Lurasidonia 20–120 mg/vrk yhdistettynä meneillään olevaan litium- tai valproaattihoitoon on tutkittu kahdessa lähes identtisessä «Loebel A, Cucchiaro J, Silva R ym. Lurasidone as a...»1ja «Suppes T, Kroger H, Pikalov A ym. Lurasidone adjun...»3 6 viikon RCT-tutkimuksessa.
Loebel ym. (2014) «Loebel A, Cucchiaro J, Silva R ym. Lurasidone as a...»1 satunnaistivat lurasidoniryhmään 183 ja lumeryhmään 165 potilasta. Potilaat (18–75-vuotiaita) sairastivat DSM-IV-kriteerien mukaista tyypin I bipolaaridepressiojaksoa kestoltaan alle 4 viikkoa – alle 12 kuukautta ilman psykoottisia piirteitä. Ensisijaisena vastemuuttujana käytettiin muutosta Montgomeryn ja Åsbergin depressioasteikolla (MADRS) tutkimuksen lopussa ja sekundaarisena vastemuuttujana oireiden vakavuusastearviota kliinisellä yleisellä vaikutelma-asteikolla (Clinical Global Impression, CGI). Litiumia ja valpoaattia oli mielialantasaajana tutkimusryhmässä suunnilleen yhtä paljon. Mielialan tasaajien käyttö kontrolloitiin pitoisuusmääritysten avulla, eivätkä niiden pitoisuudet tai lääkeannokset poikenneet merkittävästi lurasidoni- ja lumeryhmien välillä. Keskimäärinen lurasidoniannos oli 66,3 mg/vrk.
Lurasidonihoito laski MADRS-pisteitä tutkimuksen lopussa tilastollisesti merkitsevästi lumetta enemmän: -17,1 vs. -13,5, p = 0,005 vaikutuskoko (Cohenin d) 0,34. Lurasidoni vs. lume oli tehokas 6/10 MADRS-oireosiossa. Hoitovasteen (> 50 % oirevähenemä) saavutti lurasidoniryhmässä 57 % ja lumeryhmässä 42 % potilaista, p = 0,008. Keskimääräinen (mediaani) aika vasteen saavuttamiselle oli lurasidoniryhmässä 28 vrk ja lumeryhmässä 42 vrk, p < 0,001. Hoitovaste lurasidonilla oli yhtäläinen sekä litium- että valproaattiryhmässä. Lurasidoniryhmässä myös CGI-BP vaikeusaste (severity) väheni enemmän kuin lumeella: -1,96 vs.1,51, p = 0,003, vaikutuskoko 0,36.
Lurasidonin yleisimmät haittavaikutukset olivat pahoinvointi, uneliaisuus vapina, akatisia ja unettomuus. Haittavaikutusten vuoksi 6,0 % potilaista lurasidoniryhmässä ja 7,9 % lumeryhmässä keskeytti hoidon.
Edellisestä tutkimuksesta «Loebel A, Cucchiaro J, Silva R ym. Lurasidone as a...»1 julkaistiin erillisessä raportissa «Citrome L, Ketter TA, Cucchiaro J ym. Clinical ass...»2 NNT hoitovasteelle (> 50 % oirevähenemä) ja remissiolle (MADRS < 12). NNT hoitovasteelle oli 7 ja myös remissiolle 7. NNH vs. lume (hoidon keskeytys haittatapahtuman vuoksi) oli 54.
Suppes ym. (2016) «Suppes T, Kroger H, Pikalov A ym. Lurasidone adjun...»3 vertasivat lurasidonia ja lumetta yhdistettynä litiumiin tai valproaattiin lähes vastaavassa asetelmassa kuin Loebelin ym. edellä kuvatussa «Loebel A, Cucchiaro J, Silva R ym. Lurasidone as a...»1 tutkimuksessa. He satunnaistivat lurasidoniryhmään 180 ja lumeryhmään 176 potilasta. Valpoaattia käyttävien osuus oli suurempi kuin litiumia käyttävien, 68,2 % lurasidoniryhmässä ja 65,7 % lumeryhmässä. Mielialan tasaajien käyttö kontrolloitiin pitoisuusmääritysten avulla, eivätkä niiden pitoisuudet tai lääkeannokset poikenneet merkittävästi lurasidoni- ja lumeryhmien välillä. Keskimääräinen lurasidoniannos oli 64,6 mg/vrk.
