Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema), kutinaa aiheuttava yleinen ihosairaus
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2017-04-10   Aihepiiri(t): Allergologia, Ihotaudit, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Leena Koulu, Anna Pelkonen ja Raija Sipilä
PDF Tulosta

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema), kutinaa aiheuttava yleinen ihosairaus

Käyvän hoidon potilasversiot
10.4.2017
Kirsi Tarnanen, Leena Koulu, Anna Pelkonen ja Raija Sipilä

Atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema on pitkäaikainen, tulehduksellinen ihosairaus, joka kutisee. Oireiltaan tauti on aaltoileva: välillä ihottuma ja kutina vaivaavat, välillä niitä ei ole juuri ollenkaan. Atooppista ihottumaa ei voida ehkäistä eikä tiedetä, millä se parannettaisikaan, mutta ihottuman tehokas paikallishoito perusvoiteilla ja tarvittaessa myös kortisonivoidekuureilla lievittää ihottumaan liittyvää kutinaa parhaiten. Vaikean taudin hoitoon tarvitaan erikoislääkärin määräämiä muita lääkevoiteita.

Mikä on atooppinen ihottuma (ekseema)?

Atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema on pitkäaikainen, kutiseva, tulehduksellinen ihosairaus, johon liittyy toistuvia pahenemisvaiheita. Atooppista ihottumaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikkei ihottumaa aina näkyisikään. Tällöin voidaan puhua atooppisesta ihosta.

Atooppisesta ihottumasta käytetään myös nimityksiä atooppinen ekseema, atooppinen dermatiitti, atooppinen taiveihottuma, taiveihottuma ja maitorupi. Alle 1-vuotias, joilla on keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma, saattaa olla myös allerginen jollekin ruoka-aineelle (esimerkiksi lehmänmaidolle, viljalle tai kananmunalle). Lasten ruoka-aineallergioista on olemassa oma Käypä hoito -potilasversionsa Ruoka-allergia lapsilla «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=khp00048&suositusid=hoi50026»1.

Atooppinen ihottuma on aina kutiseva

Atooppisessa ihottumassa iho punoittaa, on tulehtunut ja siinä esiintyy kutiavaa rokahtumaa. Ihon kutina aiheuttaa raapimista ja raapimajälkiä. Iho voi myös jäkälöityä eli paksuuntua.

Atooppisen ihottuman luokittelu

Atooppinen ihottuma luokitellaan 3 luokkaan sen vaikeuden mukaan:

  • Lievä: kuivia ihoalueita, kutinaa satunnaisesti ja punoitusta pienillä ihoalueilla (ks. kuva Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema «Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema»1 ).
  • Keskivaikea: kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa, punoitusta sekä mahdollisesti rikkoutunut ja paksuuntunut iho (ks. kuva Leikki-ikäisen keskivaikea atooppinen ekseema «Leikki-ikäisen keskivaikea atooppinen ekseema»2 ).
  • Vaikea: kuiva iho, jatkuvaa kutinaa ja laaja-alaista punoitusta; lisäksi iho on rikkoutunut ja selkeästi paksuuntunut, siinä on myös verenvuotoa, vetistystä ja karstoittumista. Ihon värikään ei ole tasainen, vaan siinä on tummempia ja vaaleampia läiskiä; tällöin puhutaan ns. pigmentaatiohäiriöistä. Vaikea atooppinen ekseema heikentää merkittävästi elämänlaatua. Ks. kuva Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa»3 .

Tyypilliset esiintymispaikat

Suurimmalla osalla lapsista atooppinen ihottuma paranee tai lievenee vuosien kuluessa, mutta voi pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä.

Vauvaikäisellä atooppinen ihottuma alkaa usein pään hilseilynä ja leviää vartaloon, käsiin ja jalkoihin, erityisesti taipeisiin. Vaippa-alueella ekseemaa ei yleensä ole. Ihottuma voi erittää visvaa, jolloin se muistuttaa märkärupea. Se voi muuttua joskus myös koko ihon tulehdukseksi (erytrodermia).

Leikki-ikäisellä tyypillisiä ihottuma-alueita ovat kaula, niska, kyynär- ja polvitaipeet, ranteet, pakarantaive ja nilkat. Ihottumaa saattaa esiintyä myös kasvoissa, silmien ja suun ympärillä sekä korvien alueella.

Kouluiässä atooppinen ihottuma keskittyy usein polvi- ja kyynärtaipeisiin, ja murrosiässä se leviää usein hartioihin, rintaan ja selkään.

