Keskeinen sisältö

Kohderyhmä ja tavoitteet

• Suositus on tarkoitettu kaikille niille sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja oppilaitosten sekä apteekkien työntekijöille, jotka työssään osallistuvat jälkiehkäisyn toteuttamiseen tai antavat jälkiehkäisyä koskevaa neuvontaa tai koulutusta.
• Suosituksen tarkoituksena on lisätä näyttöön perustuvaa tietämystä jälkiehkäisystä sekä yhdenmukaistaa terveydenhuollon ja apteekkien menettelytapoja ja neuvontaa.

Määritelmä

• Jälkiehkäisyllä tarkoitetaan raskaudenehkäisyä yhdynnän jälkeen mutta ennen implantaatiota eli alkion kiinnittymistä kohtuun.
• ICD-tautiluokituksen diagnoosina käytetään koodia Z30.3 (yhdynnän jälkeinen ehkäisy). ICD-koodiin sisältyvää hedelmöityksen ja mahdollisen implantaation jälkeistä imukaavintaa (ns. menstrual regulation) «Tautiluokitus ICD-10. Systemaattinen osa. Stakes. Ohjeita ja luokituksia 1999:2;747»1 ei lueta jälkiehkäisyn piiriin.

Menetelmät

• Suomessa on käytössä kolme menetelmää: kaksi hormonaalista – levonorgestreeli (keltarauhashormoni) ja ulipristaali (progesteronireseptorin muuntaja) – sekä kuparikierukka.
• Levonorgestreeli
  • On itsehoitovalmiste.
  • 1.5 mg:n tabletti otetaan kerta-annoksena suun kautta «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2, «Cheng L, Gülmezoglu AM, Piaggio G ym. Interventions for emergency contraception. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001324 »3; ks. sähköinen tausta-aineisto «Levonorgestreelin historia»1.
  • Tabletti otetaan mahdollisimman pian suojaamattoman yhdynnän jälkeen, mielellään 12 tunnin kuluessa ja viimeistään 72 tunnin kuluttua «Pharmaca Fennica 2010.»4, «Allen RH, Goldberg AB. Emergency contraception: a clinical review. Clin Obstet Gynecol 2007;50:927-36 »5.
• Ulipristaali «Fine P, Mathé H, Ginde S ym. Ulipristal acetate taken 48-120 hours after intercourse for emergency contraception. Obstet Gynecol 2010;115:257-63 »6, «CHMP Assessment report for Ellaone. 2009 EMEA/261787/2009. http://www.emea.europa.eu»7, «Creinin MD, Schlaff W, Archer DF ym. Progesterone receptor modulator for emergency contraception: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2006;108:1089-97 »8
  • On reseptivalmiste.
  • 30 mg:n tabletti otetaan kerta-annoksena suun kautta.
  • Tabletti otetaan 120 tunnin (5 vrk) kuluessa suojaamattoman yhdynnän jälkeen.
  • Raskaus tulee sulkea pois ennen käyttöä.
• Kuparikierukka
  • On saatavilla apteekista ilman reseptiä.
  • Lääkäri asettaa sen viiden vuorokauden kuluessa suojaamattoman yhdynnän jälkeen «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2, «Cheng L, Gülmezoglu AM, Piaggio G ym. Interventions for emergency contraception. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001324 »3, «Lippes J, Malik T, Tatum HJ. The postcoital copper-T. Adv Plan Parent 1976;11:24-9 »9, «Grimes DA, Lopez LM, Manion C ym. Cochrane systematic reviews of IUD trials: lessons learned. Contraception 2007;75:S55-9 »10.
  • Voidaan asentaa minä tahansa kuukautiskierron päivänä «Schenk KD. Emergency contraception: lessons learned from the UK. J Fam Plann Reprod Health Care 2003;29:35-40 »11.
  • Kierukan etuna on, että se voidaan tarvittaessa jättää paikoilleen pitkäaikaista ehkäisyä varten «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2.
  • Ellei jatkoehkäisyn tarvetta ole, voidaan kierukka ottaa pois seuraavien kuukautisten jälkeen, ellei niitten jälkeen ole ollut suojaamattomia yhdyntöjä «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2.
  • Voidaan asettaa sekä synnyttäneille että tilanteen vaatiessa myös synnyttämättömille naisille «Schenk KD. Emergency contraception: lessons learned from the UK. J Fam Plann Reprod Health Care 2003;29:35-40 »11, «Thiery M. Intrauterine contraception: from silver ring to intrauterine contraceptive implant. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2000;90:145-52 »12.
  • Antibioottisuojaa on harkittava, jos tulehdusriski on olemassa, mutta kierukka asetetaan silti «Progidy Clinical Recommendation–Contraception Emergency. http://www.cks.nhs.uk/home»13.
• Hormonikierukan käytöstä jälkiehkäisyssä ei ole näyttöä, eikä sitä suositella jälkiehkäisyyn «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2.
• Muita tutkittuja mahdollisia menetelmiä esitellään sähköisessä tausta-aineistossa «Muut jälkiehkäisymenetelmät»2.