Tutkimuksen lopussa lurasidoniryhmässä MADRS laski 11,8 ja lumeryhmässä -10,4 pistettä, p = 0,176, vaikutuskoko 0,16. Hoitovasteen (> 50 % oirevähenemä) saavutti lurasidoniryhmässä 39 % ja lumeryhmässä 31 % potilaista, p = 0,112, NNT =13. Myöskään CGI-BP:n vaikeusaste (severity) ei eronnut lurasidoni ja lumeryhmien välillä, 1,36 vs. -1,13, p = 0,095, vaikutuskoko 0,20. MADRS-pisteet laskivat viikoilla 2–5 ja CGI-BP-S pisteet viikoilla 3–5 lurasidoniryhmässä enemmän kuin lumeryhmässä.
Lurasidonin yleisimmät haittavaikutukset olivat akatisia (14,1 vs. 5,3 % lume), uneliaisuus (11,9 vs. 4,7 % lume) ja ekstrapyramidaaliset haittavaikutukset (12,4 vs, 7,6 % lume). Haittavaikutusten vuoksi 6,1 % potilaista lurasidoniryhmässä ja 2,8 % lumeryhmässä keskeytti hoidon.
Tutkimuksessa «Sajatovic M, Forester BP, Tsai J ym. Efficacy of L...»4 katsottiin > 55-vuotiaiden potilaiden (n = 53) lurasidonin (yhdistettynä litiumiin tai valproaattiin) hoitovastetta "post hoc -analyysissä" edellä kuvatun tutkimuksen «Loebel A, Cucchiaro J, Silva R ym. Lurasidone as a...»1 potilaista. Mielialan tasaajana tässä ikäryhmässä käytettiin useammin valproaattia kuin litiumia. Lurasidonin keskiannos oli 76,2 mg/vrk. Lurasidoniryhmä (n = 26) ja lumeryhmä (n = 27) eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan (MADRS-pisteet tutkimuksen lopussa: -13,9 vs. -11,1, p = 0,398, vaikutuskoko 0,26). Hoitovasteen saavutti lääkeryhmässä 46,2 % ja lumeryhmässä 37,0 %, p = ns., NNT = 11 ja remission (MADRS-loppupistemäärä < 12) 38,5 % vs. 29,6 %, p = ns., NNT = 12. Myöskään CGI-BP-S ei eronnut lääkeryhmässä vs. lumeryhmässä (-1,4 vs. -0,9, p = 0,159, vaikutuskoko 0,43).
Akatisiaa lurasidoniryhmässä ilmeni 19,2 % ja unettomuutta 11,5 %. Vakavien haittatapahtumien määrä oli 2,4 % sekä lääke- että lumeryhmässä.
Tutkimuksessa «Chapel S, Chiu YY, Hsu J ym. Lurasidone Dose Respo...»5 lurasidonin annos-vastesuhdetta laskettiin yhdistämällä lurasidoni-monoterapiatutkimuksen (ks. näytönastekatsaus «Lurasidoni on ilmeisesti tehokas tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen akuuttihoidossa.»B= Lurasidoni monoterapiana tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa ja sen viite «Loebel A, Cucchiaro J, Silva R ym. Lurasidone as a...»1) ja yhdistelmätutkimuksen «Loebel A, Cucchiaro J, Silva R ym. Lurasidone as a...»1 aineistot, jolloin n = 825.
Keskimääräinen nettovaikutus (lumeen, litiumin ja valproaatin vaikutusten adjustoinnin jälkeen) viikon 6 loppuarviossa oli 6,0 pisteen lasku MADRS-asteikolla 100 mg/vrk lurasidoniannosta kohden.
MADRS-vähenemä oli 3,5 pistettä / 20 mg/vrk, 3,8 p / 40 mg/vrk, 4,5 p / 60 mg/vrk, 5,1 p 80 mg/vrk, 6,0 p / 100 mg/vrk ja 6,5 p / 120 mg/vrk. Vaadittiin noin 2 viikkoa hoitoa, jotta saavutettiin 95 % maksimivasteesta.
Yleiskommentti: 2 isoa tutkimusta oli ristiriitaisia, sisäänottovaiheen lääkityskäytäntö erosi.