Kuvailevassa israelilaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa «Chovel-Sella A, Ben Tov A, Lahav E ym. Incidence o...»1 tunnistettiin serologialla todennetut EBV:n (Epstein-Barrin virus) aiheuttamaa mononukleoosia sairastaneet alle 18-vuotiaat potilaat 2 tertiäärikeskuksen potilasarkistosta 1999–2009. Tutkimuksesta suljettiin pois primaari-immuunipuutosta ja maligniteettia sairastavat potilaat sekä potilaat, joiden sairauskertomusmerkinnät olivat puutteelliset. Potilaat (n = 238) jaoteltiin heidän taudin aikana saamiensa mikrobilääkkeiden mukaan ryhmiin. Päävastemuuttuja oli mahdollisesti mikrobilääkkeen aiheuttama ihottuma (alku mikrobilääkkeen aloituksen jälkeen ja alle 48 tuntia hoidon loppumisesta). Ihottumien yleisyys eri mikrobilääkehoitojen yhteydessä oli 3/35 (8,6 %) penisilliinillä, 18/61 (29,5 %) amoksisilliinilla, 7/45 (15,6 %) amoksisilliiniklavulaanihapolla, 10/65 (15,4 %) kefalosporiineilla ja 3/33 (9,1 %) makrolideilla hoidetuilla potilailla.

Ihottuma kehittyi 15/65 (23,1 %) EBV-potilaista, joita ei hoidettu mikrobilääkkeillä.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus: kohtalainen
• Kommentti: Amoksisilliiniin näyttää liittyvän kohonnut ihoreaktion riski EBV-infektiota sairastavilla potilailla, mutta se ei vaikuta olevan niin tavallinen kuin aiemmin on ajateltu. Toisaalta EBV-infektioon ilman mikrobilääkehoitoja ja myös muiden hoitojen yhteydessä liittyy iho-oireita. Artikkelissa on myös kuvattu 3 alkuperäistä EBV-infektion ja ampisilliinin yhteyden havainnutta raporttia, joissa amoksisilliinille tai ampisilliinille altistuneita EBV-potilaita oli yhteensä 62.

Ranskalaisessa prospektiivisessa havainnoivassa tutkimuksessa «Hocqueloux L, Guinard J, Buret J ym. Do penicillin...»2 kerättiin tietoa akuutin EBV:n (EBV IgM -positiivinen ja löydökseen kliinisesti sopivat oireet) taudinkuvasta kaiken ikäisillä potilailla yhdessä sairaalassa. 5 vuoden seuranta-aikana todennettiin 184 EBV-potilasta, joista oli käytettävissä täydelliset sairauskertomusmerkinnät. Potilaista 34/184 (18,5 %) todettiin makulopapulaarinen, yleistynyt, kutiava, rokkomainen tai purppurainen ihottuma. Ihottuman saaneet potilaat olivat nuorempia (mediaani-ikä 11,9 vs 18,0 vuotta) ja heillä oli harvemmin nielemisvaikeutta kuin potilailla, joilla ei ollut ihottumaa. 103 potilasta (56,0 %) oli altistunut jollekin penisilliinijohdannaiselle, ja 83 % näistä amoksisilliinille tai amoksisilliini-klavulaanihapolle.

Altistuminen amoksisilliinille tai muille penisillinijohdannaisille oli yhtä yleistä ihottuman saaneiden ja saamattomien ryhmässä. Toisaalta, penisilliinijohdannaisille altistuneista potilaista 15,5 % sai ihottuman taudin aikana. Kun suljettiin pois potilaat, joiden ihottuma alkoi jo ennen mikrobilääkehoidon aloitusta, sai ihottuman 10,7 % penisilliinijohdannaisille altistuneista.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: Tutkimus ei ollut kovin iso, mutta hyvälaatuisesti toteutettu havainnoiva tutkimus. Penisilliinijohdannaisille (83 % amoksisilliinille tai amoksisilliiniklavulaanihapolle) altistuneista tarkasti määriteltyä akuuttia EBV-infektiota sairastavista potilaista 10,7 % sai mahdollisesti mikrobilääkkeeseen liittyvän ihottuman. Ihottuman saaneiden ja saamattomien välillä ei ollut eroa mikrobilääkealtistuksessa.