Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Lataa PDF

Lihavuus (lapset)

Käypä hoito

4.6.2012

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

~~Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1~~
Tiivistelmä suomeksi «Lihavuus (lapset)»1 ja englanniksi «Obesity (children)»2
Potilaalle ~~suomeksi~~ «Lihavuus (lapset ja nuoret)»3 ~~ja ruotsiksi «Fetma hos barn och ungdomar»4~~
Lapsen painon taustatekijät -kaavio «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50034/yhteiskunta.html»1
Luentomateriaali «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/arttunnus/e1f7780d-fbaa-4426-8e37-82dfd5c1919e/hoi_50034_lastenlihavuus_luentom.pdf»2
Verkkokurssi «http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_navi=41986&p_sivu=59692»3

Suosituksen keskeinen sanoma

Lihavuus aiheutuu energian saannin ja kulutuksen välisestä epätasapainosta.
Lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosikymmenien kuluessa yleistynyt. Lasten lihavuuden ehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, koska varhainen lihomiseen puuttuminen on helpompaa kuin lihavuuden hoito.
Painon kehitystä on tärkeää seurata koko lapsuuden ja nuoruuden ajan.
Pituuspainoa ja painoindeksiä (BMI) käytetään lihavuuden arvioimiseen kliinisessä työssä, vaikka ne eivät mittaa suoraan kehon rasvakudoksen määrää.
- Pituuspainokäyrien ohella voidaan kahden vuoden iästä lähtien käyttää suomalaisia BMI-käyrästöjä.
Lihominen ja lihomisvaarassa olevat lapset on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain.
Lihavuuden ehkäisy ja lihavan lapsen hoito perustuvat elintapamuutosten tukemiseen.
- Ohjaukseen on tarpeen ottaa mukaan koko perhe.
- Hoidon onnistuminen edellyttää, että perhe ja lapsi ovat halukkaita elintapamuutoksiin. Hoitohalukkuutta ja muutosvalmiutta voidaan herätellä.
Lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään.
Lihavuus heikentää lapsen elämänlaatua.
Lihavuuteen liittyviä sairauksia ja valtimotaudin riskitekijöitä voidaan todeta jo lapsuusiässä, ja niitä voidaan vähentää onnistuneen elintapaohjauksen avulla.

Tavoitteet ja kohderyhmä

Suosituksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa.
Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Lihavuuden ja lihomisen määritelmä ja diagnostiikka

Lihavuudella tarkoitetaan kehon rasvakudoksen liian suurta määrää «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1, «Flodmark CE, Lissau I, Moreno LA ym. New insights into the field of children and adolescents' obesity: the European perspective. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1189-96 »2.
Lihavuuden määritelmä ja luokittelu ovat sopimuksenvaraisia. Tarkkoja rajoja sille, milloin liiallinen rasvakudos aiheuttaa terveyshaittoja lapsilla, ei tunneta.
Kliinisessä työssä lasten ja nuorten lihavuutta voidaan arvioida pituuspainon tai painoindeksin (body mass index, BMI) avulla (taulukko «Kliiniseen käyttöön soveltuvat suomalaisten lasten ylipainon ja lihavuuden kriteerit»1) «Saari A, Sankilampi U, Dunkel L. On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126:2799-2802»3, «Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 49/2011. ISSN 1798-0070 (painettu). ISSN 1798-0089 (PDF).»4.
Suomessa käytettävällä pituuspainoprosentilla tarkoitetaan poikkeamaa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainosta.
Kansainvälisesti käytetyin tapa ylipainon ja lihavuuden arvioimiseksi on laskea BMI, joka korreloi myös lapsilla kehon rasvamäärään «Pietrobelli A, Faith MS, Allison DB ym. Body mass index as a measure of adiposity among children and adolescents: a validation study. J Pediatr 1998;132:204-10 »5. Lapsilla kehon koostumus ja rasvan määrä ja siten myös BMI:n viitearvot muuttuvat iän myötä. Muutos on erilainen tytöillä ja pojilla «Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287-94 »6, «Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S ym. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:716-»7.
- Koska lapsen BMI muuttuu iän myötä, pelkän BMI-arvon perusteella on vaikea arvioida mahdollista poikkeavuutta vaan se tulee arvioida painoindeksikäyrästöltä. Iänmukaisilla BMI-käyrillä lasten ylipainon ja lihavuuden BMI-persentiilirajat on määritetty siten, että 18 vuoden iässä BMI-arvoja 25 kg/m² ja 30 kg/m² vastaavat BMI-persentiilit määrittävät ylipainon ja lihavuuden myös 2–18-vuotiailla lapsilla. Suomessa on syytä käyttää suomalaiseen aineistoon perustuvia käyriä, jotka poikkeavat hieman kansainvälisistä käyristä «Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 49/2011. ISSN 1798-0070 (painettu). ISSN 1798-0089 (PDF).»4, «Cole TJ, Bellizzi MC, Flegal KM ym. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000;320:1240-3 »8, «Saari A, Sankilampi U, Hannila ML ym. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann M»9.
- Toinen tapa on muuttaa lapsen BMI-arvo ISO-BMI:ksi (aikuista vastaava painoindeksi, jonka laskuri on sivulla www «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/pgr/200.036.html»4). ISO-BMI kuvaa painoindeksiä, joka lapsella on tulevaisuudessa aikuisena, jos hänen painoindeksinsä pysyy iän karttuessa samassa kohdassa jakaumaa. ISO-BMI:tä käytettäessä voidaan soveltaa aikuisten ylipainon ja lihavuuden rajoja 25 kg/m² ja 30 kg/m²(taulukko «Kliiniseen käyttöön soveltuvat suomalaisten lasten ylipainon ja lihavuuden kriteerit»1).
On tärkeää havaita muutos lapsen painokäyrässä. Jatkuva nousu viittaa lihomiseen ja ylipainon rajan ylittäneillä ennakoi lihavuutta (taulukko «Kliiniseen käyttöön soveltuvat suomalaisten lasten ylipainon ja lihavuuden kriteerit»1).
Vyötärönympärys mittaa keskivartalolihavuutta eli vatsaonteloon kertyneen viskeraalisen rasvan määrää ja sen aiheuttaman insuliiniresistenssin ja valtimotaudin riskitekijöiden astetta myös lapsilla ja nuorilla «Mokha JS, Srinivasan SR, Dasmahapatra P ym. Utility of waist-to-height ratio in assessing the status of central obesity and related cardiometabolic risk profile among normal weight and overweight/obes»10. Suomalaisilla lapsilla ei toistaiseksi ole vyötärönympärysmitan viitearvoja, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa vyötärönympäryksen ja pituuden suhdetta < 0.5 on pidetty normaalina «Browning LM, Hsieh SD, Ashwell M. A systematic review of waist-to-height ratio as a screening tool for the prediction of cardiovascular disease and diabetes: 0 5 could be a suitable global boundary va»11, «Garnett SP, Baur LA, Cowell CT. Waist-to-height ratio: a simple option for determining excess central adiposity in young people. Int J Obes (Lond) 2008;32:1028-30 »12.

Taulukko 1. Kliiniseen käyttöön soveltuvat suomalaisten lasten ylipainon ja lihavuuden kriteerit
	Ylipaino	Lihavuus
* Yli 2-vuotiailla lapsilla ISO-BMI (aikuista vastaava painoindeksi) kuvaa painoindeksiä, joka lapsella on tulevaisuudessa aikuisena, jos hänen painoindeksinsä pysyy ikätovereihin verrattuna samalla tasolla «Saari A, Sankilampi U, Dunkel L. On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126:2799-2802»3, «Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 49/2011. ISSN 1798-0070 (painettu). ISSN 1798-0089 (PDF).»4.
Pituuspaino < 7 v	10–20 %	> 20 %
Pituuspaino ≥ 7 v	20–40 %	> 40 %
ISO-BMI (≥ 2 v)*	25–30 kg/m²	> 30 kg/m²

Erotusdiagnostiikka

Erotusdiagnostiikassa oleellisia asioita ovat pituuskasvun tarkastelu suhteessa painon lisääntymiseen sekä lapsen yleistilan tutkiminen ja lääkitys «Lihavien lasten syömiskäyttäytyminen»1, «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1.
Lihomiseen liittyvät usein varsinkin alkuvaiheessa pituuskasvun lievä kiihtyminen, ennenaikainen adrenarke «Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Girls with premature adrenarche have accelerated early childhood growth. J Pediatr 2009;154:882-7 »13 ja tytöillä murrosiän varhaistuminen «Aksglaede L, Juul A, Olsen LW ym. Age at puberty and the emerging obesity epidemic. PLoS One 2009;4:e8450 »14.
Taulukkoon «Lihavan lapsen tutkiminen perusterveydenhuollossa»2 on koottu lihavuuteen mahdollisesti liittyviä löydöksiä ja niistä aiheutuvia jatkotoimien tarpeita.
Pituuskasvun jatkuva hidastuminen (muusta syystä kuin kasvun luonnollisen päättymisen johdosta) lihomisen yhteydessä viittaa endokriiniseen sairauteen.
- Lihomisen tavallisin endokriininen syy on kilpirauhasen vajaatoiminta, joka diagnosoidaan tai suljetaan pois seerumin tyreotropiinin (TSH) ja vapaan tyroksiinin (T4v) määrityksellä. Lihavan lapsen TSH ja T3v saattavat olla lievästi suurentuneet mutta T4v on normaali «Radetti G, Kleon W, Buzi F ym. Thyroid function and structure are affected in childhood obesity. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:4749-54 »15.
- Kortisolin liikaeritys lisää ruokahalua, nostaa painoa ja hidastaa kasvua. Häiriö on erittäin harvinainen lapsilla.
- Hirsutismi ja kuukautishäiriöt murrosikäisellä tytöllä voivat liittyä munasarjojen monirakkulatautiin «Teede H, Deeks A, Moran L. Polycystic ovary syndrome: a complex condition with psychological, reproductive and metabolic manifestations that impacts on health across the lifespan. BMC Med 2010;8:41 »16.
Lääkitys (esim. glukokortikoidihoito ja valproaatti) on huomioitava mahdollisena lihomisen aiheuttajana.
Kehityksen viivästymä tai poikkeavat piirteet, esimerkiksi lyhytsormisuus ja lyhytkasvuisuus, saattavat olla merkki lihavuuteen liittyvästä oireyhtymästä «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1.

Taulukko 2. Lihavan lapsen tutkiminen perusterveydenhuollossa
Löydös	Toiminta
Vaikea lihavuus tai hyvin nopea lihominen	Harkitse erikoissairaanhoidon konsultaatiota mahdollisen paikallisen hoitoketjun mukaan.
Hidastuva pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosiän loppuvaihetta	Määritä tyreotropiinin ja vapaan tyroksiinin pitoisuudet ja konsultoi erikoissairaanhoitoa.
Imeväisiässä alkanut vaikea lihavuus	Kyseessä voi olla geenimutaatiosta johtuva lihavuus. Konsultoi erikoissairaanhoitoa.
Unenaikaiset hengityshäiriöt (voimakas, lähes jokaöinen kuorsaus tai epäsäännöllinen hengitys kuorsatessa)	Konsultoi erikoissairaanhoitoa (unirekisteröinti).
Epäsäännölliset kuukautiset, vaikea akne tai hirsutismi murrosikäisellä tytöllä	Munasarjojen monirakkulatauti (PCOS) on mahdollinen. Konsultoi erikoissairaanhoitoa.
Henkisen kehityksen viive tai poikkeavia kasvojen tai raajojen piirteitä	Konsultoi erikoissairaanhoitoa (oireyhtymät).
Kohonnut verenpaine (neljä peräkkäistä kaksoismittausta): yli 115/75 mmHg alle kouluikäisellä yli125/85 mmHg alakouluikäisellä yli 140/90 mmHg murrosikäisellä	Konsultoi erikoissairaanhoitoa.
Dyslipidemia (kokonaiskolesterolipitoisuus ≥ 5.0 mmol/l, LDL-kolesterolipitoisuus ≥ 3.0 mmol/l, HDL-kolesterolipitoisuus < 1.0 mmol/l, triglyseridipitoisuus ≥ 2 mmol/l). Lipidiarvot tutkitaan lihavilta lapsilta.	Järjestä elintapaohjaus ja seuranta. Kokonaiskolesterolipitoisuus ≥ 6 mmol/l tai LDL-kolesterolipitoisuus ≥ 4 mmol/l on aihe lähetteelle erikoissairaanhoitoon.
Poikkeava glukoosiaineenvaihdunta (viitearvon ylittävä HbA_1C-, paastoglukoosipitoisuus tai 2 tunnin glukoosipitoisuus glukoosirasituskokeessa). Tutkitaan vaikeasti lihavilta ja sellaisilta lapsilta, joiden lähisuvussa on tyypin 2 diabetesta tai joilla on acanthosis nigricans «Shah S, Kublaoui BM, Oden JD ym. Screening for type 2 diabetes in obese youth. Pediatrics 2009;124:573-9 »17, «American Diabetes Association. Standards of medical care in diabetes--2008. Diabetes Care 2008;31 Suppl 1:S12-54 »18.	Konsultoi erikoissairaanhoitoa.
ALAT > 40 U/l	Suurentunut arvo viittaa maksan rasvoittumiseen. Järjestä elintapaohjaus ja seuranta. Jos arvo on kontrolloidusti > 80 U/l, konsultoi erikoissairaanhoitoa.

Lihavuuden yleisyys

Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt hälyttävästi niin maailmalla «Wang Y, Lobstein T. Worldwide trends in childhood overweight and obesity. Int J Pediatr Obes 2006;1:11-25 »19 kuin Suomessa «Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L ym. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360-70 »20.
- Yleisen käsityksen mukaan väestön lihomisen taustalla on elinympäristön muuttuminen lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi työ- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskokojen ja ruoka-annosten suurenemisena ja ravitsemussuosituksista poikkeavien kulutustottumusten lisääntymisenä (ks. «Elintarviketeollisuuden kotimaan myyntilukuja»2), «Sørensen TI. Conference on Multidisciplinary approaches to nutritional problems. Symposium on Diabetes and health. Challenges in the study of causation of obesity. Proc Nutr Soc 2009;68:43-54 »21.
Ylipainoisten ja lihavien osuus 12–18-vuotiaiden ikäryhmässä on Suomessa kolminkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana «Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L ym. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360-70 »20.
Ylipainoisuuden ja lihavuuden esiintyvyysluvut riippuvat käytetyistä kriteereistä.
- Vuonna 2006 5-vuotiaista pojista ylipainoisia oli 9.8 % ja lihavia 2.5 % ja tytöistä 17.7 % ja 2.5 % «Kautiainen S, Koljonen S, Takkinen H ym. Leikki-ikäisten ylipainoisuus ja lihavuus. Suom Lääkäril 2010;65:2675-83»22, kun ylipainoisuus ja lihavuus määriteltiin kansainvälisten painoindeksikriteerien perusteella «Cole TJ, Bellizzi MC, Flegal KM ym. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000;320:1240-3 »8. Vastaavasti 12-vuotiaista pojista ylipainoisia oli 23.6 % ja lihavia 4.7 % ja tytöistä 19.1 % ja 3.2 % «Vuorela N, Saha MT, Salo M. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatr 2009;98:507-12 »23.
- Pituuspainokriteereiden mukaan määriteltynä 5-vuotiaista tytöistä ylipainoisia oli 2000-luvun puolivälissä noin 20 % ja lihavia 5 % ja pojista vastaavasti 14 % ja 4 % «Kautiainen S, Koljonen S, Takkinen H ym. Leikki-ikäisten ylipainoisuus ja lihavuus. Suom Lääkäril 2010;65:2675-83»22.
- Uusien suomalaisten BMI-kriteereiden mukaan espoolaisista tytöistä ylipainoisia on 12 % ja lihavia 2 % ja pojista 22 % ja 4 %.

