto S, Rebello de Sampaio FB, Braga MM ym. Su...»1, «Vagropoulou GI, Klifopoulou GL, Vlahou SG ym. Comp...»2. Kuitenkin keraamisissa täytteissä saattaa olla enemmän lohkeamisia verrattuna yhdistelmämuovilla tehtyihin paikkoihin «Vagropoulou GI, Klifopoulou GL, Vlahou SG ym. Comp...»2. Epäsuoralla tekniikalla tehtyjen inlay-paikkojen preparoinnissa hammasmateriaalia menetetään enemmän kuin suoran tekniikan paikkauksessa, joten sen vuoksi keraamisten inlay-paikkojen indikaatio etenkin välihammasalueella saattaa olla kyseenalainen. Paikkaushoidon ennuste epäsuoralla tekniikalla tehdyissä paikoissa on todettu olevan hyvä «Morimoto S, Rebello de Sampaio FB, Braga MM ym. Su...»1. Saattaa olla, että epäsuoralla tekniikalla jotkut keraamiset materiaalit eivät sovellu väli- ja poskihammasalueelle, jos vastapurijaan kohdistuu kova purentarasitus; tästä konsensusta ei ole saavutettu «Solá-Ruíz MF, Baima-Moscardó A, Selva-Otaolaurruch...»3. Epäsuoran paikan selviytyminen etuhampaassa saattaa olla heikompi kuin poskihampaassa «Kassardjian V, Varma S, Andiappan M ym. A systemat...»4. Epäsuorassa paikkaushoidossa digitaalinen tekniikka ja siinä keraamisten materiaalien käyttö on myös hammaslääketieteessä hyvästä syystä yleistynyt «Hasanzade M, Aminikhah M, Afrashtehfar KI ym. Marg...»5.
Hammaslääkärin tulee valita potilaalle ja hampaalle sopivin paikkaushoito ja käytettävä materiaali. Suoran ja epäsuoran tekniikan tekotapa, materiaalit ja käyttö tulee kuitenkin tuntea hyvin.
Koska tutkimuksissa ei ole voitu tehdä vertailua suoran ja epäsuoran paikkausmenetelmän välillä, eikä näin ollen potilaita ole voitu satunnaistaa, muodostaa tämä ilmeisen valintaharhan (selection bias) riskin. Jos tapaukset olisi satunnaistettu vaurion laajuuden , ravinto- ja suuhygieniatottumusten sekä sosioekonomisen aseman suhteen vastaamaan potilaita yleensä, saattaisivat esitetyt selviytymisluvat olla alempia. Lukuja ei siis sellaisenaan voi verrata suoralla tekniikalla tehtyjen paikkojen tunnuslukuihin. Tämä tuskin kuitenkaan vaikuttaa eri materiaalien välisiin vertailuihin.