Aikuisilla tyypillisiä alueita ovat kyynär- ja polvitaipeiden lisäksi kasvot, kaula ja ylävartalo. Myös käsien ärsytysihottuma on yleistä, ja se kannattaakin ottaa huomioon myös ammatinvalinnassa. Jos ongelmana on atooppiseen ihottumaan liittyvä käsi-ihottuma, käsien ihoa rasittaa märkä, likainen ja kemikaaleille altistava työ, jossa käsiä pitää pestä usein tai käyttää kumi- tai muovikäsineitä.

Tyypilliset esiintymisalueet on esitetty kuvassa Ihottuman tyyppialueet «Ihottuman tyyppialueet»4

(kuvan lähde: Hannuksela M, Alanko K. Atooppinen ekseema. Kirjassa: Hannuksela M, Karvonen J, Reunala T, Suhonen R (toim.). Ihotaudit. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 79).

Voiko atooppista ihottumaa ehkäistä?

Väestötutkimusten perusteella atooppinen ihottuma on osittain perinnöllistä, eikä sitä voi tehokkaasti ehkäistä.

Lapsen riski sairastua atooppiseen ihottumaan ei vähene, vaikka äiti välttelisi raskauden tai imetyksen aikana tiettyjä ruoka-aineita tai vaikka lapsen kiinteän ruuan syönnin aloittamista siirrettäisiin 6 kuukauden ikään tai pidemmälle.

Omahoito on atooppisen ihottuman hoidossa ihan ehdotonta!

Säännöllinen rasvaus perusvoiteilla

Tärkeintä on käyttää perusvoidetta riittävästi ja säännöllisesti, sillä se sekä vähentää kutinaa että tarvetta käyttää lääkevoiteita. Perusvoidetta pitää muistaa käyttää, vaikka ihottumaa tai kutinaa ei olisikaan. Voidetyyppiä voi vaihdella vuodenajan mukaan: kesällä kevyempi ja talvella rasvaisempi. Kesällä atooppinen ihottuma on useasti lievempi, mutta iho on muistettava suojata auringossa palamiselta.

Toisin kuin luullaan, päivittäinen pesu vedellä ja tarvittaessa hajusteettomalla, happamalla tai neutraalilla pesuaineella ei pahenna atooppista ihottumaa. Päinvastoin se poistaa iholta likaa, hikeä, karstaa ja bakteereita, jotka ärsyttävät ihoa. Voitelu perusvoiteella pesun jälkeen estää ihon kuivumista ja sitoo ihoon kosteutta.

Jos perusvoiteella rasvaaminen ei riitä pitämään ihoa kunnossa, iholle sivellään lääkärin antamien ohjeiden mukaan kortisonivoidetta (kortikosteroidivoidetta).

Lapsen atooppista ihoa hoidettaessa on hyvä muistaa, että kosketuksella on suuri merkitys lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa. Voitelusta on hyvä pyrkiä luomaan alusta alkaen mahdollisimman miellyttävä ja kiireetön tapahtuma sekä lapselle että vanhemmalle. Voide ei saa olla liian kylmää. Voitelu aloitetaan oireettomilta ihoalueilta, ja vasta sen jälkeen siirrytään ärtyneempiin ihon alueisiin.

Tarvittaessa kortisonivoiteet avuksi

Kortisonivoiteet jaotellaan Suomessa 4 ryhmään: mieto, keskivahva, vahva ja erittäin vahva.

Mietoja kortisonivoiteita käytetään 1–2 kertaa päivässä noin 1–2 viikon kuureina. Keskivahvaa tai vahvaa lääkärin määräämää voidetta käytetään 1 kerran päivässä 1–2 viikon kuureina.

Hoidossa pidetään kuurien välillä vähintään samanpituisia taukoja kuin minkä itse kuuri kortisonivoiteella on kestänyt. Taukojen tarkoitus on estää kortisonivoiteisiin liittyvä tärkein haittavaikutus eli ihon oheneminen. Ohenemiselle ovat alttiita erityisesti jo valmiiksi ohuet ihoalueet (kasvot, kaula, sukupuolielimet) ja muun muassa vanhusten iho.

Kortisonivoiteet sopivat iholle siveltynä myös raskaana oleville ja imettäville.

Mikäli tarpeen, kortisonivoiteiden käyttöä voidaan jatkaa ns. ylläpitohoitona. Tällöin voidetta käytetään 2 kertaa viikossa.