Lihavuuden ennuste

Lapsuusiän ylipainoisuus lisää aikuisiän lihavuuden riskiä «Lapsuus- ja nuoruusiässä todettu ylipainoisuus ja lihavuus ennustavat myöhempää ylipainoisuuden riskiä.»A.
- Ylipainoisten lasten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi on vähintään kaksinkertainen ja ylipainoisten nuorten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi nelinkertainen normaalipainoisiin lapsiin verrattuna «Singh AS, Mulder C, Twisk JW ym. Tracking of childhood overweight into adulthood: a systematic review of the literature. Obes Rev 2008;9:474-88 »24.
Nuoruusiän lihavuus liittyy lisääntyneeseen kuolleisuuteen 40 vuoden seurannassa «Mossberg HO. 40-year follow-up of overweight children. Lancet 1989;2:491-3 »25, «Franks PW, Hanson RL, Knowler WC ym. Childhood obesity, other cardiovascular risk factors, and premature death. N Engl J Med 2010;362:485-93 »26, «Baker JL, Olsen LW, Sørensen TI. Childhood body-mass index and the risk of coronary heart disease in adulthood. N Engl J Med 2007;357:2329-37 »27, «Must A, Jacques PF, Dallal GE ym. Long-term morbidity and mortality of overweight adolescents. A follow-up of the Harvard Growth Study of 1922 to 1935. N Engl J Med 1992;327:1350-5 »28, «Gunnell DJ, Frankel SJ, Nanchahal K ym. Childhood obesity and adult cardiovascular mortality: a 57-y follow-up study based on the Boyd Orr cohort. Am J Clin Nutr 1998;67:1111-8 »29.
Lapsuusiän lihavuus liittyy aikuisiän sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin, mutta lihavan lapsen laihtuminen normaalipainoiseksi aikuisikään mennessä pienentää tätä riskiä merkittävästi «Vanhala M, Vanhala P, Kumpusalo E ym. Relation between obesity from childhood to adulthood and the metabolic syndrome: population based study. BMJ 1998;317:319 »30, «Mattsson N, Rönnemaa T, Juonala M ym. Childhood predictors of the metabolic syndrome in adulthood. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Ann Med 2008;40:542-52 »31, «Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS ym. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876-85 »32.
Tyttöjen lapsuus- ja nuoruusiässä alkanut lihavuus saattaa jatkuessaan altistaa munasarjojen monirakkulataudille «Tyttöjen lapsuus- tai murrosiässä alkanut lihavuus saattaa jatkuessaan altistaa monirakkulaisten munasarjojen esiintymiselle.»C.

Lihavuuden tausta- ja riskitekijät

Perimä selittää huomattavan osan painon vaihtelusta ja vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen ja liikunnallisuuteen.
- Neljän vuoden iässä hieman yli 40 % mutta 17 vuoden iässä tytöillä yli 70 % ja pojilla jopa yli 80 % painon vaihtelusta selittyy perimästä «Silventoinen K, Rokholm B, Kaprio J ym. The genetic and environmental influences on childhood obesity: a systematic review of twin and adoption studies. Int J Obes (Lond) 2010;34:29-40 »33, «Pietiläinen KH, Kaprio J, Rissanen A, Winter T, Rimpelä A, Viken RJ, Rose RJ. Distribution and heritability of BMI in Finnish adolescents aged 16y and 17y: a study of 4884 twins and 2509 singletons. I»34, «Haworth CM, Carnell S, Meaburn EL ym. Increasing heritability of BMI and stronger associations with the FTO gene over childhood. Obesity (Silver Spring) 2008;16:2663-8 »35, «Wardle J, Carnell S, Haworth CM ym. Evidence for a strong genetic influence on childhood adiposity despite the force of the obesogenic environment. Am J Clin Nutr 2008;87:398-404 »36.
- Lihavuudelle altistavat yksittäiset geenimuutokset ovat harvinaisia mutta mahdollisia vaikeasti lihavilla lapsilla, joiden lihominen on alkanut imeväisiässä ja jatkunut vaikeana sen jälkeen «Lihavuutta aiheuttavat yhden geenin mutaatiot»3, «den Hoed M, Ekelund U, Brage S ym. Genetic susceptibility to obesity and related traits in childhood and adolescence: influence of loci identified by genome-wide association studies. Diabetes 2010;59:»37.
Vanhempien lihavuus on lapsuusiän lihavuuden merkittävä riskitekijä «Vanhempien lihavuus on lapsuusiän lihavuuden riskitekijä.»B. Vahvan perinnöllisyyden vuoksi on tarpeen tunnistaa lihomiselle alttiit lapset (lihavien vanhempien lapset).
- Äidin tai molempien vanhempien ylipaino ennen raskautta ja vanhempien lihavuus tai lihominen lapsen syntymän jälkeen lisäävät lapsen ylipainon riskiä «Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287-94 »6, «Lake JK, Power C, Cole TJ. Child to adult body mass index in the 1958 British birth cohort: associations with parental obesity. Arch Dis Child 1997;77:376-81 »38, «Danielzik S, Czerwinski-Mast M, Langnäse K ym. Parental overweight, socioeconomic status and high birth weight are the major determinants of overweight and obesity in 5-7 y-old children: baseline data»39, «Lawlor DA, Smith GD, O'Callaghan M ym. Epidemiologic evidence for the fetal overnutrition hypothesis: findings from the mater-university study of pregnancy and its outcomes. Am J Epidemiol 2007;165:41»40, «Salsberry PJ, Reagan PB. Taking the long view: the prenatal environment and early adolescent overweight. Res Nurs Health 2007;30:297-307 »41, «Jääskeläinen A, Pussinen J, Nuutinen O ym. Intergenerational transmission of overweight among Finnish adolescents and their parents: a 16-year follow-up study. Int J Obes (Lond) 2011;35:1289-94 »42, «Mamun AA, Lawlor DA, O'Callaghan MJ ym. Family and early life factors associated with changes in overweight status between ages 5 and 14 years: findings from the Mater University Study of Pregnancy an»43, «Whitaker KL, Jarvis MJ, Beeken RJ ym. Comparing maternal and paternal intergenerational transmission of obesity risk in a large population-based sample. Am J Clin Nutr 2010;91:1560-7 »44, «Li L, Law C, Lo Conte R ym. Intergenerational influences on childhood body mass index: the effect of parental body mass index trajectories. Am J Clin Nutr 2009;89:551-7 »45.
Suuri perimän selitysosuus saattaa myös selittää lihavuuden hoidon vaikeutta.
Lapsuusiän lihavuus on yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen asemaan.
- Lapsuusiän lihavuus liittyy etupäässä vanhempien alempaan sosiaaliryhmään koulutuksen tai tulojen suhteen «Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L ym. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360-70 »20, «Eriksson J, Forsén T, Osmond C ym. Obesity from cradle to grave. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:722-7 »46, «Power C, Moynihan C. Social class and changes in weight-for-height between childhood and early adulthood. Int J Obes 1988;12:445-53 »47, «Hardy R, Wadsworth M, Kuh D. The influence of childhood weight and socioeconomic status on change in adult body mass index in a British national birth cohort. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24:725»48, «Mikkilä V, Lahti-Koski M, Pietinen P ym. Nuorten lihavuuteen ja koettuun painoon liittyvät tekijät. Duodecim 2002;118:921-9 »49, «Mikkilä V, Lahti-Koski M, Pietinen P ym. Associates of obesity and weight dissatisfaction among Finnish adolescents. Public Health Nutr 2003;6:49-56 »50, «Shrewsbury V, Wardle J. Socioeconomic status and adiposity in childhood: a systematic review of cross-sectional studies 1990-2005. Obesity (Silver Spring) 2008;16:275-84 »51, «Due P, Damsgaard MT, Rasmussen M ym. Socioeconomic position, macroeconomic environment and overweight among adolescents in 35 countries. Int J Obes (Lond) 2009;33:1084-93 »52, «Stamatakis E, Wardle J, Cole TJ. Childhood obesity and overweight prevalence trends in England: evidence for growing socioeconomic disparities. Int J Obes (Lond) 2010;34:41-7 »53, «Juonala M, Juhola J, Magnussen CG ym. Childhood environmental and genetic predictors of adulthood obesity: the cardiovascular risk in young Finns study. J Clin Endocrinol Metab 2011;96:E1542-9 »54.
Vanhempien terveyskäyttäytyminen ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen on yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen.
- Äidin tupakointi raskauden aikana näyttää liittyvän lasten ylipainon riskiin «Oken E, Levitan EB, Gillman MW. Maternal smoking during pregnancy and child overweight: systematic review and meta-analysis. Int J Obes (Lond) 2008;32:201-10 »55.
- Liikunnallisesti passiivisten vanhempien lapset liikkuvat keskimääräistä vähemmän, ja heillä on suurentunut lapsuusiän lihavuuden riski «Fogelholm M, Nuutinen O, Pasanen M ym. Parent-child relationship of physical activity patterns and obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 1999;23:1262-8 »56.
Imeväisiän ravitsemus on yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen.
- Imeväisten rintaruokinta vähentää korvikeruokintaan verrattuna ylipainon riskiä lapsuusiässä «Imetyksellä on myöhempää lihomista ehkäisevä vaikutus.»A.
- Lisäruokien käytön varhainen aloittaminen saattaa rintaruokinnan kestosta riippumatta olla yhteydessä ylipainon riskiin ja suurentuneeseen painoindeksiin aikuisiässä «Schack-Nielsen L, Sørensen TIa, Mortensen EL ym. Late introduction of complementary feeding, rather than duration of breastfeeding, may protect against adult overweight. Am J Clin Nutr 2010;91:619-27 »57.
Lapsen painoindeksin varhainen kääntyminen nousuun (adiposity rebound) ennustaa ylipainon riskiä myöhemmin lapsuusiässä «Rolland-Cachera MF, Deheeger M, Bellisle F ym. Adiposity rebound in children: a simple indicator for predicting obesity. Am J Clin Nutr 1984;39:129-35 »58, «Rolland-Cachera MF, Deheeger M, Maillot M ym. Early adiposity rebound: causes and consequences for obesity in children and adults. Int J Obes (Lond) 2006;30 Suppl 4:S11-7 »59, «Cole TJ. Children grow and horses race: is the adiposity rebound a critical period for later obesity? BMC Pediatr 2004;4:6 »60, «Péneau S, Thibault H, Rolland-Cachera MF. Massively obese adolescents were of normal weight at the age of adiposity rebound. Obesity (Silver Spring) 2009;17:1309-10 »61.
- Painoindeksi (BMI) muuttuu lapsen iän ja kehityksen myötä: yleensä se pienenee toisena elinvuonna ja kääntyy kasvuun leikki-iässä «Péneau S, Thibault H, Rolland-Cachera MF. Massively obese adolescents were of normal weight at the age of adiposity rebound. Obesity (Silver Spring) 2009;17:1309-10 »61.
Lapsen ja perheen elintavoilla on yhteys lapsuusiän lihavuuteen.
- Ylipainoiset tai lihavat lapset syövät normaalipainoisia lapsia epäsäännöllisemmin aamiaisen «Ylipainoiset tai lihavat lapset syövät aamiaista normaalipainoisia epäsäännöllisemmin.»B.
- Perheen yhteinen ateriointi vähentää ylipainon riskiä lapsuusiässä «Veugelers PJ, Fitzgerald AL. Prevalence of and risk factors for childhood overweight and obesity. CMAJ 2005;173:607-13 »62, «Sen B. Frequency of family dinner and adolescent body weight status: evidence from the national longitudinal survey of youth, 1997. Obesity (Silver Spring) 2006;14:2266-76 »63.
- Sokeripitoisten juomien päivittäinen käyttö näyttää lisäävän ylipainon riskiä lapsuus- ja nuoruusiässä «Anderson PA, Fair EC, Killam AP ym. The in utero left ventricle of the fetal sheep: the effects of isoprenaline. J Physiol 1990;430:441-52 »64, «Malik VS, Schulze MB, Hu FB. Intake of sugar-sweetened beverages and weight gain: a systematic review. Am J Clin Nutr 2006;84:274-88 »65, «Vartanian LR, Schwartz MB, Brownell KD. Effects of soft drink consumption on nutrition and health: a systematic review and meta-analysis. Am J Public Health 2007;97:667-75 »66.
- Ruokavalion hyvä koostumus on yhteydessä lasten pienempään painoon «Jennings A, Welch A, van Sluijs EM ym. Diet quality is independently associated with weight status in children aged 9-10 years. J Nutr 2011;141:453-9 »67 ja energiansaantiin «Golley RK, Hendrie GA, McNaughton SA. Scores on the dietary guideline index for children and adolescents are associated with nutrient intake and socio-economic position but not adiposity. J Nutr 2011;»68.
- Lasten ruokavalion suosituksen mukainen kuitupitoisuus saattaa suojata lapsia ylipainoisuudelta «Anderson JW, Baird P, Davis RH Jr ym. Health benefits of dietary fiber. Nutr Rev 2009;67:188-205 »69, «Hanley AJ, Harris SB, Gittelsohn J ym. Overweight among children and adolescents in a Native Canadian community: prevalence and associated factors. Am J Clin Nutr 2000;71:693-700 »70, «Davis JN, Alexander KE, Ventura EE ym. Inverse relation between dietary fiber intake and visceral adiposity in overweight Latino youth. Am J Clin Nutr 2009;90:1160-6 »71, «Ventura EE, Davis JN, Alexander KE ym. Dietary intake and the metabolic syndrome in overweight Latino children. J Am Diet Assoc 2008;108:1355-9 »72, «Kring SI, Heitmann BL. Fiber intake, not dietary energy density, is associated with subsequent change in BMI z-score among sub-groups of children. Obes Facts 2008;1:331-8 »73.
- Pienentämällä ruokavalion energiatiheyttä (kcal/g) kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä lisäämällä «Leahy KE, Birch LL, Fisher JO ym. Reductions in entrée energy density increase children's vegetable intake and reduce energy intake. Obesity (Silver Spring) 2008;16:1559-65 »74 tai rasvapitoisuutta vähentämällä «Leahy KE, Birch LL, Rolls BJ. Reducing the energy density of multiple meals decreases the energy intake of preschool-age children. Am J Clin Nutr 2008;88:1459-68 »75voidaan vähentää lasten energiansaantia, mutta energiatiheyden yhteys lasten liialliseen painonlisäykseen on epäselvä «Kring SI, Heitmann BL. Fiber intake, not dietary energy density, is associated with subsequent change in BMI z-score among sub-groups of children. Obes Facts 2008;1:331-8 »73, «Mendoza JA, Drewnowski A, Cheadle A ym. Dietary energy density is associated with selected predictors of obesity in U.S. Children. J Nutr 2006;136:1318-22 »76.
- Pikaruokien tiheä käyttö edistänee lasten ja nuorten ylipainon kehittymistä «Thompson OM, Ballew C, Resnicow K ym. Food purchased away from home as a predictor of change in BMI z-score among girls. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:282-9 »77, «Taveras EM, Berkey CS, Rifas-Shiman SL ym. Association of consumption of fried food away from home with body mass index and diet quality in older children and adolescents. Pediatrics 2005;116:e518-24 »78, «Hesketh K, Carlin J, Wake M ym. Predictors of body mass index change in Australian primary school children. Int J Pediatr Obes 2009;4:45-53 »79, «MacFarlane A, Cleland V, Crawford D ym. Longitudinal examination of the family food environment and weight status among children. Int J Pediatr Obes 2009;4:343-52 »80.
- Napostelun yhteydestä lasten ylipainoisuuteen ja lihavuuteen on ristiriitaista tutkimusnäyttöä «Francis LA, Lee Y, Birch LL. Parental weight status and girls' television viewing, snacking, and body mass indexes. Obes Res 2003;11:143-51 »81, «Phillips SM, Bandini LG, Naumova EN ym. Energy-dense snack food intake in adolescence: longitudinal relationship to weight and fatness. Obes Res 2004;12:461-72 »82, «Gillman MW, Rifas-Shiman SL, Frazier AL ym. Family dinner and diet quality among older children and adolescents. Arch Fam Med 2000;9:235-40 »83, «Keast DR, Nicklas TA, O'Neil CE. Snacking is associated with reduced risk of overweight and reduced abdominal obesity in adolescents: National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES) 1999-200»84.
Liikkumattomuus lisännee ylipainon riskiä «Must A, Parisi SM. Sedentary behavior and sleep: paradoxical effects in association with childhood obesity. Int J Obes (Lond) 2009;33 Suppl 1:S82-6 »85, «Jiménez-Pavón D, Kelly J, Reilly JJ. Associations between objectively measured habitual physical activity and adiposity in children and adolescents: Systematic review. Int J Pediatr Obes 2010;5:3-18 »86, ja liikunnan lisääminen mahdollisesti suojelee ylipainon kehittymiseltä «Reilly JJ. Physical activity, sedentary behaviour and energy balance in the preschool child: opportunities for early obesity prevention. Proc Nutr Soc 2008;67:317-25 »87.
Vähäinen nukkuminen on yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen «Patel SR, Hu FB. Short sleep duration and weight gain: a systematic review. Obesity (Silver Spring) 2008;16:643-53 »88.
Lasten ja nuorten televisionkatselun ja lihavuuden välillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys, mutta sen kliininen merkitys on epäselvä «Lasten ja nuorten television katselun ja lihavuuden välillä on tilastollisesti merkitsevä mutta ilmeisen vähäinen korrelaatio.»C.
- Television hyvin runsas katsominen näyttää lisäävän lihomisen riskiä nuoruusiässä «Gortmaker SL, Must A, Sobol AM ym. Television viewing as a cause of increasing obesity among children in the United States, 1986-1990. Arch Pediatr Adolesc Med 1996;150:356-62 »89, «Kautiainen S, Koivusilta L, Lintonen T ym. Use of information and communication technology and prevalence of overweight and obesity among adolescents. Int J Obes (Lond) 2005;29:925-33 »90, ja runsas fyysisesti passiivinen ajankäyttö liittyy rasvakudoksen lisääntyneeseen määrään nuoruusiässä «Maffeis C, Zaffanello M, Schutz Y. Relationship between physical inactivity and adiposity in prepubertal boys. J Pediatr 1997;131:288-92 »91.
- Lapsille suunnattujen televisio-ohjelmien aikana esitettävät ruokamainokset lisäävät erityisesti paljon televisiota katsovilla lapsilla tunnetta energiatiheiden ruokien miellyttävyydestä «Boyland EJ, Harrold JA, Kirkham TC ym. Food commercials increase preference for energy-dense foods, particularly in children who watch more television. Pediatrics 2011;128:e93-100 »92. Runsas energiatiheiden ruokien mainostaminen lastenohjelmissa näyttää myös olevan yhteydessä lasten ylipainoisuuden yleisyyteen «Lobstein T, Dibb S. Evidence of a possible link between obesogenic food advertising and child overweight. Obes Rev 2005;6:203-8 »93.

