Takaisin

Nukleiinihapon osoittamiseen perustuvat testit nielutulehduksen diagnostiikassa

Näytönastekatsaukset
Pekka Honkanen
11.6.2020

Näytön aste: C

Nukleiinihapon osoittamiseen perustuvien testien sensitiivisyys lienee 95–100 % ja spesifisyys 90–95 % verrattuna nieluviljelyyn.

Tutkimuksessa «Berry GJ, Miller CR, Prats MM ym. Comparison of th...»1 kerättiin 216 nielunäytettä 2 lapsipotilaiden hoitoon painottuvalla avoterveydenhuollon vastaanotolla Teksasissa toukokuun ja kesäkuun aikana 2016. Alle 18-vuotiaita oli 92,1 %. Näyte otettiin niiltä, joilta hoitava lääkäri oli katsonut nielunäytteen tarpeelliseksi. Jokaiselta potilaalta otettiin 2 näytettä. Toisesta näytteestä A-streptokokkia etsittiin nukleiinihapon osoittamiseen perustuvalla menetelmällä sekä antigeeninosoitukseen perustuvalla menetelmällä. Toinen näyte lähetettiin viljelyyn. Viljelyvastauksen tulkitsija ei tiennyt muiden tutkimusten tuloksia.

Yhteensä 215 näytettä tutkittiin kaikilla 3 menetelmällä. Positiivisia löydöksiä saatiin 62, kun kaikkien menetelmien positiiviset löydökset yhdistettiin. Näistä 32 löydettiin kaikilla 3 menetelmällä. Nukleiinihapon osoitukseen perustuva menetelmä löysi eniten streptokokkeja, 57, antigeeninosoitukseen perustuva menetelmä 43 ja viljely 42. 10 näytteessä sekä PCR että viljely olivat positiivisia, mutta aiheuttaja ei ollut StrA. 6 positiivista oli nukleiinihapon osoitukseen perustuvalla menetelmällä ja antigeeninosoitukseen perustuvalla menetelmällä, mutta ei viljelyssä.

Kun kultaisena standardina pidettiin viljelyä, nukleiinihapon osoitukseen perustuvan menetelmän sensitiivisyys ja spesifisyys olivat 100 % ja 91,3 %. Antigeeninosoitukseen perustuvan menetelmän vastaavat luvut olivat 76,2 % ja 93,6 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Nukleiinihapon toteamiseen perustuvat tutkimusmenetelmät ovat erittäin herkkiä eivätkä pysty erottamaan, onko kyseessä taudinaiheuttaja. Ilmeisesti myös oireettomia A-streptokokin kantajia niillä löytyisi enemmän kuin perinteisellä viljelyllä. Sen vuoksi huolellinen kliininen tilannearvio (esim. oirepisteytys) tarvitaan ennen näytteenottoa.

Tutkimukseen «Faron ML, Ledeboer NA, Granato P ym. Detection of ...»2 kerättiin 1 192 nielunäytettä helmikuusta maaliskuuhun vuonna 2014 Yhdysvalloissa 5 sairaanhoitokeskuksessa sovitun protokollan mukaan. Näytteet tutkittiin nukleiinihapon (NHA) osoittamiseen perustuvalla menetelmällä ja viljelyllä.

Viljelyllä A-streptokokki löytyi 171 näytteestä, NHA:ssa positiivisia, mutta viljelynegatiivisia oli 69 (vääriä positiivisia) ja viljelypositiivisia, mutta NHA-negatiivisia oli 3. NHA:n sensitiivisyys oli 98,3 (95 % luottamusväli 95–100) ja spesifisyys 93,2 (95 % luottamusväli 91–95).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko
  • Kommentti: Artikkelissa ei kuvata tarkemmin, millaisesta väestöstä aineisto oli kerätty. Siinä ei myöskään mainita, tiesikö viljelylöydöksen tulkitsija nukleiinihappo-osoituksen löydöstä. Nukleiinihapon osoittamiseen perustuvat testit ovat erittäin herkkiä, mikä näkyy heikompana spesifisyytenä antigeenin osoittamiseen verrattuna.

Kirjallisuutta

  1. Berry GJ, Miller CR, Prats MM ym. Comparison of the Alere i Strep A Test and the BD Veritor System in the Detection of Group A Streptococcus and the Hypothetical Impact of Results on Antibiotic Utilization. J Clin Microbiol 2018;56: «PMID: 29305539»PubMed
  2. Faron ML, Ledeboer NA, Granato P ym. Detection of Group A Streptococcus in Pharyngeal Swab Specimens by Use of the AmpliVue GAS Isothermal Helicase-Dependent Amplification Assay. J Clin Microbiol 2015;53:2365-7 «PMID: 25972419»PubMed