Takaisin

Imagery rehearsal therapy (IRT) aikuisten traumaperäisen stressihäiriön oireena esiintyvien painajaisten hoidossa

Näytönastekatsaukset
Tanja Laukkala
1.12.2022

Näytön aste: C

Imagery rehearsal therapy (IRT) lievittänee kohtalaisessa määrin aikuisten traumaperäiseen stressihäiriöön liittyviä painajaisia.

IRT-menetelmä on psykoterapian aputekniikka, jossa hereillä ollessa muokataan painajaisunta vähemmän häiritseväksi tarvittaessa vähiten häiritsevästä traumapainajaisesta aloittaen, jos painajaisia on useita. Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä vuodelta 2021 «Maher AR, Apaydin EA, Hilton L ym. Sleep managemen...»1 kartoitettiin traumaperäisen stressihäiriön hoitomuotojen vaikutusta sen ydinoireisiin ja sen yhteydessä esiintyviin uniongelmiin sekä hoidon haittoja. RCT-tutkimukset haettiin ajanjaksolta 1/80–10/2019 yhdeksästä tietokannasta. 89 RCT-tutkimuksesta oli 155 julkaisua. Mukana oli käyttäytymiseen fokusoituja (4 tutkimusta), lääke- (yli kolmasosa) ja psykologisia (lähes kolmasosa) sekä vaihtoehtoisia (11 tutkimusta) hoitoja 18–80-vuotiaille aikuisille kohdennettuna. Kuudessa tutkimuksessa IRT oli interventiona osin yhdessä KBT-I:n kanssa. Psykologisista uneen kohdistetuista interventioista KBT-I ja IRT mainittiin suositeltavimpina, mutta niiden efektikokoja ei ilmoitettu interventioittain. Yhdistetysti kaikkien hoitojen vaikutus: uniongelmiin (standardized mean difference, SMD -0,56; 95 % luottamusväli -0,75 – -0,37; 49 RCT:tä) ja PTSD-oireisiin (SMD -0,48; 95 % luottamusväli -0,67 – -0,29; 44 RCT:tä). Haittoja kaikki hoitomuodot yhdistettynä ei raportoitu interventioihin liittyvän (RR 1,17; 95 % luottamusväli 0,91–1,49; 15 RCT:tä).

  • Tutkimuken laatu: Tasokas
  • Sovellettavuus: Kelvollinen

Meta-analyysissä «Yücel DE, van Emmerik AAP, Souama C ym. Comparativ...»2 vuodelta 2020 verrattiin pratsosiinia ja IRT:tä traumapainajaisten hoitona. Meta-analyysiin haettiin 11/2018 mennessä julkaistuja satunnaistettuja englanninkielisiä tutkimuksia, joissa aktiivinen hoito oli pratsosiini tai IRT (tai painajaisunien muokkaukseen fokusoitu psykoterapiatekniikka, myös exposure relaxation and rescripting therapy (ERRT), jossa IRT:n lisäksi käsitellään unihygieniaa ja progressiivista lihasrentoutusta, hyväksyttiin mukaan). Tietokannoista PsychINFO, Web of Science, Ovid Medline, Cochrane Reviews, EMBASE ja Scopus löytyi 15 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT), joista kahdeksan käsitteli IRT-hoitoa. Mukaan otetuissa tutkimuksissa osallistujat olivat aikuisia, joilla oli traumapainajaisia. Tulosmuuttujana oli traumapainajaisten määrä, unen laatu tai traumaperäiset oireet. Sisäänottokriteerinä oli myös efektikoon laskemiseen tarvittavat tiedot. IRT:n ja uneen fokusoidun kognitiivis-behavioraalisen terapian (KBT) yhdistelmä suljettiin pois. IRT-tutkimuksissa oli mukana 551 osallistujaa, 282 tutkimus- ja 269 kontrolliryhmässä. Mukana oli siis aikuisia, joilla oli itse ilmoitettuja traumapainajaisoireita tai diagnosoitu traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), yksi oirekartoituslomaketta käyttänyt tutkimus sekä strukturoidulla haastattelulla (CAPS/SCID/MINI) arvioituja potilaita. IRT toteutettiin 1–8 kerran yksilö- (viisi tutkimusta) tai ryhmämuotoisena (kolme tutkimusta) interventiona, jonka kesto vaihteli 45 minuutista kolmeen tuntiin. Mukana oli neljä IRT-interventiota, kolme ERRT-interventiota ja yksi ImRs-interventio. Mukaan otettiin interventioita, joissa pyrittiin muokkaamaan traumapainajaisia pääasiallisena hoidon sisältönä. Hoidot, joissa painajaisunien muokkaus oli yhdistetty muuhun kognitiiviseen terapiaan, suljettiin pois.

PTSD-oireet, unen laatu ja painajaisten määrä olivat lopputulosmuuttujina. Sekä pratsosiini että IRT vähensivät painajaisia (g = 0,61; 95 % luottamusväli 0,15–1,07 vs. g = 0,51; 95 % luottamusväli 0,20–0,81) ja traumaperäisiä oireita ja paransivat unen laatua (IRT g = 0,31; 95 % luottamusväli 0,03–0,59 ja g = 0,51; 95 % luottamusväli 0,17–0,85). Efektikokojen välinen ero aktiivisissa hoidoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Traumaperäiset oireet ovat osin itse ilmoitettuja.

