Sisäänkasvaneen varpaan kynnen kirurgisten ja ei-kirurgisten hoitointerventioiden tehosta tehdyssä Cochrane-katsauksessa «Eekhof JA, Van Wijk B, Knuistingh Neven A ym. Inte...»1 oli mukana 24 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 826 potilasta. Tutkimusten potilasmäärät vaihtelivat välillä 31–424. Katsauksen potilaat olivat kaikenikäisiä sairaalaklinikoiden mies- ja naispotilaita, joilla oli diagnosoitu sisäänkasvanut varpaankynsi ilman, että ongelman tai tulehduksen vaikeusastetta oli määritelty.
Vain 1 tutkimuksessa (117 potilasta) verrattiin samaa toimenpidettä – kynnen osapoisto ja matriksin ekskiisio – ilman fenolia ja fenolin kanssa.
Kynnen sisäänkasvu uusiutui 1 vuoden seuranta-aikana harvemmin, kun hoitona käytettiin kynnen osapoistoa fenolisaatioon yhdistettynä pelkän osapoiston ja matriksin kirurgisen käsittelyn sijasta (14 vs. 41 %, RR 0,34, 95 % luottamusväli 0,17–0,69). Tutkimuksessa potilaat oli jaettu 2 ryhmään, joista toinen sai postoperatiivisen paikallisen antibioottihoidon ja toinen ei, mutta Cochrane-työryhmä yhdisti nämä 2 potilasryhmää, sillä postoperatiivisella antibioottihoidolla ei katsottu olevan merkitystä sisäänkasvaneen varpaankynnen hoidossa.
Kaikkiaan 12 tutkimuksessa (seuranta-aika 6–30 kuukautta) verrattiin kirurgista interventiota kemiallisen käsittelyn kanssa ja ilman kemiallista käsittelyä (fenoli tai natriumhydroksidi). Näistä 4 tutkimuksessa oli merkitsevästi vähemmän sisäänkasvaneen varpaankynnen uusiutumista potilailla, joilla käytettiin kemiallista käsittelyä (tutkimus 1: RR 0,25, 95 % luottamusväli 0,09–0,69; tutkimus 2: RR 0,12; 95 % luottamusväli 0,06–0,27; tutkimus 3: RR 0,09; 95 % luottamusväli 0,05–0,17; tutkimus 4: RR 0,26; 95 % luottamusväli 0,12–0,53). Kirurgiset interventiot eivät kuitenkaan olleet yhteneviä vertailuryhmien välillä, jolloin kemiallisen käsittelyn merkitys tuloksiin jäi epäselväksi.
1 tutkimuksessa (n = 140, seuranta-aika 6 kuukautta) verrattiin kynnen osapoiston yhteydessä tehtyä fenolisaatiota samanlaiseen fenolisaatioon, joka tehtiin kiilaekskiision yhteydessä, eikä sisäänkasvaneen varpaankynnen uusiutumisessa ollut eroa ryhmien välillä 6 kuukauden seuranta-aikana (RR 10,50, 95 % luottamusväli 0,58–190,65).