Lihavuuteen liittyvät sairaudet ja niiden riskitekijät

Lihavuus lisää merkittävästi monien sairauksien vaaraa.
Lapsuusiän lihomiseen liittyy aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka ovat sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä «Mattsson N, Rönnemaa T, Juonala M ym. Childhood predictors of the metabolic syndrome in adulthood. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Ann Med 2008;40:542-52 »31, «Skinner AC, Mayer ML, Flower K ym. Using BMI to determine cardiovascular risk in childhood: how do the BMI cutoffs fare? Pediatrics 2009;124:e905-12 »94. Nuoruusiässä todettu lihavuus ja suuri triglyseridi-, insuliiini- ja CRP-pitoisuus lisäävät aikuisiän metabolisen oireyhtymän riskiä «Mattsson N, Rönnemaa T, Juonala M ym. Childhood predictors of the metabolic syndrome in adulthood. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Ann Med 2008;40:542-52 »31.
- Metabolisen oireyhtymän määritelmä lapsuus- ja nuoruusiässä ei kuitenkaan ole vakiintunut «Zimmet P, Alberti G, Kaufman F ym. The metabolic syndrome in children and adolescents. Lancet 2007;369:2059-61 »95.
Valtimotaudin ja metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden esiintyvyys lapsilla ja nuorilla lisääntyy lihavuuden myötä: kolmasosalla lihavista lapsista ja nuorista on todettavissa useita valtimotaudin riskitekijöitä «Kolmasosalla lihavista lapsista ja nuorista on todettavissa lihavuuden lisäksi muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja niiden riski kasvaa lihavuuden vaikeutuessa.»A.
- Veren lipiditasossa selvin muutos on HDL-kolesterolipitoisuuden pieneneminen ja triglyseridipitoisuuden suureneminen. Kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet suurenevat lievästi «Skinner AC, Mayer ML, Flower K ym. Using BMI to determine cardiovascular risk in childhood: how do the BMI cutoffs fare? Pediatrics 2009;124:e905-12 »94.
- Vaikka insuliinipitoisuus on lihavilla lapsilla suurempi kuin normaalipainoisilla lapsilla «Huerta MG, Roemmich JN, Kington ML ym. Magnesium deficiency is associated with insulin resistance in obese children. Diabetes Care 2005;28:1175-81 »96, «Krekoukia M, Nassis GP, Psarra G ym. Elevated total and central adiposity and low physical activity are associated with insulin resistance in children. Metabolism 2007;56:206-13 »97, paastoverensokeri ja HbA_1C-taso suurenevat yleensä vasta vaikeassa lihavuudessa «Skinner AC, Mayer ML, Flower K ym. Using BMI to determine cardiovascular risk in childhood: how do the BMI cutoffs fare? Pediatrics 2009;124:e905-12 »94.
- Kohonnut verenpaine, erityisesti systolinen, lisääntyy kohtuullisen varhain painon lisääntyessä «Skinner AC, Mayer ML, Flower K ym. Using BMI to determine cardiovascular risk in childhood: how do the BMI cutoffs fare? Pediatrics 2009;124:e905-12 »94.
- Lihavuuden myötä kaulavaltimon seinämän paksuus kasvaa «Reinehr T, Toschke AM. Onset of puberty and cardiovascular risk factors in untreated obese children and adolescents: a 1-year follow-up study. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:709-15 »98.
- Jo lapsuusiässä lihavuuteen liittyvät tulehdusreaktio ja oksidatiivinen stressi, jotka ovat valtimotaudin riskitekijöitä «Codoñer-Franch P, Tavárez-Alonso S, Murria-Estal R ym. Nitric oxide production is increased in severely obese children and related to markers of oxidative stress and inflammation. Atherosclerosis 2011»99, «Chen W, Srinivasan SR, Li S ym. Metabolic syndrome variables at low levels in childhood are beneficially associated with adulthood cardiovascular risk: the Bogalusa Heart Study. Diabetes Care 2005;28:»100.
Lihavuus on insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen tärkein yksittäinen riskitekijä lapsilla ja nuorilla sukupuolesta, iästä ja etnisestä tausta riippumatta «Shah S, Kublaoui BM, Oden JD ym. Screening for type 2 diabetes in obese youth. Pediatrics 2009;124:573-9 »17, «Lee JM, Okumura MJ, Davis MM ym. Prevalence and determinants of insulin resistance among U.S. adolescents: a population-based study. Diabetes Care 2006;29:2427-32 »101, «Viner RM, Segal TY, Lichtarowicz-Krynska E ym. Prevalence of the insulin resistance syndrome in obesity. Arch Dis Child 2005;90:10-4 »102, «Wabitsch M, Hauner H, Hertrampf M ym. Type II diabetes mellitus and impaired glucose regulation in Caucasian children and adolescents with obesity living in Germany. Int J Obes Relat Metab Disord 2004»103, «Saha MT, Keskinen P, Veijola R ym. Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia. Duodecim 2003;119:1419-23 »104, «Sinha R, Fisch G, Teague B ym. Prevalence of impaired glucose tolerance among children and adolescents with marked obesity. N Engl J Med 2002;346:802-10 »105, «Shalitin S, Abrahami M, Lilos P ym. Insulin resistance and impaired glucose tolerance in obese children and adolescents referred to a tertiary-care center in Israel. Int J Obes (Lond) 2005;29:571-8 »106, «Uçkun-Kitapçi A, Teziç T, Firat S ym. Obesity and type 2 diabetes mellitus: a population-based study of adolescents. J Pediatr Endocrinol Metab 2004;17:1633-40 »107, «Tyypin 2 diabetes lihavilla lapsilla ja nuorilla»4.
Acantosis nigricans -ihopigmentaatio on yleinen vaikeasti lihavilla murrosikäisillä. Sitä voidaan pitää kliinisenä, huomattavan insuliiniresistenssin ulkoisena merkkinä «Brickman WJ, Huang J, Silverman BL ym. Acanthosis nigricans identifies youth at high risk for metabolic abnormalities. J Pediatr 2010;156:87-92 »108.
Rasvamaksa on tavallinen ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla ja nuorilla «Lihavilla nuorilla näyttää esiintyvän kohonneita ALAT-arvoja rasvamaksaan sopien.»C.
Lihavat lapset saattavat normaalipainoisia useammin sairastua astmaan «Lihavat lapset saattavat olla normaalipainoisia suuremmassa riskissä sairastua myöhemmin astmaan.»B. On kuitenkin edelleen epäselvää, kummalla on suurempi merkitys astmaoireilun kehittymisessä: lihavuudella vai runsaasti istumista sisältävällä elämäntavalla.
Unenaikaisten hengityshäiriöiden ja obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys saattaa lihavilla nuorilla olla suurempi kuin normaalipainoisilla «Lihavuudella ja obstruktiivisella unihäiriöllä on mahdollinen yhteys vasta koulu- tai nuoruusiässä, jos silloinkaan.»D.

Lihavuuteen liittyvät psykososiaaliset tekijät

Lihavat lapset näyttävät kokevan yleisen elämänlaatunsa huonommaksi kuin normaalipainoiset ikätoverinsa. Terveyteen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä ulkomuotoon liittyvät elämänlaadun osa-alueet ovat usein lihavilla lapsilla huonommat kuin muilla lapsilla. Sen sijaan koulunkäyntiin, perheeseen tai psykologiseen hyvinvointiin liittyvä elämänlaatu ei lihavilla lapsilla johdonmukaisesti poikkea normaalipainoisten lasten vastaavista «Griffiths LJ, Parsons TJ, Hill AJ. Self-esteem and quality of life in obese children and adolescents: a systematic review. Int J Pediatr Obes 2010;5:282-304 »109.
Myöskään itsetunnon ja lihavuuden välinen yhteys ei lapsilla ole yksinkertainen. Liikunnallisuuteen tai fyysiseen suoriutumiseen ja ulkomuotoon liittyvä itsetunto saattaa olla lihavilla lapsilla huonompi kuin heidän normaalipainoisilla ikätovereillaan «Griffiths LJ, Parsons TJ, Hill AJ. Self-esteem and quality of life in obese children and adolescents: a systematic review. Int J Pediatr Obes 2010;5:282-304 »109, «Franklin J, Denyer G, Steinbeck KS ym. Obesity and risk of low self-esteem: a statewide survey of Australian children. Pediatrics 2006;118:2481-7 »110.
Lihavuuden ja mielialan yhteydestä lapsilla on alustavaa näyttöä. Poikkileikkaustutkimuksessa 8–13-vuotiailla lapsilla masennuksen ja BMI:n välillä oli positiivinen yhteys «Dockray S, Susman EJ, Dorn LD. Depression, cortisol reactivity, and obesity in childhood and adolescence. J Adolesc Health 2009;45:344-50 »111. Pitkittäistutkimuksessa ahdistuneisuus oli yhteydessä suurentuneeseen painoindeksiin 8–18-vuotiailla lapsilla. Masentuneisuuden ja painoindeksin välillä oli samansuuntainen yhteys, mutta vain tytöillä «Rofey DL, Kolko RP, Iosif AM ym. A longitudinal study of childhood depression and anxiety in relation to weight gain. Child Psychiatry Hum Dev 2009;40:517-26 »112.
Lihavuuden ja psyykkisten ongelmien välinen yhteys lapsilla saattaa olla kaksisuuntainen: kliinisesti merkittävät psykologiset vaikeudet saattavat vaikeuttaa painonhallintaa, ja lihavuus saattaa johtaa psykososiaalisiin ongelmiin «Puder JJ, Munsch S. Psychological correlates of childhood obesity. Int J Obes (Lond) 2010;34 Suppl 2:S37-43 »113. Osin yhteyttä selittänevät syrjintä ja leimaaminen: usein lihavuuden ja psykososiaalisten ongelmien välinen yhteys häviää, kun kiusatuksi tulemisen vaikutus vakioidaan «Puhl RM, Latner JD. Stigma, obesity, and the health of the nation's children. Psychol Bull 2007;133:557-80 »114.
- Ylipainoiset ja lihavat lapset ja nuoret kokevatkin paljon syrjintää ja leimaamista painonsa vuoksi «Puhl RM, Latner JD. Stigma, obesity, and the health of the nation's children. Psychol Bull 2007;133:557-80 »114, «Janssen I, Craig WM, Boyce WF ym. Associations between overweight and obesity with bullying behaviors in school-aged children. Pediatrics 2004;113:1187-94 »115, «Tang-Péronard JL, Heitmann BL. Stigmatization of obese children and adolescents, the importance of gender. Obes Rev 2008;9:522-34 »116. Kokemus kavereiden ja perheenjäsenten kiusaamaksi joutumisesta on tavallista «McCormack LA, Laska MN, Gray C ym. Weight-related teasing in a racially diverse sample of sixth-grade children. J Am Diet Assoc 2011;111:431-6 »117. Ylipainoiset tytöt näyttävät tulevan ylipainoisia poikia useammin kiusatuiksi ja sosiaalisesti eristetyiksi «Tang-Péronard JL, Heitmann BL. Stigmatization of obese children and adolescents, the importance of gender. Obes Rev 2008;9:522-34 »116.

Lihavuuden ehkäisy

Lihavuuden ehkäisyllä tarkoitetaan toimintaa, jolla ehkäistään lasten tavanomaista suurempaa iän ja sukupuolen mukaista painonlisäystä niin, ettei lapsesta tule lihavaa.
Lasten painoon vaikuttavat monialaisesti perhe, lasten omat elämäntavat ja yhteiskunnalliset tekijät. Ks. Lapsen painon taustatekijät -kaavio «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50034/yhteiskunta.html»1.
Lihavuuden ehkäisyn periaatteet ilmenevät taulukosta «Lasten lihavuuden ehkäisyn periaatteet terveydenhuollossa ja perheissä. »3.
Vanhemmat vaikuttavat keskeisesti lastensa ruoka- ja liikuntatottumuksiin «Golan M, Weizman A. Familial approach to the treatment of childhood obesity: conceptual mode. J Nutr Educ 2001;33:102-7 »119, «Birch LL, Ventura AK. Preventing childhood obesity: what works? Int J Obes (Lond) 2009;33 Suppl 1:S74-81 »120, «Savage JS, Fisher JO, Birch LL. Parental influence on eating behavior: conception to adolescence. J Law Med Ethics 2007;35:22-34 »121, «Anzman SL, Rollins BY, Birch LL. Parental influence on children's early eating environments and obesity risk: implications for prevention. Int J Obes (Lond) 2010;34:1116-24 »122.
- Vanhemmat vastaavat perheensä ruokataloudesta, kuten ruokaostoksista, ruoanvalmistusmenetelmistä, välipalojen saatavuudesta ja ruokailun järjestämisestä.
- He toimivat ruokavalintojen ja syömiskäyttäytymisen mallina ja käyttävät erilaisia kasvatustapoja aterioilla.
- Vanhemmat voivat tukea lastensa ruokatottumusten ja -mieltymysten suotuisaa kehitystä antamalla näiden päättää ruoka-annostensa koosta ja välttämällä ruoan käyttämistä palkintona «Savage JS, Fisher JO, Birch LL. Parental influence on eating behavior: conception to adolescence. J Law Med Ethics 2007;35:22-34 »121 ja käyttämällä neutraalia, perustelevaa ja kehuvaa kasvatustapaa ruokailun aikana «Orrell-Valente JK, Hill LG, Brechwald WA ym. Just three more bites: an observational analysis of parents' socialization of children's eating at mealtime. Appetite 2007;48:37-45 »123, «Lihavien lasten syömiskäyttäytyminen»1.
- Ruokailutilanteiden miellyttävyys ja perheen yhteiset ateriat ohjaavat lapsia valitsemaan terveyttä edistäviä ruokia «Gillman MW, Rifas-Shiman SL, Frazier AL ym. Family dinner and diet quality among older children and adolescents. Arch Fam Med 2000;9:235-40 »124.
- Vanhempien ravitsemustietämys lisää hedelmien ja kasvisten syömistä ja vähentää lasten rasvan saantia «Gibson EL, Wardle J, Watts CJ. Fruit and vegetable consumption, nutritional knowledge and beliefs in mothers and children. Appetite 1998;31:205-28 »125, «Contento IR, Basch C, Shea S ym. Relationship of mothers' food choice criteria to food intake of preschool children: identification of family subgroups. Health Educ Q 1993;20:243-59 »126.
- Lapset oppivat pitämään terveyttä edistävistä ruoka-aineista ja ruoista.
- Vanhempien esimerkki, useat maistamiskerrat (jopa 10–16 kertaa) ja ruokavalion vaihtelevuus edistävät karvaalta ja happamalta maistuvien uusien ruokien hyväksymistä lapsilla «Savage JS, Fisher JO, Birch LL. Parental influence on eating behavior: conception to adolescence. J Law Med Ethics 2007;35:22-34 »121, «Anzman SL, Rollins BY, Birch LL. Parental influence on children's early eating environments and obesity risk: implications for prevention. Int J Obes (Lond) 2010;34:1116-24 »122, «Pliner P. Cognitive schemas: how can we use them to improve children's acceptance of diverse and unfamiliar foods? Br J Nutr 2008;99 Suppl 1:S2-6 »127.
- Kasvisten, hedelmien ja marjojen säännöllinen tarjoaminen ja helppo saatavuus lisäävät niiden syömisen miellyttävyyttä lapsilla «Savage JS, Fisher JO, Birch LL. Parental influence on eating behavior: conception to adolescence. J Law Med Ethics 2007;35:22-34 »121.
- Lapset oppivat pitämään mauista tottumuksen myötä. Ennestään outojen ja jopa epämiellyttävältä maistuneiden kasvisten päivittäinen maistaminen usean päivän ajan on saanut tutkimuksissa lapset syömään niitä enemmän ja pitämään niistä «Wardle J, Cooke LJ, Gibson EL ym. Increasing children's acceptance of vegetables; a randomized trial of parent-led exposure. Appetite 2003;40:155-62 »128, «Wardle J, Herrera ML, Cooke L ym. Modifying children's food preferences: the effects of exposure and reward on acceptance of an unfamiliar vegetable. Eur J Clin Nutr 2003;57:341-8 »129.
- Kasvisten tarjoaminen alkuruoaksi «Spill MK, Birch LL, Roe LS ym. Eating vegetables first: the use of portion size to increase vegetable intake in preschool children. Am J Clin Nutr 2010;91:1237-43 »130 ja niiden lisääminen ruokalajiin jo valmistusvaiheessa «Leahy KE, Birch LL, Fisher JO ym. Reductions in entrée energy density increase children's vegetable intake and reduce energy intake. Obesity (Silver Spring) 2008;16:1559-65 »74 saattavat lisätä tehokkaasti kasvisten käyttöä 3–5-vuotiailla lapsilla.
- 11-vuotiaiden lasten päivittäiseen kasvisten ja hedelmien syömiseen ovat yhteydessä niiden käyttösuosituksen tuntemus, minäpystyvyys, mausta pitäminen ja vanhempien mallivaikutus ja kehotus ottaa niitä mukaan kouluun evääksi «De Bourdeaudhuij I, te Velde S, Brug J ym. Personal, social and environmental predictors of daily fruit and vegetable intake in 11-year-old children in nine European countries. Eur J Clin Nutr 2008;62»131.

