Takaisin

Lihavuuden vaikutus elämänlaatuun

Näytönastekatsaukset
Leila Karhunen
3.3.2020

Näytön aste: A

Lihavuus ja painon nousu heikentävät terveyteen liittyvää fyysistä elämänlaatua.

Katsausten systemaattisessa katsauksessa «Kolotkin RL, Andersen JR. A systematic review of r...»1 selvitettiin lihavuuden ja painon laskun vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Kahdesta tietokannasta (PubMed ja Embase) tammikuusta 2001 heinäkuuhun 2016 tehty haku löysi yhteensä 540 lihavuutta ja elämänlaatua käsittelevää katsausartikkelia, joista 12 (5 systemaattista katsausta, 4 meta-analyysiä, 3 systemaattista katsausta ja meta-analyysiä) valittiin mukaan katsausten systemaattiseen katsaukseen. Katsauksesta suljettiin pois katsaukset, jotka eivät olleet systemaattisia katsauksia tai meta-analyysejä, tutkimukset, jotka eivät vastanneet kiinnostuksen kohteena oleviin tutkimuskysymyksiin tai käsittelivät yksinomaan lapsia tai lihavuuteen liittyvää oheissairastavuutta.

Yksi tarkastelluista tutkimuskysymyksistä käsitteli erityisesti painon/painoindeksin yhteyttä terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Mukaan valituista katsauksista kaksi käsitteli erityisesti tätä.

Ensimmäisessä tarkastelluista katsauksista «van Nunen AM, Wouters EJ, Vingerhoets AJ ym. The h...»2 tehtiin meta-analyysi, jonka avulla selvitettiin terveyteen liittyvässä elämänlaadussa koettuja eroja lihavilla potilasryhmillä (lihavuuden kirurgiseen ja ei-kirurgiseen hoitoon pyrkivät) ja ei-potilasryhmillä (ei-hoitoon pyrkivät lihavat, lihava väestö, väestö yleisesti). Katsaus koostui 54:stä aikuisikäisillä tehdystä poikkileikkaustutkimuksesta vuosilta 1996–2006 (n= n. 100 000 tutkittavaa). Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin yleisellä elämänlaatumittarilla (Medical Outcomes Study Short-Form-36, SF-36; 46 tutkimusta) ja lihavuusspesifisellä elämänlaatumittarilla (Impact of Weight on Quality of Life, IWQOL-Lite; 11 tutkimusta). Elämänlaatu oli molemmilla elämänlaatumittareilla mitattuna heikentynyt erityisesti lihavuuden kirurgiseen hoitoon pyrkivillä. SF-36:llä mitatuilla elämänlaadun eri osa-alueiden välillä oli eroja. Yhdenmukaisin tulos oli fyysistä toimintakykyä mittaavan elämänlaadun osalta. Terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikentynyt potilasryhmissä verrattuna ei-potilasryhmiin kaikilla IWQOL-Life-mittarin ala-asteikoilla mitattuna. Kun analyyseissä huomioitiin painoindeksi, erot säilyivät SF-36:n osalta, mutta eivät lihavuus-spesifisellä IWQOL-Life-mittarilla, mikä viittaa siihen, että poikkileikkausasetelmassa paino on merkittävin lihavuuteen liittyvää elämänlaatua selittävä tekijä.

Toisessa systemaattiseen katsaukseen valitussa katsauksessa tutkittiin painoindeksin yhteyttä terveyteen liittyvään elämänlaatuun «Ul-Haq Z, Mackay DF, Fenwick E ym. Meta-analysis o...»3. Tätä varten tehtiin meta-analyysi, jonka avulla tutkittiin fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyttä painoindeksiin. Meta-analyysi perustui kahdeksan vuosina 2000–2011 julkaistun englanninkielisen poikkileikkaustutkimuksen tuloksiin (n = 43 086 tutkittavaa). Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin yleisellä elämänlaatumittarilla SF-36. Meta-analyysin mukaan fyysiseen terveyteen liittyvä elämänlaatu oli heikompi ylipainoisilla ja lihavilla verrattuna normaalipainoisiin. Yhteys oli annosvasteenomainen ja havaittiin kaikissa painoindeksiluokissa. Psyykkiseen terveyteen liittyvä elämänlaatu oli sen sijaan normaalipainoisiin verrattuna heikompi vain lihavimmassa ryhmässä eli henkilöillä, joiden painoindeksi oli yli 40 kg/m2.

