Takaisin

Fenolisaation merkitys sisäänkasvaneen varpaankynnen kirurgisen hoidon yhteydessä

Näytönastekatsaukset
Sanna Seppälä
4.3.2021

Näytön aste: B

Kynnen sisäänkasvu uusiutuu vähintään 6 kuukauden seurannassa ilmeisesti harvemmin, kun hoitona käytetään kynnen osapoistoa ja fenolisaatiota pelkän osapoiston sijasta.

Sisäänkasvaneen varpaan kynnen kirurgisten ja ei-kirurgisten hoitointerventioiden tehosta tehdyssä Cochrane-katsauksessa «Eekhof JA, Van Wijk B, Knuistingh Neven A ym. Inte...»1 oli mukana 24 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 826 potilasta. Tutkimusten potilasmäärät vaihtelivat välillä 31–424. Katsauksen potilaat olivat kaikenikäisiä sairaalaklinikoiden mies- ja naispotilaita, joilla oli diagnosoitu sisäänkasvanut varpaankynsi ilman, että ongelman tai tulehduksen vaikeusastetta oli määritelty.

Vain 1 tutkimuksessa (117 potilasta) verrattiin samaa toimenpidettä – kynnen osapoisto ja matriksin ekskiisio – ilman fenolia ja fenolin kanssa.

Kynnen sisäänkasvu uusiutui 1 vuoden seuranta-aikana harvemmin, kun hoitona käytettiin kynnen osapoistoa fenolisaatioon yhdistettynä pelkän osapoiston ja matriksin kirurgisen käsittelyn sijasta (14 vs. 41 %, RR 0,34, 95 % luottamusväli 0,17–0,69). Tutkimuksessa potilaat oli jaettu 2 ryhmään, joista toinen sai postoperatiivisen paikallisen antibioottihoidon ja toinen ei, mutta Cochrane-työryhmä yhdisti nämä 2 potilasryhmää, sillä postoperatiivisella antibioottihoidolla ei katsottu olevan merkitystä sisäänkasvaneen varpaankynnen hoidossa.

Kaikkiaan 12 tutkimuksessa (seuranta-aika 6–30 kuukautta) verrattiin kirurgista interventiota kemiallisen käsittelyn kanssa ja ilman kemiallista käsittelyä (fenoli tai natriumhydroksidi). Näistä 4 tutkimuksessa oli merkitsevästi vähemmän sisäänkasvaneen varpaankynnen uusiutumista potilailla, joilla käytettiin kemiallista käsittelyä (tutkimus 1: RR 0,25, 95 % luottamusväli 0,09–0,69; tutkimus 2: RR 0,12; 95 % luottamusväli 0,06–0,27; tutkimus 3: RR 0,09; 95 % luottamusväli 0,05–0,17; tutkimus 4: RR 0,26; 95 % luottamusväli 0,12–0,53). Kirurgiset interventiot eivät kuitenkaan olleet yhteneviä vertailuryhmien välillä, jolloin kemiallisen käsittelyn merkitys tuloksiin jäi epäselväksi.

1 tutkimuksessa (n = 140, seuranta-aika 6 kuukautta) verrattiin kynnen osapoiston yhteydessä tehtyä fenolisaatiota samanlaiseen fenolisaatioon, joka tehtiin kiilaekskiision yhteydessä, eikä sisäänkasvaneen varpaankynnen uusiutumisessa ollut eroa ryhmien välillä 6 kuukauden seuranta-aikana (RR 10,50, 95 % luottamusväli 0,58–190,65).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Näytön tasoa on laskettu alkuperäistutkimusten harhan lähteiden vuoksi. Kirurgiset interventiot ja useissa alkuperäistutkimuksissa käytetyt kemialliset aineet eivät olleet yhteneviä, jolloin kemiallisen käsittelyn merkitys tuloksiin jäi osin epäselväksi. Kynnenalus matriksin käsittely kirurgisesti ei ole osoittautunut fenolikäsittelyä paremmaksi, minkä vuoksi vähemmän invasiivinen fenolikäsittely, joka todennäköisesti estää sisäänkasvaneen varpaankynnen uusiutumista, on edelleen hyvä yhdistää kynnen osapoistoon tai kiilaekskiisioon.

Kirjallisuutta

  1. Eekhof JA, Van Wijk B, Knuistingh Neven A ym. Interventions for ingrowing toenails. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD001541 «PMID: 22513901»PubMed