Taulukko 3. Lasten lihavuuden ehkäisyn periaatteet terveydenhuollossa ja perheissä.
Vanhempien oma painonhallinta	Kannustetaan painonhallintaan ennen lapsen syntymää. Seurataan äidin painonlisäystä raskauden aikana.
Imeväisikäisen ravitsemus	Tuetaan täysimetystä ensimmäisen (4)–6 kuukauden ajan.
Vanhempien kasvatustavan tukeminen lasten ruokailussa	Vanhemmat hankkivat kotiin pääasiassa terveyttä edistävää ruokaa. Vanhemmat tarjoavat terveyttä edistävää ruokaa ja varmistavat, että sitä on lasten saatavilla. Lapset valitsevat, mitä he syövät ja kuinka paljon. Vanhemmat toimivat esimerkkinä. Vanhemmat kannustavat maistamaan uusia, erityisesti happamia ja karvaita makuja ja kiittävät maistamisesta. Vanhemmat eivät käytä ruokaa palkintona eivätkä lohdutuksena.
Perheiden ravitsemus ja ruokailu	Ateriarytmi on säännöllinen: 5 ateriaa päivässä. Aamupala syödään säännöllisesti. Päivällisateriat syödään yhdessä. Lapset ja vanhemmat syövät vain ruokapöydässä. Aterian aikana ulkopuoliset ärsykkeet, kuten televisio ja radio, suljetaan. Vanhemmat lisäävät lasten aktiivisuuden mahdollisuuksia tukemalla näiden harrastuksia ja sosiaalista kanssakäymistä ja vähentävät syömisen mielitekoa herättäviä asioita. Lapset otetaan mukaan ruoan valmistukseen. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä pidetään saatavilla joka aterialla. Sopiva kerta-annos on lapsen nyrkin kokoinen. Leipänä suositaan ruis- ja muita täysjyväleipiä. Janojuomana on vesi. Virvoitusjuomia nautitaan vain juhlajuomina. Makeisten syömisessä noudatetaan kohtuutta: vanhemmat sopivat niiden syömisen useudesta ja annoskoosta. Pikaruokia syödään vain satunnaisesti.
Joukkoruokailu	Lapsia kannustetaan osallistumaan kouluruokailuun.
Fyysinen aktiivisuus ja sen lisäämisen keinot «Deforche B, Haerens L, de Bourdeaudhuij I. How to make overweight children exercise and follow the recommendations. Int J Pediatr Obes 2011;6 Suppl 1:35-41 »118	Ennen kouluikää lapset tarvitsevat vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa päivässä (Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset 2005). Kouluikäisten on tarpeen liikkua päivittäin vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla (Nuori Suomi 2008). Vanhemmat tukevat lastensa liikuntaa yhdessä liikkumalla ja rohkaisevat näitä liittymään liikuntakerhoon tai vastaavaan. Lapsille tarjotaan useita liikuntavaihtoehtoja, joista he voivat valita mieleisensä. Liikunta on lapselle mieluisaa, kiinnostavaa ja iloa tuottavaa, ja siitä on mahdollista saada onnistumisen kokemuksia. Lapset saavat palautetta liikunnastaan. Lapsille luontaista liikunnallisuutta tuetaan ja siihen annetaan mahdollisuus kotona ja kodin ulkopuolella. Lapsia kannustetaan arkiliikuntaan, kuten kävelyyn, pyöräilyyn, portaiden kävelyyn ja leikkimiseen.
Liikkumattoman ajan vähentäminen	Ruutuaika rajoitetaan korkeintaan kahteen tuntiin päivässä.
Riittävästä unesta ja levosta huolehtiminen	Sopiva unen määrä on 9–10 tuntia vuorokaudessa. Herääminen aamulla virkeänä ja hyväntuulisena on merkki siitä, että yöuni on riittävää.

Ehkäisyinterventiot

Perheissä ja kouluissa toteutettujen lasten lihavuuden ehkäisyinterventioiden vaikuttavuus lasten painoon on jäänyt vähäiseksi, eikä koulu- ja yhteisötasolla vaikuttavia interventioita ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään.
- Ravitsemus- ja liikuntaohjaukseen painottuneet kouluinterventiot lisäävät terveyttä edistäviä ruokatottumuksia, mutta niiden vaikutus lasten lihomiseen on vähäinen «Singh AS, Chin A Paw MJ, Brug J ym. Dutch obesity intervention in teenagers: effectiveness of a school-based program on body composition and behavior. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:309-17 »132, «Gentile DA, Welk G, Eisenmann JC ym. Evaluation of a multiple ecological level child obesity prevention program: Switch what you Do, View, and Chew. BMC Med 2009;7:49 »133, «Bjelland M, Bergh IH, Grydeland M ym. Changes in adolescents' intake of sugar-sweetened beverages and sedentary behaviour: results at 8 month mid-way assessment of the HEIA study--a comprehensive, mul»134. Ravitsemusohjauksen tavoitteena on ollut enimmäkseen kohentaa ruokavalion laatua ja liikuntaohjauksen tavoitteena lisätä päivittäistä liikuntaa ja vähentää ruutuaikaa.
- Systemaattisten katsauksien mukaan kotona, koulussa tai terveydenhuollossa toteutetut ehkäisyinterventiot ovat lisänneet terveyttä edistävien ruokatottumusten omaksumista mutteivät ole vaikuttaneet painoindeksiin «Kamath CC, Vickers KS, Ehrlich A ym. Clinical review: behavioral interventions to prevent childhood obesity: a systematic review and metaanalyses of randomized trials. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:»135, «Kanekar A, Sharma M. Meta-analysis of school-based childhood obesity interventions in the U.K. and U.S. Int Q Community Health Educ 2008;29:241-56 »136, «Harris KC, Kuramoto LK, Schulzer M ym. Effect of school-based physical activity interventions on body mass index in children: a meta-analysis. CMAJ 2009;180:719-26 »137.
Intervention kestolla on kuitenkin merkitystä lihavuuden ehkäisyssä: yli vuoden kestävät kouluinterventiot voivat ainakin lyhytaikaisesti vähentää lasten ylipainon kehittymistä «Pitkäkestoiset kouluissa lihavuuden ehkäisyyn suunnatut interventiot ovat ilmeisesti lyhytkestoisia interventioita tuloksellisempia.»B.
- Alle 5-vuotiaiden lasten vanhempiin ja hoitajiin kohdistuneet ehkäisyinterventiot päivähoidossa tai kotona saattavat edistää elintapojen muutosta «Hesketh KD, Campbell KJ. Interventions to prevent obesity in 0-5 year olds: an updated systematic review of the literature. Obesity (Silver Spring) 2010;18 Suppl 1:S27-35 »138. Intervention vaikuttavuus on yhteydessä vanhempien ravitsemustietämykseen ja vanhemmuustaitoihin.
Lapsiin ja heidän vanhempiinsa kohdistettu ravitsemusohjaus saattaa ehkäistä lasten lihomista «Lapsille ja heidän vanhemmilleen annettu ruokavalio- ja elämäntapaneuvonta saattaa ehkäistä lasten lihomista.»C.
Yksittäisillä kouluinterventioilla saatetaan onnistua vähentämään ylipainon ilmaantuvuutta «Muckelbauer R, Libuda L, Clausen K ym. A simple dietary intervention in the school setting decreased incidence of overweight in children. Obes Facts 2009;2:282-5 »139, «Muckelbauer R, Libuda L, Clausen K ym. Promotion and provision of drinking water in schools for overweight prevention: randomized, controlled cluster trial. Pediatrics 2009;123:e661-7 »140, «Marcus C, Nyberg G, Nordenfelt A ym. A 4-year, cluster-randomized, controlled childhood obesity prevention study: STOPP. Int J Obes (Lond) 2009;33:408-17 »141, «Hollar D, Messiah SE, Lopez-Mitnik G ym. Healthier options for public schoolchildren program improves weight and blood pressure in 6- to 13-year-olds. J Am Diet Assoc 2010;110:261-7 »142, «Salmon J, Ball K, Hume C ym. Outcomes of a group-randomized trial to prevent excess weight gain, reduce screen behaviours and promote physical activity in 10-year-old children: switch-play. Int J Obes»143, «Nemet D, Geva D, Eliakim A. Health promotion intervention in low socioeconomic kindergarten children. J Pediatr 2011;158:796-801.e1 »144, «Taylor RW, McAuley KA, Barbezat W ym. APPLE Project: 2-y findings of a community-based obesity prevention program in primary school age children. Am J Clin Nutr 2007;86:735-42 »145. Interventiot voivat sisältää esimerkiksi minäpystyvyyden tukemista, veden juonnin lisäämistä, liikuntataitojen lisäämistä ja ruokavalion kohentamista.
Varhaislapsuudessa aloitettu ateroskleroosin ehkäisyyn tähtäävä elintapaohjaus näytti vaikuttavan suotuisasti ylipainon ja lihavuuden esiintymiseen tytöillä muttei pojilla, kun lapsia seurattiin 10-vuotiaiksi asti «Hakanen M, Lagström H, Kaitosaari T ym. Development of overweight in an atherosclerosis prevention trial starting in early childhood. The STRIP study. Int J Obes (Lond) 2006;30:618-26 »146. Pituuspainossa ei 14 vuoden iässä kuitenkaan enää todettu vaikutusta «Niinikoski H, Lagström H, Jokinen E ym. Impact of repeated dietary counseling between infancy and 14 years of age on dietary intakes and serum lipids and lipoproteins: the STRIP study. Circulation 200»147.
Vaikuttaville interventioille tyypillisiä menetelmiä «Muutostavoitteiden asettaminen, käyttäytymisen havainnointi, ympäristön muuttaminen (vaikutehallinta) ja onnistumisista palkitseminen saattavat olla tehokkaita menetelmiä lasten lihavuuden perhekeskeisessä hoidossa.»C:
- Perheitä kannustetaan täsmällisten muutostavoitteiden asettamiseen.
- Perheenjäseniä kannustetaan oman käyttäytymisen havainnoimiseen.
- Perheitä tuetaan ympäristön muuttamiseen (esim. kotia muutetaan niin, että painonhallinnalle edullinen käyttäytyminen helpottuu ja haitallinen vaikeutuu).
- Perheille annetaan palautetta käyttäytymismuutosten edistymisestä ja vanhempia kehotetaan antamaan kannustavaa palautetta lapsilleen.
Sapere-menetelmän eli kaikkia aisteja hyödyntävän, lasten toiminnallisen ruokakasvatusmenetelmän käyttäminen saattaa lisätä halukkuutta maistaa uusia ruokia, vähentää uusien ruokien pelkoa ja lisätä lasten kiinnostusta ravitsemusta kohtaan «Mustonen S, Rantanen R, Tuorila H. Effect of sensory education on school children’s food perception: A 2-year follow-up study. Food Qual Prefer 2009;20:230–240»148, «Mustonen S, Tuorila H. Sensory education decreases food neophobia score and encourages trying unfamiliar foods in 8–12-year-old children. Food Qual Prefer 2010;21:353–360»149, «Reverdy C, Chesnel F, Schlich P ym. Effect of sensory education on willingness to taste novel food in children. Appetite 2008;51:156-65 »150, «Reverdy C, Schlich P, Köster EP, Ginon E, Lange C. Effect of sensory education on food preferences in children. Food Qual Prefer 2010;21:794–804»151, «Jonsson IM , Ekström MP, Gustafsson 1-B. Appetizing learning in Swedish comprehensive schools: an attempt to employ food and tasting in a new form of experimental education. Int J Consum Stud 2005; »152.
Yhdysvaltalainen suositus painottaa kodeissa, kouluissa, yhteisöissä ja seuroissa tapahtuvan liikunnan lisäämisen merkitystä lihomisen ehkäisyssä «Council on Sports Medicine and Fitness, Council on School Health. Active healthy living: prevention of childhood obesity through increased physical activity. Pediatrics 2006;117:1834-42 »153.
Liikunnan lisääminen edistää lihavuuden ehkäisyä «Liikunnan lisääminen saattaa auttaa lasten lihavuuden ennaltaehkäisyssä.»C, mutta pelkkä ohjaus fyysiseen aktiivisuuden lisäämiseen ei riitä «Campbell K, Waters E, O'Meara S ym. Interventions for preventing obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2002;1:CD001871 »154.
Fyysisellä aktiivisuudella on myönteinen annos-vasteyhteys sepelvaltimotaudin riskitekijöihin erityisesti pojilla «Fyysisen aktiivisuudella näyttää olevan positiivinen annos-vasteyhteys jo lapsuudessa ja nuoruudessa seerumin lipideihin ja painoindeksiin erityisesti pojilla, mutta tytöillä yhteys näkyi vain rasvapoimumittauksessa ja seerumin triglyserideissä.»C.
Televisionkatseluajan rajoittaminen auttaa lihomisen ehkäisyssä «TV- ja ruutuajan vähentäminen lienee tärkeää lihavuuden ehkäisyssä ja painonindeksin alentamisessa lapsilla.»B, «Robinson TN. Reducing children's television viewing to prevent obesity: a randomized controlled trial. JAMA 1999;282:1561-7 »155.