Meta-analyysissä «Seda G, Sanchez-Ortuno MM, Welsh CH ym. Comparativ...»3 vuodelta 2015 verrattiin pratsosiinin ja IRT:n lyhytaikaista tehoa painajaisiin, unen laatuun ja posttraumaattisiin stressioireisiin. Tutkimukset haettiin Cochrane Reviews-, PsychINFO- ja Medline-tietokannoista. Mukaan otettiin englanniksi julkaistut aikuisia koskevat RCT-tutkimukset, joissa oli hoitona pratsosiini, IRT tai kognitiivinen psykoterapia, jossa käytettiin osakomponenttina IRT-menetelmää, tulosmuuttujana oli painajaisten määrä tai unen häiriö ja lisäksi oli annettu riittävät tiedot efektikoon laskemiseen. Mukaan otettiin 15 RCT-tutkimusta, joista 10 käsitteli IRT:tä. Tutkimukset oli julkaistu vuosina 2000–2013, ja tutkittavia oli yhteensä 967. Viidessä IRT-tutkimuksessa IRT oli ainoa psykologinen interventio. Kolmessa IRT yhdistettiin unettomuuden KBT-hoitoon. Kahdessa interventiona oli IRT:n ERRT-variantti, jossa IRT:n lisäksi käsitellään unihygieniaa ja progressiivista lihasrentoutusta. Yhdessä tutkimuksessa oli kolme psykologisen hoidon ryhmää: IRT, IRT ja unihygienian käsittely sekä IRT ja muu uniin liittyvä päiväaikainen mielikuvaharjoittelu, lucid dreaming therapy. IRT:tä toteutettiin yksilö-, ryhmä- ja itseapumuodossa tai yksilö- ja ryhmämuotoisen yhdistelmänä. Tulosten perusteella sekä pratsosiini että IRT eri muodoissaan vähensivät painajaisten määrää (IRT yksin kuusi tutkimusta efektikoko d = 0,62; 95 % luottamusväli 0,28–0,95) ja paransivat unen laatua (IRT yksin viisi tutkimusta d = 0,50; 95 % luottamusväli 0,16–0,84) sekä vähensivät posttraumaattisia stressioireita (IRT yksin viisi tutkimusta d = 0,35; 95 % luottamusväli -0,01–0,71). IRT, johon yhdistettiin unettomuuden KBT, paransi unen laatua enemmän (p < 0,01) kuin pratsosiini (p = 0,03) tai IRT yksin (p = 0,03) tai muuhun kuin unettomuuden KBT:hen yhdistettynä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Yleiskommentti: Osassa tutkimuksia traumaperäiset oireet olivat itse ilmoitettuja ja IRT-interventiot olivat sisällöltään monimuotoisia. Meta-analyyseissä luottamusvälit ylittivät osassa RCT-tutkimuksia 0:n, vaikka meta-analyysit puolsivat traumapainajaisten hoitoa menetelmällä. Edellä mainitut tekijät heikentävät näytön astetta. Uudemmissa RCT-tutkimuksissa tulokset olivat pääosassa tutkimuksia pienemmällä efektikoolla samansuuntaiset kuin vanhemmassa meta-analyysissä, jossa oli mukana avoimia tutkimuksia «Casement MD, Swanson LM. A meta-analysis of imager...»4 ja jossa oli seurattu tehoa 6–12 kuukauteen asti, ja ranskankielisen systemaattisen katsauksen englanninkielisessä abstraktissa «Brochu R, Lefrançois J, Matte-Landry A, Grondin ...»5.

Kirjallisuutta

  1. Maher AR, Apaydin EA, Hilton L ym. Sleep management in posttraumatic stress disorder: a systematic review and meta-analysis. Sleep Med 2021;87:203-219 «PMID: 34634573»PubMed
  2. Yücel DE, van Emmerik AAP, Souama C ym. Comparative efficacy of imagery rehearsal therapy and prazosin in the treatment of trauma-related nightmares in adults: A meta-analysis of randomized controlled trials. Sleep Med Rev 2020;50:101248 «PMID: 31855732»PubMed
  3. Seda G, Sanchez-Ortuno MM, Welsh CH ym. Comparative meta-analysis of prazosin and imagery rehearsal therapy for nightmare frequency, sleep quality, and posttraumatic stress. J Clin Sleep Med 2015;11:11-22 «PMID: 25325592»PubMed
  4. Casement MD, Swanson LM. A meta-analysis of imagery rehearsal for post-trauma nightmares: effects on nightmare frequency, sleep quality, and posttraumatic stress. Clin Psychol Rev 2012;32:566-74 «PMID: 22819998»PubMed
  5. Brochu R, Lefrançois J, Matte-Landry A, Grondin F, Bastien CH. Recension systématique sur l’efficacité des traitements des symptômes post-traumatiques nocturnes chez les victimes d’agression sexuelle. Canadian Psychology/Psychologie canadienne 2021;August 12. Advance online publication. http://dx.doi.org/10.1037/cap000030