Klonatsepaami on bentsodiatsepiini, jonka käyttöaihe on "lisälääke vaikeahoitoisten epileptisten kohtaustyyppien hoitoon". Klonatsepaamilla on myös anksiolyyttistä vaikutusta, mutta sillä ei Suomessa ole psykiatrista käyttöaihetta. Klonatsepaamia kuitenkin käytetään käyttöaiheen vastaisesti myös ahdistuneisuuden ja pakko-oireiden hoitoon.
Crockett ym. tutkivat sertraliiniin yhdistetyn klonatsepaamin tehoa pakko-oireisiin lumekontrolloidussa, satunnaistetussa tutkimusasetelmassa «Crockett BA, Churchill E, Davidson JR. A double-bl...»1.
Tutkimukseen rekrytoitiin 18–65-vuotiaita somaattisesti terveitä vapaaehtoisia, joilla oli diagnosoitavissa pakko-oireinen häiriö MINI-haastattelua apuna käyttäen. Y-BOCS-pisteitä tuli olla vähintään 20 ja kliinisen vaikeusasteen CGI-S-asteikolla 4 tai enemmän. Poissulkukriteerinä olivat kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea-asteinen persoonallisuushäiriö, psykoottinen häiriö, ajankohtainen päihdehäiriö, raskaus tai imetys tai käynnissä oleva psykoterapia.
Tutkimuksen kesto oli 12 viikkoa. Sertraliinin annos oli ensimmäisen viikon ajan 50 mg ja sen jälkeen 100 mg. Jos lääke aiheutti haittavaikutuksia, annosta oli mahdollista pienentää. Klonatsepaamin aloitusannos oli 0,25 mg, ja annosta oli mahdollista lisätä 4 milligrammaan asti. Klonatsepaami (tai vastaava lumelääke) otettiin illalla. Arvioinnit toteutettiin viikoilla 1, 2, 4, 6, 8 ja 12. Vasteeksi määriteltiin vähintään 25 %:n oirevähenemä Y-BOCS-asteikolla ja kliininen paranema CGI-I-asteikolla 1 tai 2.
Tutkimukseen otettiin mukaan 37 tutkimushenkilöä, joista 20 oli klonatsepaamiryhmässä ja 17 lumelääkeryhmässä. Tutkimuksen loppuun mukana oli 20 tutkimushenkilöä, tilastolliseen analyysiin otettiin kuitenkin mukaan kaikki satunnaistetut tutkimushenkilöt (intention-to-treat-analyysi).
Tutkimusryhmät eivät eronneet toisistaan Y-BOCS-pisteiden muutoksen eivätkä vasteen saaneiden osuuden osalta. Sen sijaan useita haittavaikutuksia oli klonatsepaamiryhmässä tilastollisesti enemmän.
Hollanderin ym. tutkimuksessa «Hollander E, Kaplan A, Stahl SM. A double-blind, p...»2 arvioitiin klonatsepaamin tehoa pakko-oireisiin monoterapiana. Kymmenen viikon mittainen tutkimus oli lumekontrolloitu, kaksoissokkoutettu rinnakkaisryhmätutkimus, johon rekrytoitiin 27 tutkimushenkilöä. Hoitovasteen tutkimuksen aikana sai 2/9 lumelääkeryhmästä ja 1/16 klonatsepaamiryhmästä. Y-BOCS-pisteiden muutoksessa ei myöskään ollut eroa. Tutkimuksen perusteella klonatsepaami ei ole ainoana lääkkeenä tehokas pakko-oireisen häiriön hoidossa.
Yleiskommentti: Klonatsepaami ei vähentänyt pakko-oireita monoterapiana eikä yhdistettynä sertraliiniin. Tutkimukset olivat pieniä, joten on mahdollista, että arvio muuttuu uusien tutkimusten myötä. Klonatsepaami vähentää ahdistusoireita, mutta se ei näyttäisi vähentävän pakko-oireita. Tämä sopii nykykäsitykseen siitä, ettei pakko-oireinen häiriö ole ensisijaisesti ahdistuneisuushäiriö.