Hoito

Hoidon yleisperiaatteet

Hoidon edellytyksenä on, että
- lapsi on lihava
- lapsi on ylipainoinen ja hänen painonsa on jatkuvassa nousussa tai
- lapsen paino on nousussa ja hänen sukuanamneesinsa osoittaa erityistä alttiutta lihavuuden lisätaudeille.
Jotta hoito onnistuisi, sekä lapsen että hänen perheensä tulee olla halukkaita hoitoon.
- Ensisijaista on hyvän yhteistyön luominen asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen avulla. Hyvä yhteistyö edistää hoitohalukkuutta «Haskard Zolnierek KB, DiMatteo MR. Physician communication and patient adherence to treatment: a meta-analysis. Med Care 2009;47:826-34»156, «Charlton CR, Dearing KS, Berry JA ym. Nurse practitioners' communication styles and their impact on patient outcomes: an integrated literature review. J Am Acad Nurse Pract 2008;20:382-8 »157, ja ammattilaisten antama tuki ja myönteinen ote auttavat lasten vanhempia jatkamaan hoitoa «Dixey R, Rudolf MC, Murtagh J. WATCH IT: Obesity management of children: a qualitative exploration of the views of parents. Int J Health Promot Educ 2006;44:131-7»158, «Stewart L, Chapple J, Hughes AR ym. Parents' journey through treatment for their child's obesity: a qualitative study. Arch Dis Child 2008;93:35-9 »159.
- Jokaisella hoitoon osallistuvalla ammattilaisella tulee olla riittävästi osaamista painonhallintaa edistävistä elintavoista ja käyttäytymisen muutosmenetelmistä ja kannustava asenne «Stewart L, Reilly JJ, Hughes AR. Evidence-based behavioral treatment of obesity in children and adolescents. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2009;18:189-98 »160.
Hoito on asiakaslähtöistä, perhekeskeistä ja riittävän pitkäkestoista (ks. taulukko «Lasten ja nuorten lihavuuden hoidon periaatteet.»4). Hoidon pääperiaate on edistää pysyviä elintapamuutoksia käyttäytymisen muutosta tukevin menetelmin «Barlow SE, Expert Committee. Expert committee recommendations regarding the prevention, assessment, and treatment of child and adolescent overweight and obesity: summary report. Pediatrics 2007;120 Su»161.
- Hoidolle asetetaan yhdessä perheen kanssa lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet, joihin vaikuttavat lapsen ikä, lihavuuden aste ja lihavuuden aiheuttamat riskit ja haitat «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1. Myös perheen valmiudet, voimavarat ja tarpeet huomioidaan tavoitteista sovittaessa.
- Ensisijaisia tavoitteita ovat ruokatottumusten, fyysisen aktiivisuuden ja ruutuajan pysyvät muutokset, riittävän levon turvaaminen ja lapsen hyvinvointi ja terveys.
- Toissijaisia tavoitteita ovat yksilöllinen painotavoite ja lihavuuden lisäsairauksien välttäminen. Useimmille lapsille riittää painon pitäminen samana, jolloin lapsi hoikistuu pituuskasvun myötä. Vaikea-asteisessa lihavuudessa tai lihavuuden liitännäissairauksissa tavoitteena on painon hidas aleneminen: 6–11-vuotialla korkeintaan 0.5 kg kuukaudessa ja 12 vuoden iästä lähtien korkeintaan 1 kg kuukaudessa «Barlow SE, Expert Committee. Expert committee recommendations regarding the prevention, assessment, and treatment of child and adolescent overweight and obesity: summary report. Pediatrics 2007;120 Su»161.
Hoito voidaan toteuttaa ryhmähoitona, yksilöhoitona tai niiden yhdistelmänä.
Lihavuuden hoito saattaa kohentaa lihavien lasten elämänlaatua, itsetuntoa ja itsearvostusta ja vähentää masentuneisuutta jopa painonmuutoksesta riippumatta «Griffiths LJ, Parsons TJ, Hill AJ. Self-esteem and quality of life in obese children and adolescents: a systematic review. Int J Pediatr Obes 2010;5:282-304 »109, «Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001872 »162.

Taulukko 4. Lasten ja nuorten lihavuuden hoidon periaatteet.
Periaate	Toteutus
Puheeksi ottaminen	Huomioidaan elintapojen henkilökohtaisuus ja painon arkuus puheenaiheena Herätellään hoitomotivaatiota.
Perhekeskeisyys	Pyritään osallistamaan koko perhe. Rakennetaan yhteistyötä perheen kanssa ja perheenjäsenten välille. Selvitetään lapsen lihavuuteen ja sen hoitoon liittyvät perheen huolet, toiveet ja tarpeet. Selvitetään perheen voimavarat. Huomioidaan perheen elämäntilanne.
Elintapaohjauksen sisältö	Ohjauksen perustaksi otetaan nykyiset elintavat. Päähuomio kiinnitetään ateriarytmiin ja ruokavalion laatuun. Yksilöllinen ohjaus kohdistetaan tarpeen mukaan esimerkiksi nälän ja kylläisyyden tunnistamiseen ja ruoan tuottaman nautinnon korvaamiseen muilla mielihyvää tuottavilla asioilla. Teemoina ovat ravitsemus, fyysinen aktiivisuus, ruutuaika ja uni (ks. Taulukko «Lasten lihavuuden ehkäisyn periaatteet terveydenhuollossa ja perheissä. »3).
Käyttäytymisen muutosta tukevat menetelmät ja motivoiva ote	Kannustetaan perhettä elintapojen muutostavoitteen asettamiseen. Kannustetaan perheenjäseniä oman käyttäytymisen havainnoimiseen. Annetaan perheenjäsenille palautetta käyttäytymismuutosten edistymisestä. Tuetaan perheen itsemääräämistä vaihtoehtojen ja valinnanvapauden tarjoamisen avulla. Vahvistetaan perheen luottamusta omiin kykyihinsä kiinnittämällä huomiota muutosyrityksiin ja siihen, mitkä asiat perheen elintavoissa ovat jo hyviä.
Hoidon toteutus ja seuranta	Keskitytään ensisijaisesti elintapojen muutokseen painokeskeisyyden sijasta. Toimitaan lapsen ikätason mukaisesti. Korostetaan toiminnallisuutta ja havainnollisuutta. Hoito voidaan toteuttaa ryhmä- tai yksilömuotoisena. Hoidon kesto ja intensiteetti määräytyvät yksilöllisesti, mutta useimmiten hoito kestää useita kuukausia.

Hoitointerventiot

Ei ole osoitettu, että mikään yksittäinen hoitomuoto olisi muita vaikuttavampi «Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001872 »162.
Tulokselliset hoitointerventiot painottuvat elintapojen kohentamiseen käyttäytymisen muutosta edistävien menetelmien avulla. Tavoitteena on kohentaa ruokavalion laatua, lisätä liikuntaa, vähentää ruutuaikaa ja kohtuullistaa energiansaantia. Interventiot voidaan toteuttaa kouluissa, yhteisöissä tai perhekeskeisesti ryhmämuotoisina hoitoyksiköissä «Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001872 »162.
Elintapahoidon onnistumiseen näyttävät vaikuttavan ohjausmenetelmä, kesto ja kohderyhmä.
- Käytetään vakiintuneita käyttäytymisen muutosta tukevia menetelmiä: muutostavoitteiden asettamista, käyttäytymisen havainnointia, lähiympäristön muuttamista painonhallintaa helpottavaksi ja onnistumisista palkitsemista perhekeskeisessä hoidossa «Muutostavoitteiden asettaminen, käyttäytymisen havainnointi, ympäristön muuttaminen (vaikutehallinta) ja onnistumisista palkitseminen saattavat olla tehokkaita menetelmiä lasten lihavuuden perhekeskeisessä hoidossa.»C.
- Passiivisia ajanviettotapoja, kuten television katselua ja tietokonepelien pelaamista, pyritään vähentämään «Liikunnallisen passiivisuuden kuten TV:n katselun ja tietokonepelien pelaamisen vähentämiseen tähtäävällä interventiolla saattaa olla merkitystä lasten lihavuuden hoidossa.»C.
- Hoito-ohjelman onnistuminen edellyttää, että lapset perheineen saadaan osallistumaan siihen aktiivisesti ja että ohjelman kesto on riittävän pitkä. Pitkäaikaistuloksia voidaan saavuttaa moniammatillisessa, perhekeskeisessä ravitsemus- ja liikuntaohjelmassa, jossa panostetaan käyttäytymisen muutoksia edistävän ohjauksen lisäksi myös perheen ja lapsen hyvinvointiin heidän voimavaransa huomioiden «Tutkimuksia lasten lihavuuden hoito-ohjelmista»5.
- Systemaattisten katsausten perusteella näyttää siltä, että intervention tulisi kestää vähintään puoli vuotta «Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001872 »162 ja olla intensiteetiltään vähintään kohtalainen (26–75 tunnin pituinen) «Whitlock EP, O'Connor EA, Williams SB ym. Effectiveness of weight management interventions in children: a targeted systematic review for the USPSTF. Pediatrics 2010;125:e396-418 »163.
- Lihavien lasten vanhempiin kohdistetut interventiot ovat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tehokkaampia kuin yksinomaan lapsiin kohdennettu hoito «Hoidon kohdentaminen vanhempiin lisännee lasten lihavuuden hoidon vaikuttavuutta.»A, mutta perheterapian merkitys tavanomaisen ravitsemushoidon lisänä on epäselvä «Perheterapeuttisten menetelmien yhdistäminen elintapaohjaukseen saattaa vaikuttaa suotuisasti lasten ja nuorten painoon, mutta näyttö tästä on vähäistä.»D.

Elintapamuutosten tukeminen

Asiakaslähtöisten toimintatapojen, kuten motivoivan haastattelun, avulla voidaan edistää terveyskäyttäytymistä «Martins RK, McNeil DW. Review of Motivational Interviewing in promoting health behaviors. Clin Psychol Rev 2009;29:283-93 »164, «Spahn JM, Reeves RS, Keim KS ym. State of the evidence regarding behavior change theories and strategies in nutrition counseling to facilitate health and food behavior change. J Am Diet Assoc 2010;110»165 ja painonhallintaa «Poobalan AS, Aucott LS, Precious E ym. Weight loss interventions in young people (18 to 25 year olds): a systematic review. Obes Rev 2010;11:580-92 »166. Ne soveltuvat myös lasten lihavuuden hoidossa käytettäviksi «Resnicow K, Davis R, Rollnick S. Motivational interviewing for pediatric obesity: Conceptual issues and evidence review. J Am Diet Assoc 2006;106:2024-33 »167, «Schwartz RP. Motivational interviewing (patient-centered counseling) to address childhood obesity. Pediatr Ann 2010;39:154-8 »168.
- Motivoivassa työskentelytavassa vältetään suostuttelua, väittelyä ja vastakkainasettelua. Keskeisiä ovat kuunteleminen ja potilaan ja hänen perheensä oman vastuun ja valinnanvapauden korostaminen esimerkiksi omien ratkaisujen löytämiseen kannustamalla «Anglé S. Piilevän motivaation jäljillä. Ratkaisukeskeinen elämäntapojen ja painonhallinnan ohjaus. Suom Lääkäril 2010;65:2691-6»169.
- Konkreettisina työkaluina voidaan käyttää muutosmotivaatiota kartoittavia ja sitä herätteleviä menetelmiä, joista kaksi on julkaistu suosituksen liitteenä (lapsen vanhemmille «»2 ja nuorelle «»3). Näitä voidaan toistaa hoidon seurannassa.
Lähtökohtana on selvittää perheen elämäntilannetta ja voimavaroja sekä perheenjäsenten näkemyksiä elintapamuutosten tarpeesta ja mahdollisuuksista.
- Voimavarakeskeisessä ohjauksessa keskitytään lapsen vahvuuksien ja pienten muutosten huomaamiseen ja niistä kiittämiseen, syömisen joustavuuteen, vaihtoehtojen tarjoamiseen ja tiedon soveltamiseen käytäntöön «Reinehr T. Effectiveness of lifestyle intervention in overweight children. Proc Nutr Soc 2011;70:494-505 »170.
- Esimerkiksi perheen sosiaalisten ongelmien vähäisyys hoidon alussa ennustaa lapsen painon alenemisen tavallista parempaa pysymistä «Wilfley DE, Tibbs TL, Van Buren DJ ym. Lifestyle interventions in the treatment of childhood overweight: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Health Psychol 2007;26:521-32 »171, ja nuorilla henkinen hyvinvointi hoidon alussa voi ennustaa suurempaa painon alenemista hoidon aikana «Yackobovitch-Gavan M, Nagelberg N, Demol S ym. Influence of weight-loss diets with different macronutrient compositions on health-related quality of life in obese youth. Appetite 2008;51:697-703 »172.
- Yhdessä hoitotutkimuksessa 7–12-vuotiaiden lasten vanhempien raportoimat oman toiminnan emotionaaliset esteet (esim. rasva- tai sokeripitoisten ruokien tai ruutuajan rajoittamisesta koettu syyllisyys) nousivat mitatuista asenteista ainoaksi tekijäksi, joka selitti lasten vähäisempää painon alenemista «Steinsbekk S, Jozefiak T, Ødegård R ym. Impaired parent-reported quality of life in treatment-seeking children with obesity is mediated by high levels of psychopathology. Qual Life Res 2009;18:1159-67»173.
- Liitteenä olevaa elintapojen selvittämisen lomaketta voidaan käyttää apuna hoidon alkuvaiheessa ja sen jatkuessa «»4.

Hoidon kustannusvaikuttavuus

Lapsuusiän lihavuuden hoidon kustannusvaikuttavuudesta on tehty vain vähän tutkimuksia.
- Ryhmähoito saattaa olla kustannustehokkaampaa kuin yhdistetty yksilö- ja ryhmäterapia tai rutiininomainen yksilöterapia lasten lihavuuden perhekeskeisessä hoidossa, mutta kustannusvaikuttava hoito tulee suunnitella paikallisten olosuhteiden mukaisesti «Lasten lihavuuden hoitomuotojen kustannusvaikuttavuus lienee syytä arvioida paikallisesti.»C.

Lääkehoito

Lasten ja nuorten lihavuuden lääkehoidosta on vain vähän tutkimustietoa, eikä pitkäkestoisista tutkimuksista ole tuloksia «Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001872 »162.
Lääkehoito tulee kyseeseen vain poikkeustilanteissa silloin, jos asiantunteva elintapoihin kohdistunut hoito ei ole tuottanut tulosta.
- Lääkehoito tulee toteuttaa lihavuuden hoitoon perehtyneen lastentautien erikoislääkärin valvonnassa, eikä se korvaa käyttäytymisen muutokseen tähtäävää ohjausta.
Metformiini ilmeisesti parantaa hyperinsulineemisten lihavien nuorten insuliiniherkkyyttä ja saattaa myös auttaa painon alenemisessa «Metformiini ilmeisesti parantaa insuliiniherkkyyttä lihavilla nuorilla ja saattaa auttaa heidän painonhallinnassaan.»B.
- Painon aleneminen saattaa aiheutua hoitoon liittyvästä ruokahaluttomuudesta ja suolistoperäisistä haittavaikutuksista. Annoksen asteittainen suurentaminen vähentää haittavaikutuksia.
Orlistaatti saattaa parantaa laihdutustulosta vaikeasti lihavilla nuorilla «Orlistaatti parantanee laihdutustulosta vaikeasti lihavilla nuorilla, mutta hoitoon liittyy runsaasti lieviä haittavaikutuksia.»B, mutta sen haittavaikutukset ovat yleisiä. Potilaiden tulee saada ravitsemusohjausta, ja heille tulee järjestää säännöllinen seuranta.

Leikkaushoito

Leikkaushoito ilmeisesti alentaa vaikeasti lihavien nuorten painoa «Lihavuuskirurgia ilmeisesti laskee vaikeasti lihavien nuorten painoa.»B.
- Leikkaushoitoa voidaan harkita, jos kyseessä on erittäin vaikea lihavuus nuorella, jonka kasvu on päättynyt «Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 »1, «Flodmark CE, Lissau I, Moreno LA ym. New insights into the field of children and adolescents' obesity: the European perspective. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1189-96 »2. Leikkaukset tehdään aina niihin erikoistuneissa yksiköissä, joissa toimii moniammatillinen hoitotiimi.
- Eri leikkaustekniikoiden vertailusta ja leikkaushoidon pitkäaikaistuloksista lapsilla ei ole tutkimustietoa.