Käyttö ja käyttäjät

• Levonorgestreelivalmiste muuttui Suomessa reseptittä myytäväksi vuonna 2002. Myynti kaksinkertaistui alkuvaiheessa «Sihvo S, Gissler M, Närhi U, Kosunen E, Hemminki E. Vähensikö jälkiehkäisyn reseptivapaus raskaudenkeskeytyksiä? Suom Lääkäril 2003;58:2452-5»14. Vuoden 2004 jälkeen myynti ei ole merkittävästi lisääntynyt «Leiras Finland suullinen tiedonanto lokakuu 2009.»15.

Käyttäjät

• Tyypillinen jälkiehkäisyn käyttäjä on Euroopassa nuori, naimaton ja synnyttämätön nainen «Kosunen E, Sihvo S, Hemminki E. Knowledge and use of hormonal emergency contraception in Finland. Contraception 1997;55:153-7 »16, «Falk G, Falk L, Hanson U ym. Young women requesting emergency contraception are, despite contraceptive counseling, a high risk group for new unintended pregnancies. Contraception 2001;64:23-7 »17, «Tydén T, Wetterholm M, Odlind V. Emergency contraception: the user profile. Adv Contracept 1998;14:171-8 »18.
  • Suomalaisista käyttäjistä 65 % on alle 25-vuotiaita ja 82 % synnyttämättömiä «Oksama H, Sihvo S, Pietilä K. Jälkiehkäisy itsehoitona. Käyttäjäkysely apteekin asiakkaille. Suom Lääkäril 2004;59:4507-11»19.
  • Yliopisto-opiskelijoihin kohdistetussa kyselyssä (2000–2001) kaksi kolmasosaa ilmoitti reseptiä hakiessaan käytön syyksi kondomiehkäisyn epäonnistumisen. Kolmannes ei ollut käyttänyt ehkäisyä lainkaan «Virjo I, Virtala A. Why do university students use hormonal emergency contraception? Eur J Contracept Reprod Health Care 2003;8:139-44 »20.
  • Jälkiehkäisyvalmisteen suoraan apteekista ostaneista 55 % oli ollut ilman ehkäisyä ja 37 % ilmoitti kondomin käyttöön liittyneen ongelmia «Oksama H, Sihvo S, Pietilä K. Jälkiehkäisy itsehoitona. Käyttäjäkysely apteekin asiakkaille. Suom Lääkäril 2004;59:4507-11»19.
• Suomalaiset nuorisokyselyt osoittavat jälkiehkäisyä käyttäneiden osuuden kasvaneen 17–18-vuotiaiden joukossa tasaisesti ennen itsehoitolääkkeen markkinoille tuloa ja sen jälkeen «Kosunen E. Seksuaalikäyttäytymisen muutokset. Kirjassa: Kosunen E, Ritamo M (toim.) Näkökulmia nuorten seksuaaliterveyteen. Raportteja 282. Saarijärvi: Stakes, 2004»21.
  • Kuusitoistavuotiaista 15 % oli käyttänyt jälkiehkäisyä ainakin kerran vuonna 2003 ja 18-vuotiailla osuus oli 29 %. Käyttö ei ollut lisääntynyt merkitsevästi vuosien 1999 ja 2003 välillä «Falah-Hassani K, Kosunen E, Shiri R ym. Emergency contraception among Finnish adolescents: awareness, use and the effect of non-prescription status. BMC Public Health 2007;7:201 »22.
  • Kouluterveyskyselyn vuosien 2005–2009 aineistojen mukaan peruskoulun yhdeksännen luokan tytöistä 9–11 % oli käyttänyt jälkiehkäisyä ainakin kerran. Vertailuaineiston mukaan jälkiehkäisyn käyttö ei ole lisääntynyt peruskoululaisilla 2000-luvulla «Kouluterveyskysely. Luettavissa: http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/tulokset/index.htm»23.
• Korkeakoulu-opiskelijoiden terveystutkimuksen 2008 mukaan 40 % naisista oli käyttänyt jälkiehkäisyä ainakin kerran «Kunttu K, Huttunen T: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45. Helsinki 2009.»24.