Johtopäätöksenä todettiin, että poikkileikkausasetelmassa lihavuudella on negatiivinen vaikutus terveyteen liittyvään elämänlaatuun, erityisesti sairaalloisen lihavilla tai lihavuuden kirurgiseen hoitoon pyrkivillä, eli käytännössä merkittävimmin lihavilla. Yhteys on selkeämpi fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Hayes M, Baxter H, Müller-Nordhorn J ym. The longi...»4 tutkittiin painon muutosten ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvän elämänlaadun välisiä pitkittäisyhteyksiä. Heinäkuuhun 2016 saakka neljästä tietokannasta (MEDLINE, EMBASE; PsycINFO, PubMed) tehty haku tuotti yhteensä 4 888 julkaisua. Lisäksi löydettiin muista lähteistä 1566 julkaisua, eli yhteensä 6 454 julkaisua. Näistä valittiin tarkempaan tarkasteluun 427 julkaisua, joista narratiiviseen synteesiin 15 aikuisilla ja 5 lapsilla tehtyä julkaisua. Valittujen tutkimusten valintakriteereitä olivat vähintään 1 vuoden seuranta-aika ja terveyteen liittyvän elämänlaadun arviointi jollakin seuraavista yleisillä elämänlaatumittareilla: aikuiset: Short Form-36 (SF-36), Short Form-12 (SF-12), Euroqol 5D (EQ-5D); lapset: the Paediatric Quality of Life Inventory (PedsQL), Child Health Questionnaire, KIDSCREEN. Valittuihin tutkimuksiin sisällytettiin kaikenpainoiset, myös alipainoiset tutkittavat. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin laihdutusinterventiot (itsessään interventiosta mahdollisesti johtuvien vaikutusten poissulkemiseksi), poikkileikkaustutkimukset, tapausselostukset, pääkirjoitukset, konferenssijulkaisut ja abstraktit, sekä raskaana olevia, sairaita (muu kuin liikapaino tai lihavuus), sairauden vuoksi hoidossa tai sairaalahoidossa olevia koskevat tutkimukset.

Valituissa tutkimuksissa oli käsitelty painonmuutosta kuvaavia tulosaineistoja hyvin eri tavoin. Tästä syystä niiden perusteella ei ollut mahdollista tehdä meta-analyysiä, vaan tuloksia tarkasteltiin narratiivisen synteesin avulla, keskittyen vaikutuksen suuruuden sijasta painonmuutosten ja terveyteen liittyvän elämänlaadun välisen yhteyden suuntaan. Tuloksia tarkasteltiin erikseen aikuisilla (ikä lähtötilanteessa 18 vuotta tai enemmän) ja lapsilla (ikä lähtötilanteessa alle 18 vuotta). Tarkastelun kohteena olivat (1) painossa ja terveyteen liittyvässä elämänlaadussa lähtötilanteen ja seurantamittauksen välillä tapahtuneiden muutosten väliset yhteydet (muutos-muutos-yhteys) ja (2) painossa lähtötilanteen ja seurantamittauksen välillä tapahtuneen muutoksen yhteys seurantamittauksessa mitattuun elämänlaatuun (ennustavat yhteydet).

Kaikki systemaattiseen katsaukseen valitut tutkimukset olivat kohorttitutkimuksia, seuranta-ajan vaihdellessa 2–26 vuotta. Kymmenessä aikuisilla tehdyistä tutkimuksista käytettiin elämänlaatumittarina SF-36-kyselyä, neljässä SF-12-kyselyä ja yhdessä EQ-5D-kyselyä. Lapsilla tehdyistä tutkimuksista kolmessa käytettiin PedsQL-kyselyä, yhdessä SF-36-kyselyä ja yhdessä KIDSCREEN-27-kyselyä. Tutkimuksista 2 arvioitiin laadultaan hyväksi, 17 melko hyväksi ja yksi laadultaan heikoksi.

Valituista tutkimuksista yhdeksän tarkasteli painon nousun ja terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosten välisiä yhteyksiä aikuisilla. Niistä viidessä tarkasteltiin elämänlaadun fyysistä ja psyykkistä ulottuvuutta kuvaavia summapistemääriä. Fyysistä terveyteen liittyvää elämänlaatua kuvaava summapistemäärä pieneni painonnousun myötä 27:stä tehdystä analyysistä 22:ssa, joista 12:ssa merkitsevästi. Terveyteen liittyvä fyysinen elämänlaatu heikkeni painonnousun myötä myös sitä kuvaavalla ala-asteikolla mitattuna (n=4 tutkimusta). Psyykkistä terveyteen liittyvää elämänlaatua kuvaava summapistemäärä lisääntyi painonnousun myötä 27:ssä tehdystä analyysistä 14:ssä, joista kuudessa merkitsevästi. Elämänlaatumittarin ala-asteikolla mitattu terveyteen liittyvä psyykkinen elämänlaatu ei ollut vitaalisuutta lukuunottamatta selkeästi yhteydessä painonnousuun tarkastelluissa neljässä tutkimuksessa. Sen sijaan painonnousun myötä vitaalisuus väheni.

Painonnousu ennusti kolmessa aikuisilla tehdyssä tutkimuksessa heikompaa fyysistä terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä summa- tai ala-asteikon pistemäärillä kuvattuna. Samoin kaikkien kymmenen fyysiseen terveyteen liittyvän elämänlaadun ja painonnousun välistä annosvastetta tarkastelleen tutkimuksen mukaan elämänlaatu heikkeni painonnousun myötä annos-vasteenomaisesti, erityisesti naisilla. Psyykkisen terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteys painonnousuun oli epäselvempi; kahdessa tutkimuksessa painonnousu ennusti merkitsevästi, yhdessä ei heikompaa psyykkistä terveyteen liittyvää elämänlaatua ala-asteikolla tai summapistemäärällä kuvattuna. Psyykkisen terveyteen liittyvän elämänlaadun ja painonnousun välillä ei ollut myöskään yhtenäistä annosvastetta. Tulokset terveyteen liittyvän elämänlaadun ja painonmuutoksen välisistä yhteyksistä olivat samanlaiset normaalipainoisilla, ylipainoisilla ja lihavilla. Myös fyysisen terveyteen liittyvän elämänlaadun ja painonnousun väliset yhteydet olivat samanlaiset sekä miehillä että naisilla. Psyykkisen terveyteen liittyvän elämänlaadun paranemisen yhteys painonnousuun nähtiin vain naisilla. Tähän vaikutti todennäköisesti myös miesten vähäisempi osuus analysoiduissa tutkimusaineistoissa.

Painonnousun ja terveyteen liittyvän elämänlaadun väliset yhteydet olivat samansuuntaisia myös lapsilla kahdessa yhteyttä tarkastelleessa tutkimuksessa. Niissä molemmissa painonnousu ennusti huonompaa fyysiseen terveyteen liittyvää elämänlaatua kuvaavaa summa- tai ala-asteikon pistemäärää. Sen sijaan painonnousun yhteys psyykkiseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun oli toisessa yhteyttä tarkastelleessa tutkimuksessa merkitsevä, toisessa ei. Yhdessäkään lapsilla tehdyssä tutkimuksessa ei sen sijaan tarkasteltu painossa ja elämänlaadussa tapahtuneiden muutosten välisiä yhteyksiä.

Johtopäätöksenä todettiin, että painonnousu on aikuisilla annosvasteenomaisesti yhteydessä sekä fyysiseen että vitaalisuutta kuvaavaan psyykkiseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun kaikissa painoindeksiluokissa ja sekä miehillä että naisilla. Painonnousun yhteys psyykkisen terveyteen liittyvän elämänlaadun muihin osa-alueisiin on sen sijaan epäselvempi sekä yhteyden suunnan, merkitsevyyden että annosvasteen osalta. Painonnousun ja terveyteen liittyvän fyysisen ja psyykkisen elämänlaadun väliset yhteydet ovat samansuuntaiset lapsilla kuin aikuisilla. Lapsilla tehtyjen tutkimusten vähäisemmän määrän vuoksi heidän osaltaan on kuitenkin vaikeampi tehdä johtopäätöksiä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

Tarkasteltujen systemaattisten katsausten «Kolotkin RL, Andersen JR. A systematic review of r...»1, «Hayes M, Baxter H, Müller-Nordhorn J ym. The longi...»4 perusteella lihavuus ja painonnousu heikentävät erityisesti fyysiseen terveyteen liittyvää elämänlaatua; sitä enemmän mitä enemmän painoa. Vaikka tarkastelluissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa muutosten keskinäistä ajallista yhteyttä, on olemassa viitteitä painon kausaalisesta vaikutuksesta terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Lihavuuden tehokkaalla ehkäisyllä ja hoidolla voidaan siten pysäyttää tai pyrkiä lieventämään lihavuuden ja heikentyneen elämänlaadun välistä negatiivista yhteyttä. Psyykkiseen terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteys lihavuuteen ja painonnousuun on tähänastisten tutkimustulosten valossa epäselvä ja osin ristiriitainenkin. Mahdollisten yhteyksien havaitsemiseen on saattanut vaikuttaa se, että suurimmassa osassa tarkasteltuja tutkimuksia on käytetty lihavuusspesifisten elämänlaatumittareiden sijasta yleisiä elämänlaatumittareita, joiden herkkyys voi olla heikompi nimenomaan psyykkiseen terveyteen liittyvän elämänlaadun osalta. Tuloksiin ovat voineet vaikuttaa myös kulttuurihistorialliset tekijät, muun muassa kulttuurien väliset erot käsityksissä painon ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä.

Kirjallisuutta

  1. Kolotkin RL, Andersen JR. A systematic review of reviews: exploring the relationship between obesity, weight loss and health-related quality of life. Clin Obes 2017;7:273-289 «PMID: 28695722»PubMed
  2. van Nunen AM, Wouters EJ, Vingerhoets AJ ym. The health-related quality of life of obese persons seeking or not seeking surgical or non-surgical treatment: a meta-analysis. Obes Surg 2007;17:1357-66 «PMID: 18098401»PubMed
  3. Ul-Haq Z, Mackay DF, Fenwick E ym. Meta-analysis of the association between body mass index and health-related quality of life among adults, assessed by the SF-36. Obesity (Silver Spring) 2013;21:E322-7 «PMID: 23592685»PubMed
  4. Hayes M, Baxter H, Müller-Nordhorn J ym. The longitudinal association between weight change and health-related quality of life in adults and children: a systematic review. Obes Rev 2017;18:1398-1411 «PMID: 28975765»PubMed