Lihavuuden hoidon mahdolliset haitat

Lasten lihavuuden asianmukainen hoito on turvallista «Lasten lihavuuden hoito käyttäytymisen muutosta edistävin menetelmin ei lisänne syömishäiriöiden tai ongelmallisen syömiskäyttäytymisen riskiä tai vaaraa.»B.
- Ammattitaitoisesti toteutettu lihavuuden hoito ei lisää syömishäiriöiden riskiä lapsilla ja nuorilla, vaan sillä on suotuisia vaikutuksia syömiskäyttäytymiseen «Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001872 »162, «Butryn ML, Wadden TA. Treatment of overweight in children and adolescents: does dieting increase the risk of eating disorders? Int J Eat Disord 2005;37:285-93 »174.
Lihavuuden hyvä hoito ei vaikuta haitallisesti «Lasten lihavuuden hoito käyttäytymisen muutosta edistävillä menetelmillä ei vaikuttane haitallisesti lasten psyykkiseen hyvinvointiin.»C lasten ja nuorten psykologiseen hyvinvointiin, itsetuntoon ja elämänlaatuun, vaan se kohentaa niitä «Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001872 »162, «Butryn ML, Wadden TA. Treatment of overweight in children and adolescents: does dieting increase the risk of eating disorders? Int J Eat Disord 2005;37:285-93 »174.

Hoidon järjestäminen ja työnjako

Lasten lihavuuden hoito organisoidaan paikallisen ja alueellisen hoitoketjun mukaan. Niiden laatimisesta ja päivittämisestä huolehtii moniammatillinen tiimi.
Hoidossa korostuvat hoitohalukkuus, perhekeskeisyys, asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus, toiminnan jatkuvuus ja moniammatillinen asiantuntemus.
Hoito voidaan toteuttaa ryhmä- tai yksilömuotoisena tai niiden yhdistelmänä.
Päävastuu lasten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toteuttamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle.
- Lihomisen seulonta, ehkäisy ja oikea-aikainen puheeksi ottaminen on osa neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveyden edistämisen työtä.
- Hoitoresurssien tarvetta voidaan arvioida seuraamalla lihavien lasten osuutta ikäluokasta.
- Terveydenhuolto voi toimia käytännön järjestelyissä yhteistyössä kunnan ja ulkopuolisten palvelutarjoajien kanssa.
Perheiden elintapa- ja käyttäytymisen muutosta tukeva ohjaus järjestetään perusterveydenhuollossa moniammatillisena yhteistyönä.
- Lihavuuden hoidossa on syytä käyttää ainakin lääketieteen, ravitsemustieteen, käyttäytymistieteiden ja fysioterapian asiantuntemusta.
Alueelliset hoitoketjut ohjaavat erikoissairaanhoitoon lähettämistä.
- Erikoissairaanhoidon konsultaatioon ja hoitoon kuuluvat erityisesti vaikeasti lihavat lapset ja sellaiset lapset, joiden lihavuuden erotusdiagnostiikka vaatii lisätutkimuksia tai joilla on lihavuuteen liittyviä sairauksia.

Lasten lihavuuden hoidon laatu

Hoidon laatua arvioidaan säännöllisesti toiminnan kehittämistä varten paikallisesti ja alueellisesti sovitun suunnitelman mukaan. Laatutyö edellyttää tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Arviointi johtaa hoidon kehittämistoimiin.
Laadun arviointimittarit kertyvät hoidon ohessa sovittuina kirjauksina.
Laatua arvioidaan rakenteen, prosessin ja tuloksen näkökulmasta sekä paikallisessa hoitopolussa että alueellisessa hoitoketjussa «Lasten lihavuuden hoidon laatu»6.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

~~Lihavuus (lapset), Käypä hoito-suosituksen historiatiedot «Lihavuus (lapset), Käypä hoito-suosituksen historiatiedot»7~~

Puheenjohtaja:

Riitta Veijola, dosentti, kliininen opettaja, lastenendokrinologian erikoislääkäri; Oulun yliopisto ja OYS

Jäsenet:

Jorma Komulainen, dosentti, lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja, kokoava kirjoittaja)

Susanna Anglé, PsT, psykoterapeutti, tutkija; Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö

Anneli Ignatius, LL, koulu- ja neuvolalääkäri; Helsingin terveysvirasto

Jarmo Jääskeläinen, dosentti, kliininen opettaja, lastenendokrinologian erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopisto ja KYS

Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, johtajalääkäri; Helsingin kaupunki

Marita Lipsanen-Nyman, dosentti, lastenendokrinologian erikoislääkäri; HYKS:n ja Helsingin yliopiston Lastenklinikka

Outi Nuutinen, FT, laillistettu ravitsemusterapeutti, yliopistolehtori; Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Anna-Liisa Ventola, ETL, laillistettu ravitsemusterapeutti; Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitos

Asiantuntija:

Leo Dunkel, professori, lastenendokrinologian erikoislääkäri; Centre for Endocrinology, William Harvey Research Institute, Barts and the London, Queen Mary University of London, London, UK

Sidonnaisuudet

Susanna Anglé: Toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana, joka tuottaa psykologi- ja psykoterapiapalvelua (T:mi Susanna Anglé).

Anneli Ignatius: Ei sidonnaisuuksia.

Jarmo Jääskeläinen: Ollut ulkomaan kongressimatkoilla lääkealan yritysten rahoittamana (Merck Oy, Novo Nordisk Farma Oy, Ipsen Pharma).

Eeva Ketola: Ei sidonnaisuuksia.

Jorma Komulainen: Ei sidonnaisuuksia.

Marita Lipsanen-Nyman: Ollut ulkomaan kongressimatkoilla lääkealan yritysten rahoittamana (Novo Nordisk Farma Oy, Pfizer Oy, Eli Lilly Finland Ab).

Outi Nuutinen: Ei sidonnaisuuksia.

Riitta Veijola: Toiminut lääketieteellisenä asiantuntijana (Novo Nordisk Farma Oy, Medtronic Nordic) ja ollut ulkomaan kongressimatkoilla lääkealan yritysten rahoittamana (Novo Nordisk Farma Oy, Pfizer Oy, Eli Lilly Finland Ab, Medtronic Finland).

