Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Durham SR, Walker SM, Varga EM ym. Long-term clini...»1 pistossiedätettiin timoteiuutteella (Alutard SQ, ALK-Abello) 3 vuoden ajan yhteensä 32 potilasta. Näitä verrattiin 15 potilaan verrokkiryhmään, jotka eivät olleet koskaan saaneet siedätyshoitoa. Tutkimuksessa mitattiin oirepisteitä ja ensiapulääkkeiden käyttöä sekä allergeenialtistuksen jälkeistä sidekalvon ja ihon välitöntä ja viivästynyttä reagointia.
Tulokset osoittivat, että ainakin 3 vuoden jälkeen hoitojen päättymisestä pistossiedätyshoitoa saaneiden ryhmässä esiintyi vähemmän oireita ja lääkityksen tarvetta, mutta altistustesteissä oli havaittavissa sekä välittömissä että viivästyneissä reaktioissa palautumista kuitenkaan ilman oireiden ilmaantumista.
Cochrane-katsaus «Calderon MA, Alves B, Jacobson M ym. Allergen inje...»2 arvioi pistossiedätyshoidon tehoa ja turvallisuutta allergisen nuhan hoidossa. Katsaukseen otettiin mukaan kaikki satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset. Kaikkiaan 51 julkaisua 1 111:sta julkaisusta hyväksyttiin mukaan. Näissä tutkimuksissa oli mukana yhteensä 1 645 potilasta ja 1 226 kontrollihenkilöä, jotka saivat keskimäärin 18 siedätyshoitopistosta. Siedätyshoito kesti 3 päivästä 3 vuoteen.
Oirepisteet 15 eri tutkimuksesta otettiin mukaan meta-analyysiin, jossa oli mukana vain kaksoissokkoutetut tutkimukset. Se osoitti merkitsevän (SMD -0,73; 95 % luottamusväli -0,97 – -0,5, P < 0,00001) vähenemisen oirepisteissä siedätyshoitoa saaneilla verrattuna kontrolleihin. 13 tutkimuksen meta-analyysi osoitti, että siedätyshoito vähentää lääkityksen tarvetta merkitsevästi (SMD -0,57; 95 % luottamusväli -0,82 – -0,33, P < 0,00001). Otoskoon kliinisestä merkityksestä kirjoittajat totesivat, että sen arvioiminen on vaikeaa. Adrenaliinia oli käytetty 0,01 %:ssa aktiivihoitopistoksista (1/8 278 pistosta kohti). Fataaleja haittavaikutuksia ei raportoitu.