Vaikutusmekanismit

• Pääasiallisena mekanismina pidetään ovulaation estymistä tai myöhästymistä «Ovulaation estymistä tai myöhästymistä pidetään hormonaalisen jälkiehkäisyn vaikutusmekanismina.»C.
  • Levonorgestreelin vaikutus ei ilmeisesti välity kohdun limakalvon implantaatiota estävien muutosten kautta «Levonorgestreelijälkiehkäisyn vaikutus ei ilmeisesti välity implantaation estävien endometriumin muutosten kautta.»D.
  • Ulipristaalin jälkiehkäisyvaikutus perustuu pääasiallisesti ovulaation estoon «Ovulaation estymistä tai myöhästymistä pidetään hormonaalisen jälkiehkäisyn vaikutusmekanismina.»C.
  • Lisäksi ulipristaali saattaa vaikuttaa kohdun limakalvoon, joskin ilmeisesti vain jälkiehkäisykäyttöä suuremmilla annoksilla «Gemzell-Danielsson K, Meng CX. Emergency contraception: potential role of ulipristal acetate. Int J Womens Health 2010;2:53-61 »27.
• Kierukka vaikuttaa siittiöiden liikkuvuuteen ja kohdun limakalvoon «Rivera R, Yacobson I, Grimes D. The mechanism of action of hormonal contraceptives and intrauterine contraceptive devices. Am J Obstet Gynecol 1999;181:1263-9 »28.
• Jos raskaus on jo alkanut (implantaatio on tapahtunut), mikään jälkiehkäisymenetelmä ei sitä keskeytä «Rivera R, Yacobson I, Grimes D. The mechanism of action of hormonal contraceptives and intrauterine contraceptive devices. Am J Obstet Gynecol 1999;181:1263-9 »28.

Haittavaikutukset ja vaikutukset sikiöön

• Lumekontrolloituja tutkimuksia ei jälkiehkäisystä ole tehty, joten tieto mahdollisista haittavaikutuksista perustuu oiremerkintöihin. Eri väestöissä haittavaikutuksia on esiintynyt hyvin vaihtelevasti.
• Levonorgestreeli
  • Oireita on esiintynyt selvästi vähemmän kuin aikaisemmin myynnissä olleen yhdistelmävalmisteen käytön yhteydessä «Ho PC, Kwan MS. A prospective randomized comparison of levonorgestrel with the Yuzpe regimen in post-coital contraception. Hum Reprod 1993;8:389-92 »35.
  • Viikon kuluessa 1.5 mg:n levonorgestreeli tabletin käytön jälkeen esiintyneitä hyvin yleisiä oireita (alle 10 %:lla) ovat olleet huimaus, päänsärky, pahoinvointi, alavatsakipu, rintojen arkuus, kuukautisten viivästyminen, runsaat kuukautiset, verinen vuoto tai väsymys «von Hertzen H, Piaggio G, Ding J ym. Low dose mifepristone and two regimens of levonorgestrel for emergency contraception: a WHO multicentre randomised trial. Lancet 2002;360:1803-10 »29.
• Ulipristaali
  • Oireet ovat alustavissa tutkimuksissa osoittautuneet levonorgestreelin käytön jälkeisiä oireita vastaaviksi «CHMP Assessment report for Ellaone. 2009 EMEA/261787/2009. http://www.emea.europa.eu»7.
  • Yleisimmät haitat (alle 10 %:lla) ovat olleet vatsakipu ja kuukautishäiriöt.
• Jälkiehkäisyn käyttö vaikuttaa usein seuraavien kuukautisten alkamisaikaan joko aikaistaen tai viivästyttäen niitä «CHMP Assessment report for Ellaone. 2009 EMEA/261787/2009. http://www.emea.europa.eu»7, «von Hertzen H, Piaggio G, Ding J ym. Low dose mifepristone and two regimens of levonorgestrel for emergency contraception: a WHO multicentre randomised trial. Lancet 2002;360:1803-10 »29.
• Levonorgestreelin käytön jälkeen alkaneista raskauksista syntyneillä lapsilla ei ole todettu lisääntynyttä synnynnäisten epämuodostumien riskiä «Zhang L, Chen J, Wang Y ym. Pregnancy outcome after levonorgestrel-only emergency contraception failure: a prospective cohort study. Hum Reprod 2009;24:1605-11 »36. Esiintyvyydestä ulipristaalin käytön jälkeen ei ole tietoa.
• Kohdunulkoisen raskauden esiintyvyys ei liene lisääntynyt muuhun väestöön verrattuna «Kohdunulkoisen raskauden esiintyvyys ei liene lisääntynyt jälkiehkäisyä käyttäneillä muuhun väestöön verrattuna.»C.