Anna-Liisa Ventola: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

Daniels SR, Arnett DK, Eckel RH ym. Overweight in children and adolescents: pathophysiology, consequences, prevention, and treatment. Circulation 2005;111:1999-2012 «PMID: 15837955»PubMed
Flodmark CE, Lissau I, Moreno LA ym. New insights into the field of children and adolescents' obesity: the European perspective. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1189-96 «PMID: 15365581»PubMed
Saari A, Sankilampi U, Dunkel L. On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126:2799-2802
Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 49/2011. ISSN 1798-0070 (painettu). ISSN 1798-0089 (PDF).
Pietrobelli A, Faith MS, Allison DB ym. Body mass index as a measure of adiposity among children and adolescents: a validation study. J Pediatr 1998;132:204-10 «PMID: 9506629»PubMed
Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287-94 «PMID: 11522550»PubMed
Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S ym. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:716-21 «PMID: 12833116»PubMed
Cole TJ, Bellizzi MC, Flegal KM ym. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000;320:1240-3 «PMID: 10797032»PubMed
Saari A, Sankilampi U, Hannila ML ym. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43:235-48 «PMID: 20854213»PubMed.
Mokha JS, Srinivasan SR, Dasmahapatra P ym. Utility of waist-to-height ratio in assessing the status of central obesity and related cardiometabolic risk profile among normal weight and overweight/obese children: the Bogalusa Heart Study. BMC Pediatr 2010;10:73 «PMID: 20937123»PubMed
Browning LM, Hsieh SD, Ashwell M. A systematic review of waist-to-height ratio as a screening tool for the prediction of cardiovascular disease and diabetes: 0 5 could be a suitable global boundary value. Nutr Res Rev 2010;23:247-69 «PMID: 20819243»PubMed
Garnett SP, Baur LA, Cowell CT. Waist-to-height ratio: a simple option for determining excess central adiposity in young people. Int J Obes (Lond) 2008;32:1028-30 «PMID: 18414423»PubMed
Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Girls with premature adrenarche have accelerated early childhood growth. J Pediatr 2009;154:882-7 «PMID: 19230905»PubMed
Aksglaede L, Juul A, Olsen LW ym. Age at puberty and the emerging obesity epidemic. PLoS One 2009;4:e8450 «PMID: 20041184»PubMed
Radetti G, Kleon W, Buzi F ym. Thyroid function and structure are affected in childhood obesity. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:4749-54 «PMID: 18840640»PubMed
Teede H, Deeks A, Moran L. Polycystic ovary syndrome: a complex condition with psychological, reproductive and metabolic manifestations that impacts on health across the lifespan. BMC Med 2010;8:41 «PMID: 20591140»PubMed
Shah S, Kublaoui BM, Oden JD ym. Screening for type 2 diabetes in obese youth. Pediatrics 2009;124:573-9 «PMID: 19620188»PubMed
American Diabetes Association. Standards of medical care in diabetes--2008. Diabetes Care 2008;31 Suppl 1:S12-54 «PMID: 18165335»PubMed
Wang Y, Lobstein T. Worldwide trends in childhood overweight and obesity. Int J Pediatr Obes 2006;1:11-25 «PMID: 17902211»PubMed
Kautiainen S, Koivisto AM, Koivusilta L ym. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatr Obes 2009;4:360-70 «PMID: 19922053»PubMed
Sørensen TI. Conference on Multidisciplinary approaches to nutritional problems. Symposium on Diabetes and health. Challenges in the study of causation of obesity. Proc Nutr Soc 2009;68:43-54 «PMID: 19079823»PubMed
Kautiainen S, Koljonen S, Takkinen H ym. Leikki-ikäisten ylipainoisuus ja lihavuus. Suom Lääkäril 2010;65:2675-83
Vuorela N, Saha MT, Salo M. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatr 2009;98:507-12 «PMID: 18983437»PubMed
Singh AS, Mulder C, Twisk JW ym. Tracking of childhood overweight into adulthood: a systematic review of the literature. Obes Rev 2008;9:474-88 «PMID: 18331423»PubMed
Mossberg HO. 40-year follow-up of overweight children. Lancet 1989;2:491-3 «PMID: 2570196»PubMed
Franks PW, Hanson RL, Knowler WC ym. Childhood obesity, other cardiovascular risk factors, and premature death. N Engl J Med 2010;362:485-93 «PMID: 20147714»PubMed
Baker JL, Olsen LW, Sørensen TI. Childhood body-mass index and the risk of coronary heart disease in adulthood. N Engl J Med 2007;357:2329-37 «PMID: 18057335»PubMed
Must A, Jacques PF, Dallal GE ym. Long-term morbidity and mortality of overweight adolescents. A follow-up of the Harvard Growth Study of 1922 to 1935. N Engl J Med 1992;327:1350-5 «PMID: 1406836»PubMed
Gunnell DJ, Frankel SJ, Nanchahal K ym. Childhood obesity and adult cardiovascular mortality: a 57-y follow-up study based on the Boyd Orr cohort. Am J Clin Nutr 1998;67:1111-8 «PMID: 9625081»PubMed
Vanhala M, Vanhala P, Kumpusalo E ym. Relation between obesity from childhood to adulthood and the metabolic syndrome: population based study. BMJ 1998;317:319 «PMID: 9685277»PubMed
Mattsson N, Rönnemaa T, Juonala M ym. Childhood predictors of the metabolic syndrome in adulthood. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Ann Med 2008;40:542-52 «PMID: 18728920»PubMed
Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS ym. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876-85 «PMID: 22087679»PubMed
Silventoinen K, Rokholm B, Kaprio J ym. The genetic and environmental influences on childhood obesity: a systematic review of twin and adoption studies. Int J Obes (Lond) 2010;34:29-40 «PMID: 19752881»PubMed
Pietiläinen KH, Kaprio J, Rissanen A, Winter T, Rimpelä A, Viken RJ, Rose RJ. Distribution and heritability of BMI in Finnish adolescents aged 16y and 17y: a study of 4884 twins and 2509 singletons. Int J Obes Relat Metab Disoerd 1999;23:107-15.
Haworth CM, Carnell S, Meaburn EL ym. Increasing heritability of BMI and stronger associations with the FTO gene over childhood. Obesity (Silver Spring) 2008;16:2663-8 «PMID: 18846049»PubMed
Wardle J, Carnell S, Haworth CM ym. Evidence for a strong genetic influence on childhood adiposity despite the force of the obesogenic environment. Am J Clin Nutr 2008;87:398-404 «PMID: 18258631»PubMed
den Hoed M, Ekelund U, Brage S ym. Genetic susceptibility to obesity and related traits in childhood and adolescence: influence of loci identified by genome-wide association studies. Diabetes 2010;59:2980-8 «PMID: 20724581»PubMed
Lake JK, Power C, Cole TJ. Child to adult body mass index in the 1958 British birth cohort: associations with parental obesity. Arch Dis Child 1997;77:376-81 «PMID: 9487953»PubMed
Danielzik S, Czerwinski-Mast M, Langnäse K ym. Parental overweight, socioeconomic status and high birth weight are the major determinants of overweight and obesity in 5-7 y-old children: baseline data of the Kiel Obesity Prevention Study (KOPS). Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1494-502 «PMID: 15326465»PubMed
Lawlor DA, Smith GD, O'Callaghan M ym. Epidemiologic evidence for the fetal overnutrition hypothesis: findings from the mater-university study of pregnancy and its outcomes. Am J Epidemiol 2007;165:418-24 «PMID: 17158475»PubMed
Salsberry PJ, Reagan PB. Taking the long view: the prenatal environment and early adolescent overweight. Res Nurs Health 2007;30:297-307 «PMID: 17514704»PubMed
Jääskeläinen A, Pussinen J, Nuutinen O ym. Intergenerational transmission of overweight among Finnish adolescents and their parents: a 16-year follow-up study. Int J Obes (Lond) 2011;35:1289-94 «PMID: 21829157»PubMed
Mamun AA, Lawlor DA, O'Callaghan MJ ym. Family and early life factors associated with changes in overweight status between ages 5 and 14 years: findings from the Mater University Study of Pregnancy and its outcomes. Int J Obes (Lond) 2005;29:475-82 «PMID: 15753954»PubMed
Whitaker KL, Jarvis MJ, Beeken RJ ym. Comparing maternal and paternal intergenerational transmission of obesity risk in a large population-based sample. Am J Clin Nutr 2010;91:1560-7 «PMID: 20375189»PubMed
Li L, Law C, Lo Conte R ym. Intergenerational influences on childhood body mass index: the effect of parental body mass index trajectories. Am J Clin Nutr 2009;89:551-7 «PMID: 19106237»PubMed
Eriksson J, Forsén T, Osmond C ym. Obesity from cradle to grave. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:722-7 «PMID: 12833117»PubMed
Power C, Moynihan C. Social class and changes in weight-for-height between childhood and early adulthood. Int J Obes 1988;12:445-53 «PMID: 3235263»PubMed
Hardy R, Wadsworth M, Kuh D. The influence of childhood weight and socioeconomic status on change in adult body mass index in a British national birth cohort. Int J Obes Relat Metab Disord 2000;24:725-34 «PMID: 10878679»PubMed
Mikkilä V, Lahti-Koski M, Pietinen P ym. Nuorten lihavuuteen ja koettuun painoon liittyvät tekijät. Duodecim 2002;118:921-9 «PMID: 12238170»PubMed
Mikkilä V, Lahti-Koski M, Pietinen P ym. Associates of obesity and weight dissatisfaction among Finnish adolescents. Public Health Nutr 2003;6:49-56 «PMID: 12581465»PubMed
Shrewsbury V, Wardle J. Socioeconomic status and adiposity in childhood: a systematic review of cross-sectional studies 1990-2005. Obesity (Silver Spring) 2008;16:275-84 «PMID: 18239633»PubMed
Due P, Damsgaard MT, Rasmussen M ym. Socioeconomic position, macroeconomic environment and overweight among adolescents in 35 countries. Int J Obes (Lond) 2009;33:1084-93 «PMID: 19621018»PubMed
Stamatakis E, Wardle J, Cole TJ. Childhood obesity and overweight prevalence trends in England: evidence for growing socioeconomic disparities. Int J Obes (Lond) 2010;34:41-7 «PMID: 19884892»PubMed
Juonala M, Juhola J, Magnussen CG ym. Childhood environmental and genetic predictors of adulthood obesity: the cardiovascular risk in young Finns study. J Clin Endocrinol Metab 2011;96:E1542-9 «PMID: 21778217»PubMed
Oken E, Levitan EB, Gillman MW. Maternal smoking during pregnancy and child overweight: systematic review and meta-analysis. Int J Obes (Lond) 2008;32:201-10 «PMID: 18278059»PubMed
Fogelholm M, Nuutinen O, Pasanen M ym. Parent-child relationship of physical activity patterns and obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 1999;23:1262-8 «PMID: 10643682»PubMed
Schack-Nielsen L, Sørensen TIa, Mortensen EL ym. Late introduction of complementary feeding, rather than duration of breastfeeding, may protect against adult overweight. Am J Clin Nutr 2010;91:619-27 «PMID: 20032492»PubMed
Rolland-Cachera MF, Deheeger M, Bellisle F ym. Adiposity rebound in children: a simple indicator for predicting obesity. Am J Clin Nutr 1984;39:129-35 «PMID: 6691287»PubMed
Rolland-Cachera MF, Deheeger M, Maillot M ym. Early adiposity rebound: causes and consequences for obesity in children and adults. Int J Obes (Lond) 2006;30 Suppl 4:S11-7 «PMID: 17133230»PubMed
Cole TJ. Children grow and horses race: is the adiposity rebound a critical period for later obesity? BMC Pediatr 2004;4:6 «PMID: 15113440»PubMed
Péneau S, Thibault H, Rolland-Cachera MF. Massively obese adolescents were of normal weight at the age of adiposity rebound. Obesity (Silver Spring) 2009;17:1309-10 «PMID: 19553920»PubMed
Veugelers PJ, Fitzgerald AL. Prevalence of and risk factors for childhood overweight and obesity. CMAJ 2005;173:607-13 «PMID: 16157724»PubMed
Sen B. Frequency of family dinner and adolescent body weight status: evidence from the national longitudinal survey of youth, 1997. Obesity (Silver Spring) 2006;14:2266-76 «PMID: 17189555»PubMed
Anderson PA, Fair EC, Killam AP ym. The in utero left ventricle of the fetal sheep: the effects of isoprenaline. J Physiol 1990;430:441-52 «PMID: 2086769»PubMed
Malik VS, Schulze MB, Hu FB. Intake of sugar-sweetened beverages and weight gain: a systematic review. Am J Clin Nutr 2006;84:274-88 «PMID: 16895873»PubMed
Vartanian LR, Schwartz MB, Brownell KD. Effects of soft drink consumption on nutrition and health: a systematic review and meta-analysis. Am J Public Health 2007;97:667-75 «PMID: 17329656»PubMed
Jennings A, Welch A, van Sluijs EM ym. Diet quality is independently associated with weight status in children aged 9-10 years. J Nutr 2011;141:453-9 «PMID: 21270356»PubMed
Golley RK, Hendrie GA, McNaughton SA. Scores on the dietary guideline index for children and adolescents are associated with nutrient intake and socio-economic position but not adiposity. J Nutr 2011;141:1340-7 «PMID: 21613454»PubMed
Anderson JW, Baird P, Davis RH Jr ym. Health benefits of dietary fiber. Nutr Rev 2009;67:188-205 «PMID: 19335713»PubMed
Hanley AJ, Harris SB, Gittelsohn J ym. Overweight among children and adolescents in a Native Canadian community: prevalence and associated factors. Am J Clin Nutr 2000;71:693-700 «PMID: 10702161»PubMed
Davis JN, Alexander KE, Ventura EE ym. Inverse relation between dietary fiber intake and visceral adiposity in overweight Latino youth. Am J Clin Nutr 2009;90:1160-6 «PMID: 19793854»PubMed
Ventura EE, Davis JN, Alexander KE ym. Dietary intake and the metabolic syndrome in overweight Latino children. J Am Diet Assoc 2008;108:1355-9 «PMID: 18656576»PubMed
Kring SI, Heitmann BL. Fiber intake, not dietary energy density, is associated with subsequent change in BMI z-score among sub-groups of children. Obes Facts 2008;1:331-8 «PMID: 20054197»PubMed
Leahy KE, Birch LL, Fisher JO ym. Reductions in entrée energy density increase children's vegetable intake and reduce energy intake. Obesity (Silver Spring) 2008;16:1559-65 «PMID: 18451770»PubMed
Leahy KE, Birch LL, Rolls BJ. Reducing the energy density of multiple meals decreases the energy intake of preschool-age children. Am J Clin Nutr 2008;88:1459-68 «PMID: 19064504»PubMed
Mendoza JA, Drewnowski A, Cheadle A ym. Dietary energy density is associated with selected predictors of obesity in U.S. Children. J Nutr 2006;136:1318-22 «PMID: 16614423»PubMed
Thompson OM, Ballew C, Resnicow K ym. Food purchased away from home as a predictor of change in BMI z-score among girls. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:282-9 «PMID: 14647177»PubMed
Taveras EM, Berkey CS, Rifas-Shiman SL ym. Association of consumption of fried food away from home with body mass index and diet quality in older children and adolescents. Pediatrics 2005;116:e518-24 «PMID: 16199680»PubMed
Hesketh K, Carlin J, Wake M ym. Predictors of body mass index change in Australian primary school children. Int J Pediatr Obes 2009;4:45-53 «PMID: 18608636»PubMed
MacFarlane A, Cleland V, Crawford D ym. Longitudinal examination of the family food environment and weight status among children. Int J Pediatr Obes 2009;4:343-52 «PMID: 19922051»PubMed
Francis LA, Lee Y, Birch LL. Parental weight status and girls' television viewing, snacking, and body mass indexes. Obes Res 2003;11:143-51 «PMID: 12529497»PubMed
Phillips SM, Bandini LG, Naumova EN ym. Energy-dense snack food intake in adolescence: longitudinal relationship to weight and fatness. Obes Res 2004;12:461-72 «PMID: 15044663»PubMed
Gillman MW, Rifas-Shiman SL, Frazier AL ym. Family dinner and diet quality among older children and adolescents. Arch Fam Med 2000;9:235-40 «PMID: 10728109»PubMed
Keast DR, Nicklas TA, O'Neil CE. Snacking is associated with reduced risk of overweight and reduced abdominal obesity in adolescents: National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES) 1999-2004. Am J Clin Nutr 2010;92:428-35 «PMID: 20554791»PubMed
Must A, Parisi SM. Sedentary behavior and sleep: paradoxical effects in association with childhood obesity. Int J Obes (Lond) 2009;33 Suppl 1:S82-6 «PMID: 19363515»PubMed
Jiménez-Pavón D, Kelly J, Reilly JJ. Associations between objectively measured habitual physical activity and adiposity in children and adolescents: Systematic review. Int J Pediatr Obes 2010;5:3-18 «PMID: 19562608»PubMed
Reilly JJ. Physical activity, sedentary behaviour and energy balance in the preschool child: opportunities for early obesity prevention. Proc Nutr Soc 2008;67:317-25 «PMID: 18700053»PubMed
Patel SR, Hu FB. Short sleep duration and weight gain: a systematic review. Obesity (Silver Spring) 2008;16:643-53 «PMID: 18239586»PubMed
Gortmaker SL, Must A, Sobol AM ym. Television viewing as a cause of increasing obesity among children in the United States, 1986-1990. Arch Pediatr Adolesc Med 1996;150:356-62 «PMID: 8634729»PubMed
Kautiainen S, Koivusilta L, Lintonen T ym. Use of information and communication technology and prevalence of overweight and obesity among adolescents. Int J Obes (Lond) 2005;29:925-33 «PMID: 15925961»PubMed
Maffeis C, Zaffanello M, Schutz Y. Relationship between physical inactivity and adiposity in prepubertal boys. J Pediatr 1997;131:288-92 «PMID: 9290618»PubMed
Boyland EJ, Harrold JA, Kirkham TC ym. Food commercials increase preference for energy-dense foods, particularly in children who watch more television. Pediatrics 2011;128:e93-100 «PMID: 21708808»PubMed
Lobstein T, Dibb S. Evidence of a possible link between obesogenic food advertising and child overweight. Obes Rev 2005;6:203-8 «PMID: 16045635»PubMed
Skinner AC, Mayer ML, Flower K ym. Using BMI to determine cardiovascular risk in childhood: how do the BMI cutoffs fare? Pediatrics 2009;124:e905-12 «PMID: 19858150»PubMed
Zimmet P, Alberti G, Kaufman F ym. The metabolic syndrome in children and adolescents. Lancet 2007;369:2059-61 «PMID: 17586288»PubMed
Huerta MG, Roemmich JN, Kington ML ym. Magnesium deficiency is associated with insulin resistance in obese children. Diabetes Care 2005;28:1175-81 «PMID: 15855585»PubMed
Krekoukia M, Nassis GP, Psarra G ym. Elevated total and central adiposity and low physical activity are associated with insulin resistance in children. Metabolism 2007;56:206-13 «PMID: 17224334»PubMed
Reinehr T, Toschke AM. Onset of puberty and cardiovascular risk factors in untreated obese children and adolescents: a 1-year follow-up study. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:709-15 «PMID: 19652102»PubMed
Codoñer-Franch P, Tavárez-Alonso S, Murria-Estal R ym. Nitric oxide production is increased in severely obese children and related to markers of oxidative stress and inflammation. Atherosclerosis 2011;215:475-80 «PMID: 21300354»PubMed
Chen W, Srinivasan SR, Li S ym. Metabolic syndrome variables at low levels in childhood are beneficially associated with adulthood cardiovascular risk: the Bogalusa Heart Study. Diabetes Care 2005;28:126-31 «PMID: 15616245»PubMed
Lee JM, Okumura MJ, Davis MM ym. Prevalence and determinants of insulin resistance among U.S. adolescents: a population-based study. Diabetes Care 2006;29:2427-32 «PMID: 17065679»PubMed
Viner RM, Segal TY, Lichtarowicz-Krynska E ym. Prevalence of the insulin resistance syndrome in obesity. Arch Dis Child 2005;90:10-4 «PMID: 15613503»PubMed
Wabitsch M, Hauner H, Hertrampf M ym. Type II diabetes mellitus and impaired glucose regulation in Caucasian children and adolescents with obesity living in Germany. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:307-13 «PMID: 14724655»PubMed
Saha MT, Keskinen P, Veijola R ym. Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia. Duodecim 2003;119:1419-23 «PMID: 14502817»PubMed
Sinha R, Fisch G, Teague B ym. Prevalence of impaired glucose tolerance among children and adolescents with marked obesity. N Engl J Med 2002;346:802-10 «PMID: 11893791»PubMed
Shalitin S, Abrahami M, Lilos P ym. Insulin resistance and impaired glucose tolerance in obese children and adolescents referred to a tertiary-care center in Israel. Int J Obes (Lond) 2005;29:571-8 «PMID: 15889115»PubMed
Uçkun-Kitapçi A, Teziç T, Firat S ym. Obesity and type 2 diabetes mellitus: a population-based study of adolescents. J Pediatr Endocrinol Metab 2004;17:1633-40 «PMID: 15645697»PubMed
Brickman WJ, Huang J, Silverman BL ym. Acanthosis nigricans identifies youth at high risk for metabolic abnormalities. J Pediatr 2010;156:87-92 «PMID: 19796772»PubMed
Griffiths LJ, Parsons TJ, Hill AJ. Self-esteem and quality of life in obese children and adolescents: a systematic review. Int J Pediatr Obes 2010;5:282-304 «PMID: 20210677»PubMed