Lapsen ihottuman paikallishoito kortisonivoiteella

Alle 2-vuotiaalle käytetään 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta 1–2 kertaa päivässä 3–7 päivän jaksoissa. Tämän jälkeen pidetään vähintään hoitojakson pituinen tauko. 2–7-vuotiaalle voidaan käyttää mietoa tai keskivahvaa kortisonivoidetta kerran päivässä 3–7 päivän jaksona, jonka jälkeen pidetään vähintään hoitojakson pituinen tauko. Koululaisilla hoitojakson pituus voi olla 1–2 viikkoa. Vahvempia kortisonivoiteita käytetään vain erikoislääkärin ohjeiden mukaan.

Pahentavien tekijöiden välttäminen

Omahoidossa kannattaa lisäksi välttää oireita aiheuttavia ja pahentavia tekijöitä. Kokemus on osoittanut, että joillakin esimerkiksi hikoilu, liian rasvaiset voiteet, kuiva sisäilma, talviaika, stressi tai karheat vaatteet voivat pahentaa atooppista ihottumaa.

Jos perusrasvaus ja kortisonivoide eivät auta?

Erikoislääkärin määräämiä lääkevoiteita eli ns. kalsineuriinin estäjiä käytetään silloin, jos perusrasvaus ja kortisonivoiteet oikein käytettyinä eivät auta tarpeeksi. Pimekrolimuusia käytetään lievän ja keskivaikean ja takrolimuusia keskivaikean ja vaikean atooppisen ihottuman hoitoon. Ohuilla ihoalueilla, kuten kasvoissa ja silmäluomissa, nämä ovat ensisijaisia kortisonivoiteisiin liittyvien haittavaikutusten (mm. ihon oheneminen) vuoksi.

Kalsineuriinin estäjiä käytetään yleensä yli 2-vuotiailla ja lääkärin harkinnan mukaan myös pienemmillä lapsilla. Lapsilla voidaan käyttää 0,03-prosenttista takrolimuusia tai 1-prosenttista pimekrolimuusia.

Kalsineuriinin estäjiä sivellään ohuelti ihottuma-alueille 2 kertaa päivässä, kunnes ihottuma on parantunut. Tämän jälkeen pidetään tauko. Uusi hoitojakso aloitetaan siinä vaiheessa, kun oireet ilmaantuvat uudestaan. Jos lääkevoide ei yksinään riitä, pahenemisvaiheissa voidaan käyttää lisäksi mietoa tai keskivahvaa kortisonivoidetta. Jos ihottuma uusiutuu tiheästi, päivittäisen takrolimuusihoidon jälkeen voidaan jatkaa ylläpitohoidolla, kunnes ihottuma on parantunut täysin tai lähes täysin. Ylläpitohoidossa takrolimuusivoidetta käytetään kahdesti viikossa kerran päivässä korkeintaan 12 kuukauden ajan alueille, joilla ihottumaa yleensä esiintyy.

Kalsineuriinin estäjät voivat aiheuttaa hoidon alkuvaiheessa ihon kuumotusta. Tämä helpottaa useimmiten jo muutamassa päivässä, kunhan voidetta käytetään säännöllisesti.

Perusvoidetta ja kalsineuriinin estäjää ei laiteta samanaikaisesti samalle ihoalueelle, vaan niiden käytön välillä pidetään vähintään tunnin tauko. Sama ohje koskee myös kortisonivoidetta, mikäli sitä on tarpeen käyttää.

Sisäiset lääkehoidot vain tulehduksen hoitoon

Antibiootteja käytetään vain, jos ihottumaan kehittyy märkärupi tai muu märkäinen tai erittävä bakteeritulehdus. Antihistamiineista ei näyttäisi olevan hyötyä atooppiseen ihottumaan liittyvän kutinan hoidossa.

Atooppisen ihottuman muut hoitomuodot

Erilaiset sidokset ja hauteet

Jos käsivarsissa tai jaloissa on rikkiraavittuja ihottumakohtia, voidaan niiden hoitoon käyttää joustavia sidoksia, joiden alla käytetään perus- tai kortisonivoidetta. Ne nopeuttavat atooppisen ihottuman rauhoittumista ja suojaavat raapimiselta. Joskus käytetään myös sinkkioksidipastaa sisältävää sidosta, joka saa olla paikallaan muutaman päivän. Peittohoitoa käytetään paksuuntuneen ihottuman hoitoon pienillä ihoalueilla.

Peittosidoksena käytetään tavallisesti ns. hydrokolloidilevyä, joka saa olla paikallaan jopa viikon. Hydrokolloidilevyt, joita voi ostaa apteekeista, imevät kudoseritettä ja muodostavat iholle kostean ympäristön. Tämä nopeuttaa paranemista. Ne myös suojaavat ihoa raapimiselta. Puhekielessä näitä kutsutaan usein keinoihoksi.