Lääkeinteraktiot

• Antibioottihoidolla ei ole vaikutusta minkään jälkiehkäisyn tehoon «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2.
• Levonorgestreeli ja ulipristaaliasetaatti metaboloituvat maksan CYP3A4-entsyymin vaikutuksesta. Maksan entsyymejä indusoivien aineiden (mm. karbamatsepiini, rifampisiini, fenobarbitaali, fenytoiini, primidoni, rifabutiini, griseofulviini, ritonaviiri ja mäkikuismauute) samanaikainen käyttö saattaa nopeuttaa jälkiehkäisyvalmisteiden metaboliaa «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2.
  • Lääkäri voi harkita entsyymejä indusoivien lääkkeiden käyttäjille normaalin 1.5 mg:n levonorgestreeliannoksen sijaan 2.25 mg:n annosta, vaikka osoitusta tämän tarpeellisuudesta ei ole «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2.
  • Levonorgestreelin vaihtoehtona on kierukka «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2.
• Levonorgestreelijälkiehkäisyn yhteydessä ei tiedetä esiintyneen hankalia lääkeaineinteraktioita.
  • Yksittäinen tapausselostus on julkaistu potilaasta, jolla varfariinin vaikutus tehostui ohimenevästi levonorgestreeliannoksen jälkeen «Ellison J, Thomson AJ, Greer IA ym. Drug Points: Apparent interaction between warfarin and levonorgestrel used for emergency contraception. BMJ 2000;321:1382 »37.
• SFINX-interaktiotietokannasta löytyy levonorgestreelin kohdalta runsaasti eritasoisia interaktioita, joista ainakin osa liittynee levonorgestreelia sisältävien oraalisten ehkäisyvalmisteiden jatkuvaan käyttöön.
• Ulipristaali sitoutuu progesteronireseptoriin, ja tämä saattaa vähentää progestiinia sisältävien ehkäisyvalmisteiden tehoa «CHMP Assessment report for Ellaone. 2009 EMEA/261787/2009. http://www.emea.europa.eu»7.
• Ulipristaaliasetaatin tehoa saattaa vähentää myös mahan pH-arvoa suurentavat valmisteet (antasidit, protonipumpun estäjät ja H₂-reseptoriantagonistit) «Pharmaca Fennica 2010.»4, «CHMP Assessment report for Ellaone. 2009 EMEA/261787/2009. http://www.emea.europa.eu»7.

Vasta-aiheet ja käyttö imetyksen aikana

• Jälkiehkäisyn käytölle ei ole ala- eikä yläikärajaa.
• Imettäminen, aiemmin sairastettu kohdunulkoinen raskaus, tupakointi, migreeni, muu kardiovaskulaarinen sairaus tai maksasairaus eivät ole jälkiehkäisyn vasta-aiheita «Improving access to quality care in family planning: medical eligibility criteria for contraceptive use. 2. painos. Geneva: World Health Organization 2000»38.

