Schauer ym. «Schauer PR, Bhatt DL, Kirwan JP ym. Bariatric Surg...»1satunnaistivat 150 tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta (BMI 27–42 kg/m2) joko lihavuusleikkaukseen ja elintapahoitoon tai lääkehoitoon ja elintapahoitoon. Potilaista 37 %:lla BMI oli alle 35 kg/m2.
5 vuoden kuluttua leikkauksesta yleisen elämänlaadun ja kehon kiputilojen pisteet suosivat kirurgisen hoidon ryhmää selkeästi.
Mingrone ym. «Mingrone G, Panunzi S, De Gaetano A ym. Bariatric-...»2 satunnaistivat 60 tyypin 2 diabetesta sairastavaa potilasta (BMI > 35 kg/m2) joko kirurgiseen hoitoon (gastric bypass tai biliopankreaattinen diversio) tai konservatiiviseen hoitoon.
5 seurantavuoden jälkeen kirurgisen ryhmän elämänlaatu oli RAND-36-kyselyssä kaikissa osioissa korkeampi kuin konservatiivisesti hoidetuilla.
Nickel ym. «Nickel MK, Loew TH, Bachler E. Change in mental sy...»3 seurasivat prospektiivisessa kontrolloimattomassa asetelmassa 50 morbidisti obeesia naista (BMI > 40) pantaleikkauksen jälkeen 6 vuoden ajan.
He havaitsivat merkittävän parantumisen parisuhteen olemassaolossa, depressiossa, ahdistuneisuudessa (HADS-D) ja yleisessä elämänlaadussa (SF-36).
Arterburnin ja Courcolaksen tekemässä systemaattisessa katsauksesssa «Arterburn DE, Courcoulas AP. Bariatric surgery for...»4 vuodelta 2014 löydettiin 3 tutkimusta, joissa tutkittiin lihavuusleikkauksen jälkeistä elämänlaatua 6–10 vuoden kuluessa leikkauksesta.
Kaikki osoittivat edullista vaikutusta elämänlaatuun. Katsauksen artikkeleissa fyysinen elämänlaatu parani enemmän kuin psyykkinen.