UV-valohoito ja auringonvalohoito

Aikuisten keskivaikean ja vaikean atooppisen ihottuman hoidossa voidaan käyttää UV-valohoitoa, jos paikallishoito ei auta. UV-valohoito sopii myös raskaana oleville, mutta lapsille UV-valohoitoa annetaan vain harkiten erikoislääkärin valvonnassa.

Myös ilmastohoito eli auringonvalohoito saattaa lievittää atooppista ihottumaa.

Entä luontaistuotteet tai probiootit?

Vaihtoehtohoidoilla, kuten lisäravinteilla, välttämättömillä rasvahapoilla, kiinalaisilla yrttivalmisteilla, B6-vitamiinilla (pyridoksiini), E-vitamiinilla, seleenillä tai sinkillä ei ole todettu olevan tehoa atooppisen ihottuman hoidossa, mutta sen sijaan D-vitamiinin vaikutus on tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteena.

Paljon puhutaan myös probiooteista (elävä, terveyttä edistävä mikrobivalmiste) ja prebiooteista (hajoamaton ravintolisä, joka edistää probioottien kasvua), ja näiden vaikutuksesta atooppisen ihottuman ehkäisyssä. Jotkin probioottiset valmisteet vähentävät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta lapsilla, joilla on lisääntynyt riski allergisiin sairauksiin. Edelleenkin tieto siitä, mitä probioottikantaa tai -kantojen yhdistelmää tulisi käyttää, kuinka pitkä hoidon tulisi olla tai mikä olisi sopiva annos, on puutteellista. Prebiooteista tutkimustietoa on vielä niin niukasti, ettei niiden käytöstä voida toistaiseksi antaa suositusta.

Atooppinen ihottuma on yleinen sairaus

Suomessa atooppista ihottumaa potee 10–20 prosenttia lapsista. Aikuisista noin 25–30 prosenttia on joskus elämänsä aikana sairastanut atooppista ihottumaa, ja noin puolella heistä on esiintynyt sitä edeltävän vuoden aikana.

Atooppinen ihottuma on yleistynyt viime vuosikymmeninä kuten myös astma ja allerginen nuha. Kehittyneissä maissa lisääntyminen näyttää pysähtyneen, mutta kehitysmaissa se jatkuu edelleen.

Taloudelliset seikat ja kuntoutus

Kelasta «http://www.kela.fi»2 on mahdollista hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea, jos lapsi on sairauden tai vamman takia vähintään 6 kuukautta hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että se sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. Lisäksi hoidon tulee aiheuttaa erityistä rasitusta.

Kalsineuriinin estäjien peruskorvattavuutta pitää anoa erikseen «http://www.kela.fi/laakkeet-ja-laakekorvaukset_rajoitettu-peruskorvaus»3. Hakemukseen tarvitaan erikoislääkärin kirjoittama B-lausunto. Peruskorvausoikeus myönnetään enintään 5 vuodeksi kerrallaan. Terveyskeskuslääkäri voi kirjoittaa jatkolausunnon.

Vaikeasta atooppisesta ihottumasta saattaa joskus aiheutua tarvetta ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisätietoa asiasta saat tarvittaessa Kelasta (Kela/kuntoutus «http://www.kela.fi/kuntoutus»4) ja Kuntoutusportista (Kuntoutusportti/kuntoutus «https://kuntoutusportti.fi/kuntoutus/»5).

Atopialiiton «http://www.atopialiitto.fi»6 sivuilta löytyy lisätietoa yhteiskunnallisista tuista artikkelista Arjen haasteet ja yhteiskunnan tukimuodot «http://atopialiitto.fi/tietoa_atopiasta/yhteiskunnan_tuet»7.

Hyödyllistä lisätietoa

Varsinaisen Käypä hoito -suosituksen «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50077»8 yhteydestä palstalta Opi ja ota käyttöön löytyy paljon hyödyllistä lisätietoa muun muassa seuraavista aiheista:

Tekijät

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50077»8 pohjalta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Tekstin ovat tarkistaneet suosituksen laatineen Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, iho- ja sukupuolitautien ja ihoallergologian erikoislääkäri Leena Koulu Tyks:n Ihoklinikasta, työryhmän jäsen, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Anna Pelkonen HYKS:n iho- ja allergiasairaalasta ja Käypä hoito -toimituspäällikkö Raija Sipilä Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
POTILAALLE
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko