Cochrane-katsauksessa «McCloud TL, Caddy C, Jochim J ym. Ketamine and oth...»1 analysoitiin ketamiinin (0,5 mg/kg i.v.) kerta-annoksen tehoa akuuttia tyypin I tai II bipolaaridepressiota (DSM IV tai DSM4-TR) sairastavilla ≥ 18- vuotiailla potilailla, joilla oli "riittämätön vaste" litiumille tai valproaatille. Vain RCT-tutkimukset otettiin mukaan.
Hoito määriteltiin tehokkaaksi, mikäli potilaan oirepisteet laskivat vähintään 50 % Hamiltonin depressioasteikolla (HRSD), Montgomeryn ja Åsbergin depressioasteikolla (MADRS) tai muilla depression arviointiasteikoilla. Hoitoon vastanneiden potilaiden lukumäärää verrattiin niiden potilaiden lukumäärään, joilla ei tapahtunut vastekriteerien mukaista pisteiden laskua. Vastaavasti hoidosta hyötyneiksi katsottiin potilaat, joiden vointi oli kliinisellä yleisessä vaikutelma-asteikolla parantunut paljon tai erittäin paljon (Clinical Global Impression-Improvement, CGI-I 1 tai 2). Mikäli sekä depressiomittari että CGI olivat käytössä, käytettiin vastearviossa oiremittaria. Tälle dikotomiselle hoitovasteelle laskettiin vedonlyöntisuhteet (OR) ja luottamusvälit (CI) "intention to treat-" (ITT) asetelmassa (primaarinen tehoarvio). Tilastollisesti merkitseville tuloksille laskettiin NNT. Keskiero (mean difference, MD) tai standardoitu keskiero (SMD) ja vastaavat 95 % luottamusvälit laskettiin myös jatkuville muuttujille (absoluuttinen oirereduktio depressiopisteissä, lääke vs. lume).
Ultranopeaksi vaste määriteltiin, mikäli se ilmeni 24 tunnin (12–36 tunnin) kuluttua hoidosta, nopeaksi 72 tunnin (37–96 tunnin) ja varhaiseksi viikon kuluttua hoidosta (4–10 vrk). Hoitovastetta seurattiin enimmillään 2 viikkoon saakka. Hakukriteereillä löytyi 2 lumekontrolloitua ketamiini-RCT-tutkimusta (n = 33). Molemmissa annosteltiin ketamiinihydrokloridia kerta-annoksena 0,5 mg/kg i.v. 40 minuutin aikana. Aktiivilääkevertailuja ei löytynyt.
Tilastollisesti merkitsevä ero ketamiinin hyväksi löytyi 24 tunnin lumevertailussa (OR 11,61, 95 % luottamusväli 1,25–107,74, p = 0,03, I2 = 0 %, 2 tutkimusta, n = 33, NNT 3, 95 % luottamusväli 2–10). 72 tunnin vertailu suosi edelleen ketamiinia mutta ero ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä (OR 8,24, 95 % luottamusväli 0,84–80,61, p = 0,07, I2 = 0 %, 2 tutkimusta, n = 33). Viikon kohdalla ei ketamiinin ja lumeen välillä ollut eroa (OR 4,00, 95 % luottamusväli 0,33–48,66, p = 0,28, 1 tutkimus n = 18). Kummassakaan tutkimuksessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ketamiini- ja lumeryhmien välillä viikolla 2. Myös depressiopisteiden muutos oli tilastollisesti merkitsevä 24 tunnin kohdalla Z = 2,82 (p = 0,005) ja 72 tunnin kohdalla (Z = 2,59 (p = 0,010) mutta ei 1 eikä 2 viikon kohdalla.
Kommentti:Tutkijoiden mukaan hyvin pieni potilasmäärä on voinut vaikeuttaa todellisten erojen löytymistä. Sovellettavuutta kliiniseen käyttöön rajoittavat ketamiinin suonensisäinen annostelu ja ultranopean vaikutuksen hyvin lyhyt kesto. Ketamiinin käyttöön liittyy erityisvaatimuksia, suoneen annettavaa ketamiinia voi antaa ainostaan sairaalaolosuhteissa ja hoidon tulee tapahtua anestesiologian erikoislääkärin toimesta tai hänen valvonnassaan. Masennuksen hoito ei ole suoneen annettavien ketamiinivalmisteiden myyntiluvan mukainen virallinen käyttöaihe. Tutkimuksessa ketamiini annettiin kerta-annoksena. Sovellettavuutta kliiniseen käyttöön rajoittavat ketamiinin suonensisäinen annostelu ja ultranopean vaikutuksen hyvin lyhyt kesto. Esketamiinista ei ollut tutkimuksia tässä ryhmässä tällä käyttöaiheella.