Kirjallisuushakuun perustuvassa katsausartikkelissa «Hennen J, Baldessarini RJ. Suicidal risk during tr...»1 käsiteltiin 6 kontrolloitua tutkimusta, joissa oli vertailtu itsemurhien tai itsemurhayritysten määrää pitkäaikaisen klotsapiinihoidon aikana verrattuna määrään kontrollihoidon aikana. Meta-analyysiin sisältyy yhteensä 240 564 potilasta. 1 satunnaistetussa tutkimuksessa klotsapiinin teho suisidaalisuuteen verrattiin olantsapiiniin ( «Meltzer HY, Alphs L, Green AI ym. Clozapine treatm...»2, ks. näytönastekatsaus Klotsapiini verrattuna olantsapiiniin itsemurhien ehkäisyssä psykoosipotilailla «Klotsapiini on ilmeisesti olantsapiinia tehokkaampi itsetuhoisuuden hoidossa psykoosipotilailla.»B). 1 tutkimuksessa potilaat toimivat omina historiallisina kontrolleinaan. 4 tutkimuksessa klotsapiinia verrattiin muihin antipsykootteihin perustuen rekisteritietoihin.
Meta-analyysissa arvioitiin satunnaisvaikutusmallilla klotsapiinihoidon aikaisen suisidaalisuuden riskiä verrattuna kontrollihoitoon. Tutkimusten välinen varianssi oli korkea (Q = 25,6, p < 0,0001). Yhdistetyn analyysin itsemurhayritysten ja itsemurhien yhteenlaskettu riskisuhde (RR) oli 3,26 (95 % luottamusväli 1,57–6,78, p = 0,002). Erikseen tarkasteltuna klotsapiiniin liittyi myös pienempi toteutuneen itsemurhan riski (RR 2,90; 95 % luottamusväli 1,47–5,72, p = 0,002).
Kotimaiseen valtakunnalliseen rekisteritutkimukseen «Haukka J, Tiihonen J, Härkänen T ym. Association b...»3 otettiin kaikki vuosina 1997–2003 itsemurhayrityksen takia hoidossa olleet 1 611 henkilöä, joilla oli myös ainakin 1 sairaalahoitojakso skitsofreniadiagnoosilla. Tutkimukseen sisällytettiin vain yli 15-vuotiaita. Keksimääräinen seuranta-aika oli 4,3 vuotta. Tutkimuksessa analysoitiin sekä antipsykoottien vaikutusta yleensä että tavallisimpien yksittäisten antipsykoottien (perfenatsiini, haloperidoli, zuklopentiksoli, klotsapiini ja olantsapiini) vaikutusta.
Antipsykootin käyttö liittyi vähäisempään itsemurhan riskiin (HR 0,52; 95 % luottamusväli 0,34–0,81, p = 0,004) verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut antipsykoottia käytössä. Yksittäisten antipsykoottien riskiä analysoitaessa klotsapiiniryhmässä todettiin 26 itsemurhayritystä, mikä oli merkitsevästi vähemmän kuin potilailla, joilla ei ollut antipsykoottia käytössä (RR 0,4; 95 % luottamusväli 0,27–0,61), mutta tilastollinen ero ei säilynyt, kun tulos ryhmä kaltaistettiin taustamuuttujien (sukupuoli, ikä, aiemmat lääkitysjaksot ja aiemmat itsemurhayritykset) suhteen (propensity score corrected HR 0,74; 95 % luottamusväli 0,35–1,57). Kaltaistuksen jälkeen millään yksittäisellä antipsykootilla ei ollut todettavissa tilastollisesti merkitsevä hasardisuhde, mutta klotsapiinin piste-estimaatti (HR 0,74) asettui alemmaksi kuin muiden yksittäisten antipsykoottien. Myöskään klotsapiiniin liittyvä toteutuneen itsemurhan riski ei ollut tilastollisesti merkitsevä (7 itsemurhaa, kaltaistettu HR 0,67; 95 % luottamusväli 0,16–2,85).