Jatkuvan ehkäisyn epäonnistuminen

• Lähes kaikissa jälkiehkäisytutkimuksissa on suljettu pois jatkuvan hormonaalisen ehkäisyn (pillerit, rengas, laastari) käyttäjät. Näyttöön perustuvaa tietoa ei siten ole olemassa tilanteista, joissa ehkäisypillerin ottaminen on unohtunut. Erilaisia ohjeita on kuitenkin annettu «Schenk KD. Emergency contraception: lessons learned from the UK. J Fam Plann Reprod Health Care 2003;29:35-40 »11; ks. taulukko «Suositus jälkiehkäisyn käytöstä, kun jatkuva ehkäisy on epäonnistunut .»1.
• Jos yksittäinen ehkäisypilleri unohtuu, ei jälkiehkäisyä tarvita «Faculty of Family Planning and Reproductive Health Care Clinical Effectiveness Unit. FFPRHC Guidance (April 2006). Emergency contraception. J Fam Plann Reprod Health Care 2006;32:121-8; quiz 128 »2.
• Ehkäisyrenkaan ja ehkäisylaastarin suhteen tietoa ei ole.
  • Valmistajan mukaan raskauden riski kasvaa ehkäisyrenkaan oltua poissa yli kolmen tunnin ajan.
  • Valmistajan mukaan raskauden riski kasvaa, jos laastari on ollut poissa kauemmin kuin yhden vuorokauden.

Jatkuvan hormonaalisen ehkäisyn aloittaminen jälkiehkäisyn jälkeen

• Koska jälkiehkäisy voi siirtää ovulaatiota tai aikaistaa seuraavaa ovulaatiota, pitää jatkuvasta ehkäisystä huolehtia heti jälkiehkäisyn käytön jälkeen «Allen RH, Goldberg AB. Emergency contraception: a clinical review. Clin Obstet Gynecol 2007;50:927-36 »5, «Raymond EG, Goldberg A, Trussell J ym. Bleeding patterns after use of levonorgestrel emergency contraceptive pills. Contraception 2006;73:376-81 »42.
  • Jälkiehkäisyn käytön jälkeen jatkuva hormonaalinen ehkäisy voidaan aloittaa normaalisti, kun seuraavat kuukautiset alkavat. Siihen saakka ehkäisyyn käytetään kondomia.
  • Toinen mahdollisuus on aloittaa jatkuva hormonaalinen ehkäisy heti jälkiehkäisyn käyttöä seuraavana päivänä, jolloin ensimmäisen viikon ajan pitää käyttää myös kondomia «Allen RH, Goldberg AB. Emergency contraception: a clinical review. Clin Obstet Gynecol 2007;50:927-36 »5, «International Consortium for Emergency Contraception. Emergency contraceptive pills: medical and service delivery guidelines. Second edition. Washington DC, 2003. http://www.cecinfo.org/publications/P»39, «Raymond EG, Goldberg A, Trussell J ym. Bleeding patterns after use of levonorgestrel emergency contraceptive pills. Contraception 2006;73:376-81 »42. Tässä tilanteessa vuodon alkaminen pilleritauolla ei sulje pois raskauden mahdollisuutta; tällöin on syytä tehdä raskauskoe «Raymond EG, Goldberg A, Trussell J ym. Bleeding patterns after use of levonorgestrel emergency contraceptive pills. Contraception 2006;73:376-81 »42.

Jälkiehkäisypillerin toimittaminen apteekista (ilman reseptiä)

• Levonorgestreelia sisältävä jälkiehkäisyvalmiste hyväksyttiin itsehoitolääkkeeksi vuonna 2002 ehdoin, jotka on esitetty taulukossa «Ehdot jälkiehkäisyvalmisteen toimittamiselle apteekista itsehoitolääkkeenä (mukailtu Lääkelaitoksen ohjeesta).»2.
• Lääkkeen voi toimittaa asiakkaalle vain farmaseuttiseen henkilökuntaan kuuluva eli farmaseutti tai proviisori.
  • Apteekissa jälkiehkäisypakkauksen oston yhteydessä annettavasta neuvonnasta on tarkat ohjeet (taulukko «Ehdot jälkiehkäisyvalmisteen toimittamiselle apteekista itsehoitolääkkeenä (mukailtu Lääkelaitoksen ohjeesta).»2).
  • Apteekissa tulee huomioida asiakkaan yksityisyys ja luoda mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun «Anderson C, Blenkinsopp A, Armstrong M. Feedback from community pharmacy users on the contribution of community pharmacy to improving the public's health: a systematic review of the peer reviewed and »43, «Suomen Apteekkariliitto. Apteekit & jälkiehkäisy. Helsinki, 2002.»44.
• Säännöllistenkin kuukautisten ovulaatioajankohta vaihtelee siinä määrin, että hormonaalinen jälkiehkäisy on syytä toteuttaa aina kuukautiskierron päivästä huolimatta, jos suojaamattomasta yhdynnästä on kulunut enintään 72 tuntia «Schenk KD. Emergency contraception: lessons learned from the UK. J Fam Plann Reprod Health Care 2003;29:35-40 »11, «International Consortium for Emergency Contraception. Emergency contraceptive pills: medical and service delivery guidelines. Second edition. Washington DC, 2003. http://www.cecinfo.org/publications/P»39.
• Työryhmä suosittaa, että jälkiehkäisy toteutetaan, vaikka saman kierron aikana olisi jo aiemmin ollut muita suojaamattomia yhdyntöjä «Schenk KD. Emergency contraception: lessons learned from the UK. J Fam Plann Reprod Health Care 2003;29:35-40 »11, «International Consortium for Emergency Contraception. Emergency contraceptive pills: medical and service delivery guidelines. Second edition. Washington DC, 2003. http://www.cecinfo.org/publications/P»39. Saman kierron aikana voidaan jälkiehkäisy toteuttaa toistamiseenkin, jos tilanne sitä vaatii «Schenk KD. Emergency contraception: lessons learned from the UK. J Fam Plann Reprod Health Care 2003;29:35-40 »11, «International Consortium for Emergency Contraception. Emergency contraceptive pills: medical and service delivery guidelines. Second edition. Washington DC, 2003. http://www.cecinfo.org/publications/P»39.
• Apteekista annettavien ohjeiden mukaan jälkitarkastukseen on syytä hakeutua, jos seuraavat kuukautiset myöhästyvät yli viisi päivää.
• Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman mukaan alle 20-vuotiaat jälkiehkäisyä hakevat asiakkaat ohjataan apteekista jälkitarkastukseen saamaan yksilöllistä ehkäisy- ja seksuaalineuvontaa «Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma 2007-2011. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2007:17. Yliopistopaino. Helsinki, 2007.»45. Työryhmä suosittelee, että terveyskeskus ja apteekki sopisivat paikkakuntakohtaisesti siitä milloin, minne ja miten jälkiehkäisyn hakija ohjataan jälkitarkastukseen tai klamydiatestiin tai molempiin. Apteekeissa annettavan informaation yhteydessä jaetaan tästä paikallinen kirjallinen ohje.
  • On esitetty, että kaikki alle 30-vuotiaat jälkiehkäisyn hakijat tulisi ohjata klamydiatestiin «Kettle H, Cay S, Brown A ym. Screening for Chlamydia trachomatis infection is indicated for women under 30 using emergency contraception. Contraception 2002;66:251-3 »46.
  • Työryhmän mielestä ohjausta klamydiatesteihin tulisi tehostaa.

Perusterveydenhuollon osuus

• Koska jälkiehkäisyn teho on sitä parempi, mitä nopeammin se toteutetaan, pitäisi kaikilla soveltuvilla terveydenhuollon yksiköillä (myös erikoissairaanhoidon päivystyspisteillä) olla valmius sen toteuttamiseen.
  • Periaatteena voitaneen pitää sitä, että se terveydenhuollon toimipiste, johon asiakas ensimmäisenä ottaa yhteyttä, myös toteuttaa jälkiehkäisyn viivytyksettä.
  • Työryhmän näkemyksen mukaan tehtävien paikallisesta jakamisesta on hyvä sopia kirjallisesti ja järjestää säännöllistä koulutusta.
• Jälkiehkäisyä saatetaan hakea apteekin sijaan terveydenhuollosta pelkojen, syyllisyydentunteiden «Free C, