Meta-analyysissä «Schindler HS, Kholoptseva J, Oh SS ym. Maximizing ...»1 tutkittiin, miten erilaiset varhaiskasvatuksen ohjelmat vaikuttavat lasten käytösongelmiin. Varhaiskasvatus tarkoittaa tässä 5-vuotiaille ja sitä nuoremmille annettavaa kodin ulkopuolista kasvatusta (early childhood education, ECE).
Meta-analyysiin otettiin mukaan 31 tutkimusta, jotka oli tehty Yhdysvalloissa ja julkaistu vuosien 1960 ja 2007 välillä. Tutkittavat lapset olivat enintään 5-vuotiaita. Suurin osa lapsista kuului matalan tulotason perheisiin.
Meta-analyysissä verrattiin 3 eri tason ohjelmia:
Meta-analyysistä suljettiin pois sellaiset ohjelmat, jotka on suunnattu diagnosoiduille käytöshäiriö-, oppimishäiriö- tai muille erityisryhmälle. 1. tason ohjelmia verrattiin kontrolliryhmään, jonka lapset eivät olleet missään varhaiskasvatusohjelmassa. 2. tason ohjelmia verrattiin ryhmään, joka sai 1. tason mukaista varhaiskasvatusta tai jossa lapset eivät olleet minkään varhaiskasvatusohjelman piirissä. 3. tason ohjelman mukaisessa kasvatuksessa olevia verrattiin 2. tason ohjelman mukaisessa kasvatuksessa oleviin.
Vain ne tutkimukset, joissa oli selkeä käytösongelmien mittari, otettiin mukaan. Useimmiten se oli CBCL:n alaskaala. Muita tutkimuksessa käytettyjä mittareita olivat Eyberg Child Behavior Inventory, Social Skills Rating System ja Preschool and Kindergarten Behavior Scale.
1. tason ohjelman mukainen varhaiskasvatus ei ollut vaikuttavaa käytösongelmien vähentämisessä verrattuna ryhmään, joka ei ollut varhaiskasvatuksen piirissä. 2. tason ohjelmat olivat vaikuttavia verrattuna 1. tason ohjelmiin (Effect size, ES -0,23, p < 0,01). 3. tason ohjelmat olivat vaikuttavia verrattuna 2. tason ohjelmiin (ES -0,26, p < 0,05).
Italiassa tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Muratori P, Giuli C, Bertacchi I ym. Coping power ...»2 tutkittiin Coping Power -ohjelman (tunne-, vuorovaikutustaito- ja rentoutusohjelma) vaikutusta päiväkodissa olevien lasten sosiaalisiin taitoihin ja käytösongelmiin. Tutkimukseen osallistui Italiassa 2 päiväkotia, joissa oli 10 luokkaa ja niissä yhteensä 164 lasta. Lasten iän keskiarvo oli 54 kuukautta. Satunnaistaminen tehtiin luokkatasolla.
Tutkimuksessa käytettiin Amerikassa kehitettyä ohjelmaa, johon tehtiin Italiassa jotain muutoksia; erityisesti tunneskaalaa laajennettiin myös muihin tunteisiin kuin vihaan.
Tutkimuksessa oli normaalin varhaiskasvatuksen yhteydessä 24 tunnin kestoista sessiota, joissa opeteltiin ryhmätaitoja, tavoitteiden asettamista käytökselle, tunteiden tunnistamista, tunteiden ja vihan hallintaa, itsehillintää, rentoutusta, sosiaalisten tilanteiden ongelmanratkaisua ja tilanteiden ymmärrystä. Opettajat saivat 9 tunnin koulutuksen, ja he osallistuivat lisäksi kuukausittain 2 tunnin tukitapaamiseen. Menetelmäuskollisuutta tutkittiin opettajan tuntien jälkeen täyttämän tarkastuslistan avulla.
Kontrolliryhmä sai tavanomaista italialaista varhaiskasvatusta. Kontrolliryhmä ei eronnut interventioryhmästä iän, perheen tulotason tai etnisyyden suhteen. Tutkimukseen osallistuvia lapsia tutkittiin sekä vanhemman että opettajan täyttämillä SDQ-mittareilla.
Käytösongelmien (SDQ-käytösoire) todettiin vähenevän opettajan arvioimana interventioryhmässä merkittävästi enemmän kuin kontrolliryhmässä (ES 0,36). Interventioryhmän käytösongelmien keskiarvo (SD) oli opettajan arvioimana ennen interventiota syyskuussa 1,45 (1,56) ja toukokuussa 1,06 (1,50). Kontrolliryhmällä vastaavat arvot olivat 1,60 (1,70) ja 1,48 (2,01), F class 2,07, F time 3,56 (p < 0,05), F group 4,81 (p < 0,05). Myös vanhemman arvioimana käytösongelmat vähenivät interventioryhmässä merkittävästi enemmän kuin kontrolliryhmässä (ES 0,38). Interventioryhmän käytösongelmien keskiarvo (SD) vanhemman arvioimana oli ennen interventiota syyskuussa 2,10 (1,56) ja toukokuussa 1,62 (1,50). Kontrolliryhmällä vastaavat keskiarvot olivat 1,95 (1,60) ja 1,88 (2,01), F class 1,87, F time 3,46 (p < 0,05), F group 4,91 (p < 0,05).
Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Upshur C, Wenz-Gross M, Reed G. A pilot study of a...»3 tutkittiin 4–6-vuotiaille päiväkotilapsille kehitettyä Second Step -ohjelmaa, jossa opetettiin empatiataitoja, tunteiden hallintaa ja ongelmanratkaisua. Tutkimuksessa 4 päiväkotia satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmään. Tutkimukseen osallistui 341 lasta, joiden iät olivat 2 vuotta 9 kuukautta – 5 vuotta. Tutkimus kesti 3 vuotta.
Interventioryhmässä 4–6-vuotiaille suunnattu 25 tunnin kestoinen ohjelma sisälsi opetustuokioita empatiasta, ongelmanratkaisusta ja tunteiden hallinnasta. Opetuksessa käytettiin nukkeja, musiikki-cd:tä ja käytöksen vahvistamiseen tarkoitettuja palkintoja. Ohjelma adaptoitiin, koska lapset olivat nuorempia kuin suositusikä ohjelmalle ja toteutettiin 4 viikoittaisessa 15 minuutin tuokiossa. Kontrolliryhmät saivat joka vuosi 1 000 dollaria vapaavalintaisten materiaalien ostoon 2 ensimmäisen vuoden aikana. Kontrollipäiväkoteja suositeltiin jatkamaan normaalia Creative Curriculum -ohjelmaa, jossa 3 kaikista 38 opetustavoitteista liittyi tunteiden säätelyyn ja yhteistyöleikkeihin. 3. vuonna kontrolliryhmä sai materiaalit ja opastuksen tutkittavana olevaan ohjelmaan.
Kontrolliryhmä ei eronnut interventioryhmästä lasten perheiden ekonomisen tai etnisen taustan tai lasten käytösongelmien suhteen. Kontrolliryhmässä oli vähemmän poikia (46/59 %) ja lapset olivat vähän vanhempia (51/47 kuukautta).
Ohjelman vaikuttavuutta tutkittiin opettajien täyttämällä Sutter-Eyberg Student Behavior Inventory – Revised -lomakkeella. Mittaukset tehtiin joka vuoden syksy ja kevät.
Opettajan arvioimana lasten käytösongelmat eivät vähentyneet interventioryhmässä, kun lähtötason erot oli vakioitu (1. vuoden lopussa eroa oli niin, että interventioryhmässä oli vähemmän ongelmia, mutta tilastollinen merkitsevyys hävisi vakiointien jälkeen).