Franklin J, Denyer G, Steinbeck KS ym. Obesity and risk of low self-esteem: a statewide survey of Australian children. Pediatrics 2006;118:2481-7 «PMID: 17142534»PubMed
Dockray S, Susman EJ, Dorn LD. Depression, cortisol reactivity, and obesity in childhood and adolescence. J Adolesc Health 2009;45:344-50 «PMID: 19766938»PubMed
Rofey DL, Kolko RP, Iosif AM ym. A longitudinal study of childhood depression and anxiety in relation to weight gain. Child Psychiatry Hum Dev 2009;40:517-26 «PMID: 19404733»PubMed
Puder JJ, Munsch S. Psychological correlates of childhood obesity. Int J Obes (Lond) 2010;34 Suppl 2:S37-43 «PMID: 21151145»PubMed
Puhl RM, Latner JD. Stigma, obesity, and the health of the nation's children. Psychol Bull 2007;133:557-80 «PMID: 17592956»PubMed
Janssen I, Craig WM, Boyce WF ym. Associations between overweight and obesity with bullying behaviors in school-aged children. Pediatrics 2004;113:1187-94 «PMID: 15121928»PubMed
Tang-Péronard JL, Heitmann BL. Stigmatization of obese children and adolescents, the importance of gender. Obes Rev 2008;9:522-34 «PMID: 18643945»PubMed
McCormack LA, Laska MN, Gray C ym. Weight-related teasing in a racially diverse sample of sixth-grade children. J Am Diet Assoc 2011;111:431-6 «PMID: 21338744»PubMed
Deforche B, Haerens L, de Bourdeaudhuij I. How to make overweight children exercise and follow the recommendations. Int J Pediatr Obes 2011;6 Suppl 1:35-41 «PMID: 21905814»PubMed
Golan M, Weizman A. Familial approach to the treatment of childhood obesity: conceptual mode. J Nutr Educ 2001;33:102-7 «PMID: 12031190»PubMed
Birch LL, Ventura AK. Preventing childhood obesity: what works? Int J Obes (Lond) 2009;33 Suppl 1:S74-81 «PMID: 19363514»PubMed
Savage JS, Fisher JO, Birch LL. Parental influence on eating behavior: conception to adolescence. J Law Med Ethics 2007;35:22-34 «PMID: 17341215»PubMed
Anzman SL, Rollins BY, Birch LL. Parental influence on children's early eating environments and obesity risk: implications for prevention. Int J Obes (Lond) 2010;34:1116-24 «PMID: 20195285»PubMed
Orrell-Valente JK, Hill LG, Brechwald WA ym. Just three more bites: an observational analysis of parents' socialization of children's eating at mealtime. Appetite 2007;48:37-45 «PMID: 17000028»PubMed
Gillman MW, Rifas-Shiman SL, Frazier AL ym. Family dinner and diet quality among older children and adolescents. Arch Fam Med 2000;9:235-40 «PMID: 10728109»PubMed
Gibson EL, Wardle J, Watts CJ. Fruit and vegetable consumption, nutritional knowledge and beliefs in mothers and children. Appetite 1998;31:205-28 «PMID: 9792733»PubMed
Contento IR, Basch C, Shea S ym. Relationship of mothers' food choice criteria to food intake of preschool children: identification of family subgroups. Health Educ Q 1993;20:243-59 «PMID: 8491636»PubMed
Pliner P. Cognitive schemas: how can we use them to improve children's acceptance of diverse and unfamiliar foods? Br J Nutr 2008;99 Suppl 1:S2-6 «PMID: 18257947»PubMed
Wardle J, Cooke LJ, Gibson EL ym. Increasing children's acceptance of vegetables; a randomized trial of parent-led exposure. Appetite 2003;40:155-62 «PMID: 12781165»PubMed
Wardle J, Herrera ML, Cooke L ym. Modifying children's food preferences: the effects of exposure and reward on acceptance of an unfamiliar vegetable. Eur J Clin Nutr 2003;57:341-8 «PMID: 12571670»PubMed
Spill MK, Birch LL, Roe LS ym. Eating vegetables first: the use of portion size to increase vegetable intake in preschool children. Am J Clin Nutr 2010;91:1237-43 «PMID: 20219955»PubMed
De Bourdeaudhuij I, te Velde S, Brug J ym. Personal, social and environmental predictors of daily fruit and vegetable intake in 11-year-old children in nine European countries. Eur J Clin Nutr 2008;62:834-41 «PMID: 17522608»PubMed
Singh AS, Chin A Paw MJ, Brug J ym. Dutch obesity intervention in teenagers: effectiveness of a school-based program on body composition and behavior. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:309-17 «PMID: 19349559»PubMed
Gentile DA, Welk G, Eisenmann JC ym. Evaluation of a multiple ecological level child obesity prevention program: Switch what you Do, View, and Chew. BMC Med 2009;7:49 «PMID: 19765270»PubMed
Bjelland M, Bergh IH, Grydeland M ym. Changes in adolescents' intake of sugar-sweetened beverages and sedentary behaviour: results at 8 month mid-way assessment of the HEIA study--a comprehensive, multi-component school-based randomized trial. Int J Behav Nutr Phys Act 2011;8:63 «PMID: 21679476»PubMed
Kamath CC, Vickers KS, Ehrlich A ym. Clinical review: behavioral interventions to prevent childhood obesity: a systematic review and metaanalyses of randomized trials. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:4606-15 «PMID: 18782880»PubMed
Kanekar A, Sharma M. Meta-analysis of school-based childhood obesity interventions in the U.K. and U.S. Int Q Community Health Educ 2008;29:241-56 «PMID: 19720588»PubMed
Harris KC, Kuramoto LK, Schulzer M ym. Effect of school-based physical activity interventions on body mass index in children: a meta-analysis. CMAJ 2009;180:719-26 «PMID: 19332753»PubMed
Hesketh KD, Campbell KJ. Interventions to prevent obesity in 0-5 year olds: an updated systematic review of the literature. Obesity (Silver Spring) 2010;18 Suppl 1:S27-35 «PMID: 20107458»PubMed
Muckelbauer R, Libuda L, Clausen K ym. A simple dietary intervention in the school setting decreased incidence of overweight in children. Obes Facts 2009;2:282-5 «PMID: 20057194»PubMed
Muckelbauer R, Libuda L, Clausen K ym. Promotion and provision of drinking water in schools for overweight prevention: randomized, controlled cluster trial. Pediatrics 2009;123:e661-7 «PMID: 19336356»PubMed
Marcus C, Nyberg G, Nordenfelt A ym. A 4-year, cluster-randomized, controlled childhood obesity prevention study: STOPP. Int J Obes (Lond) 2009;33:408-17 «PMID: 19290010»PubMed
Hollar D, Messiah SE, Lopez-Mitnik G ym. Healthier options for public schoolchildren program improves weight and blood pressure in 6- to 13-year-olds. J Am Diet Assoc 2010;110:261-7 «PMID: 20102854»PubMed
Salmon J, Ball K, Hume C ym. Outcomes of a group-randomized trial to prevent excess weight gain, reduce screen behaviours and promote physical activity in 10-year-old children: switch-play. Int J Obes (Lond) 2008;32:601-12 «PMID: 18253162»PubMed
Nemet D, Geva D, Eliakim A. Health promotion intervention in low socioeconomic kindergarten children. J Pediatr 2011;158:796-801.e1 «PMID: 21244862»PubMed
Taylor RW, McAuley KA, Barbezat W ym. APPLE Project: 2-y findings of a community-based obesity prevention program in primary school age children. Am J Clin Nutr 2007;86:735-42 «PMID: 17823440»PubMed
Hakanen M, Lagström H, Kaitosaari T ym. Development of overweight in an atherosclerosis prevention trial starting in early childhood. The STRIP study. Int J Obes (Lond) 2006;30:618-26 «PMID: 16446743»PubMed
Niinikoski H, Lagström H, Jokinen E ym. Impact of repeated dietary counseling between infancy and 14 years of age on dietary intakes and serum lipids and lipoproteins: the STRIP study. Circulation 2007;116:1032-40 «PMID: 17698729»PubMed
Mustonen S, Rantanen R, Tuorila H. Effect of sensory education on school children’s food perception: A 2-year follow-up study. Food Qual Prefer 2009;20:230–240
Mustonen S, Tuorila H. Sensory education decreases food neophobia score and encourages trying unfamiliar foods in 8–12-year-old children. Food Qual Prefer 2010;21:353–360
Reverdy C, Chesnel F, Schlich P ym. Effect of sensory education on willingness to taste novel food in children. Appetite 2008;51:156-65 «PMID: 18342395»PubMed
Reverdy C, Schlich P, Köster EP, Ginon E, Lange C. Effect of sensory education on food preferences in children. Food Qual Prefer 2010;21:794–804
Jonsson IM , Ekström MP, Gustafsson 1-B. Appetizing learning in Swedish comprehensive schools: an attempt to employ food and tasting in a new form of experimental education. Int J Consum Stud 2005; 29:78-85
Council on Sports Medicine and Fitness, Council on School Health. Active healthy living: prevention of childhood obesity through increased physical activity. Pediatrics 2006;117:1834-42 «PMID: 16651347»PubMed
Campbell K, Waters E, O'Meara S ym. Interventions for preventing obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2002;1:CD001871 «PMID: 12076426»PubMed
Robinson TN. Reducing children's television viewing to prevent obesity: a randomized controlled trial. JAMA 1999;282:1561-7 «PMID: 10546696»PubMed
Haskard Zolnierek KB, DiMatteo MR. Physician communication and patient adherence to treatment: a meta-analysis. Med Care 2009;47:826-34
Charlton CR, Dearing KS, Berry JA ym. Nurse practitioners' communication styles and their impact on patient outcomes: an integrated literature review. J Am Acad Nurse Pract 2008;20:382-8 «PMID: 18638178»PubMed
Dixey R, Rudolf MC, Murtagh J. WATCH IT: Obesity management of children: a qualitative exploration of the views of parents. Int J Health Promot Educ 2006;44:131-7
Stewart L, Chapple J, Hughes AR ym. Parents' journey through treatment for their child's obesity: a qualitative study. Arch Dis Child 2008;93:35-9 «PMID: 17916586»PubMed
Stewart L, Reilly JJ, Hughes AR. Evidence-based behavioral treatment of obesity in children and adolescents. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2009;18:189-98 «PMID: 19014866»PubMed
Barlow SE, Expert Committee. Expert committee recommendations regarding the prevention, assessment, and treatment of child and adolescent overweight and obesity: summary report. Pediatrics 2007;120 Suppl 4:S164-92 «PMID: 18055651»PubMed
Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001872 «PMID: 19160202»PubMed
Whitlock EP, O'Connor EA, Williams SB ym. Effectiveness of weight management interventions in children: a targeted systematic review for the USPSTF. Pediatrics 2010;125:e396-418 «PMID: 20083531»PubMed
Martins RK, McNeil DW. Review of Motivational Interviewing in promoting health behaviors. Clin Psychol Rev 2009;29:283-93 «PMID: 19328605»PubMed
Spahn JM, Reeves RS, Keim KS ym. State of the evidence regarding behavior change theories and strategies in nutrition counseling to facilitate health and food behavior change. J Am Diet Assoc 2010;110:879-91 «PMID: 20497777»PubMed
Poobalan AS, Aucott LS, Precious E ym. Weight loss interventions in young people (18 to 25 year olds): a systematic review. Obes Rev 2010;11:580-92 «PMID: 19874531»PubMed
Resnicow K, Davis R, Rollnick S. Motivational interviewing for pediatric obesity: Conceptual issues and evidence review. J Am Diet Assoc 2006;106:2024-33 «PMID: 17126634»PubMed
Schwartz RP. Motivational interviewing (patient-centered counseling) to address childhood obesity. Pediatr Ann 2010;39:154-8 «PMID: 20302247»PubMed
Anglé S. Piilevän motivaation jäljillä. Ratkaisukeskeinen elämäntapojen ja painonhallinnan ohjaus. Suom Lääkäril 2010;65:2691-6
Reinehr T. Effectiveness of lifestyle intervention in overweight children. Proc Nutr Soc 2011;70:494-505 «PMID: 21801473»PubMed
Wilfley DE, Tibbs TL, Van Buren DJ ym. Lifestyle interventions in the treatment of childhood overweight: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Health Psychol 2007;26:521-32 «PMID: 17845100»PubMed
Yackobovitch-Gavan M, Nagelberg N, Demol S ym. Influence of weight-loss diets with different macronutrient compositions on health-related quality of life in obese youth. Appetite 2008;51:697-703 «PMID: 18652862»PubMed
Steinsbekk S, Jozefiak T, Ødegård R ym. Impaired parent-reported quality of life in treatment-seeking children with obesity is mediated by high levels of psychopathology. Qual Life Res 2009;18:1159-67 «PMID: 20131477»PubMed
Butryn ML, Wadden TA. Treatment of overweight in children and adolescents: does dieting increase the risk of eating disorders? Int J Eat Disord 2005;37:285-93 «PMID: 15856498»PubMed
Arenz S, Rückerl R, Koletzko B ym. Breast-feeding and childhood obesity--a systematic review. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1247-56 «PMID: 15314625»PubMed
Bender BG, Fuhlbrigge A, Walders N ym. Overweight, race, and psychological distress in children in the Childhood Asthma Management Program. Pediatrics 2007;120:805-13 «PMID: 17908768»PubMed
Chanoine JP, Hampl S, Jensen C ym. Effect of orlistat on weight and body composition in obese adolescents: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293:2873-83 «PMID: 15956632»PubMed
Cook S, Weitzman M, Auinger P ym. Prevalence of a metabolic syndrome phenotype in adolescents: findings from the third National Health and Nutrition Examination Survey, 1988-1994. Arch Pediatr Adolesc Med 2003;157:821-7 «PMID: 12912790»PubMed
Duncan GE, Li SM, Zhou XH. Prevalence and trends of a metabolic syndrome phenotype among u.s. Adolescents, 1999-2000. Diabetes Care 2004;27:2438-43 «PMID: 15451913»PubMed
Epstein LH, Roemmich JN, Robinson JL ym. A randomized trial of the effects of reducing television viewing and computer use on body mass index in young children. Arch Pediatr Adolesc Med 2008;162:239-45 «PMID: 18316661»PubMed
Epstein LH, Valoski AM, Vara LS ym. Effects of decreasing sedentary behavior and increasing activity on weight change in obese children. Health Psychol 1995;14:109-15 «PMID: 7789345»PubMed
Flaherman V, Rutherford GW. A meta-analysis of the effect of high weight on asthma. Arch Dis Child 2006;91:334-9 «PMID: 16428358»PubMed
Flodmark CE, Ohlsson T, Rydén O ym. Prevention of progression to severe obesity in a group of obese schoolchildren treated with family therapy. Pediatrics 1993;91:880-4 «PMID: 8474806»PubMed
Freedman DS, Dietz WH, Srinivasan SR ym. The relation of overweight to cardiovascular risk factors among children and adolescents: the Bogalusa Heart Study. Pediatrics 1999;103:1175-82 «PMID: 10353925»PubMed
Goldfield GS, Epstein LH, Kilanowski CK ym. Cost-effectiveness of group and mixed family-based treatment for childhood obesity. Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25:1843-9 «PMID: 11781766»PubMed
Golley RK, Hendrie GA, Slater A ym. Interventions that involve parents to improve children's weight-related nutrition intake and activity patterns - what nutrition and activity targets and behaviour change techniques are associated with intervention effectiveness? Obes Rev 2011;12:114-30 «PMID: 20406416»PubMed
Gonzalez-Suarez C, Worley A, Grimmer-Somers K ym. School-based interventions on childhood obesity: a meta-analysis. Am J Prev Med 2009;37:418-27 «PMID: 19840696»PubMed
Gunnarsdottir I, Schack-Nielsen L, Michaelsen KF ym. Infant weight gain, duration of exclusive breast-feeding and childhood BMI - two similar follow-up cohorts. Public Health Nutr 2010;13:201-7 «PMID: 19607745»PubMed
Ip S, Chung M, Raman G ym. A summary of the Agency for Healthcare Research and Quality's evidence report on breastfeeding in developed countries. Breastfeed Med 2009;4 Suppl 1:S17-30 «PMID: 19827919»PubMed
Janicke DM, Sallinen BJ, Perri MG ym. Comparison of program costs for parent-only and family-based interventions for pediatric obesity in medically underserved rural settings. J Rural Health 2009;25:326-30 «PMID: 19566621»PubMed
Kaditis AG, Alexopoulos EI, Hatzi F ym. Adiposity in relation to age as predictor of severity of sleep apnea in children with snoring. Sleep Breath 2008;12:25-31 «PMID: 17684780»PubMed
Kalavainen M, Karjalainen S, Martikainen J ym. Cost-effectiveness of routine and group programs for treatment of obese children. Pediatr Int 2009;51:606-11 «PMID: 19438826»PubMed
Kitzmann KM, Dalton WT 3rd, Stanley CM ym. Lifestyle interventions for youth who are overweight: a meta-analytic review. Health Psychol 2010;29:91-101 «PMID: 20063940»PubMed
Kohler M. Risk factors and treatment for obstructive sleep apnea amongst obese children and adults. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2009;9:4-9 «PMID: 19532087»PubMed
Laitinen J, Taponen S, Martikainen H ym. Body size from birth to adulthood as a predictor of self-reported polycystic ovary syndrome symptoms. Int J Obes Relat Metab Disord 2003;27:710-5 «PMID: 12833115»PubMed
Lucas SR, Platts-Mills TA. Paediatric asthma and obesity. Paediatr Respir Rev 2006;7:233-8 «PMID: 17098637»PubMed
Marshall SJ, Biddle SJ, Gorely T ym. Relationships between media use, body fatness and physical activity in children and youth: a meta-analysis. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1238-46 «PMID: 15314635»PubMed
McDuffie JR, Calis KA, Uwaifo GI ym. Three-month tolerability of orlistat in adolescents with obesity-related comorbid conditions. Obes Res 2002;10:642-50 «PMID: 12105286»PubMed
Michelson PH, Williams LW, Benjamin DK ym. Obesity, inflammation, and asthma severity in childhood: data from the National Health and Nutrition Examination Survey 2001-2004. Ann Allergy Asthma Immunol 2009;103:381-5 «PMID: 19927535»PubMed
Norgren S, Danielsson P, Jurold R ym. Orlistat treatment in obese prepubertal children: a pilot study. Acta Paediatr 2003;92:666-70 «PMID: 12856974»PubMed
Nowicka P, Höglund P, Pietrobelli A ym. Family Weight School treatment: 1-year results in obese adolescents. Int J Pediatr Obes 2008;3:141-7 «PMID: 18608623»PubMed
O'Brien PE, Sawyer SM, Laurie C ym. Laparoscopic adjustable gastric banding in severely obese adolescents: a randomized trial. JAMA 2010;303:519-26 «PMID: 20145228»PubMed
Park MH, Kinra S, Ward KJ ym. Metformin for obesity in children and adolescents: a systematic review. Diabetes Care 2009;32:1743-5 «PMID: 19502540»PubMed
Pratt JS, Lenders CM, Dionne EA ym. Best practice updates for pediatric/adolescent weight loss surgery. Obesity (Silver Spring) 2009;17:901-10 «PMID: 19396070»PubMed
Raitakari OT, Taimela S, Porkka KV ym. Associations between physical activity and risk factors for coronary heart disease: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Med Sci Sports Exerc 1997;29:1055-61 «PMID: 9268963»PubMed
Rampersaud GC, Pereira MA, Girard BL ym. Breakfast habits, nutritional status, body weight, and academic performance in children and adolescents. J Am Diet Assoc 2005;105:743-60; quiz 761-2 «PMID: 15883552»PubMed
Rudnick EF, Walsh JS, Hampton MC ym. Prevalence and ethnicity of sleep-disordered breathing and obesity in children. Otolaryngol Head Neck Surg 2007;137:878-82 «PMID: 18036414»PubMed
Schwimmer JB, McGreal N, Deutsch R ym. Influence of gender, race, and ethnicity on suspected fatty liver in obese adolescents. Pediatrics 2005;115:e561-5 «PMID: 15867021»PubMed
Simonetti D'Arca A, Tarsitani G, Cairella M ym. Prevention of obesity in elementary and nursery school children. Public Health 1986;100:166-73 «PMID: 3737864»PubMed
Summerbell CD, Ashton V, Campbell KJ ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD001872 «PMID: 12917914»PubMed
Summerbell CD, Waters E, Edmunds LD ym. Interventions for preventing obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD001871 «PMID: 16034868»PubMed
Szajewska H, Ruszczynski M. Systematic review demonstrating that breakfast consumption influences body weight outcomes in children and adolescents in Europe. Crit Rev Food Sci Nutr 2010;50:113-9 «PMID: 20112153»PubMed
Tamir D, Feurstein A, Brunner S ym. Primary prevention of cardiovascular diseases in childhood: changes in serum total cholesterol, high density lipoprotein, and body mass index after 2 years of intervention in Jerusalem schoolchildren age 7-9 years. Prev Med 1990;19:22-30 «PMID: 2320556»PubMed
Tauman R, Gozal D. Obesity and obstructive sleep apnea in children. Paediatr Respir Rev 2006;7:247-59 «PMID: 17098639»PubMed
The NS, Suchindran C, North KE ym. Association of adolescent obesity with risk of severe obesity in adulthood. JAMA 2010;304:2042-7 «PMID: 21063014»PubMed
Treadwell JR, Sun F, Schoelles K. Systematic review and meta-analysis of bariatric surgery for pediatric obesity. Ann Surg 2008;248:763-76 «PMID: 18948803»PubMed
Weiss R, Dziura J, Burgert TS ym. Obesity and the metabolic syndrome in children and adolescents. N Engl J Med 2004;350:2362-74 «PMID: 15175438»PubMed
Young KM, Northern JJ, Lister KM ym. A meta-analysis of family-behavioral weight-loss treatments for children. Clin Psychol Rev 2007;27:240-9 «PMID: 17070638»PubMed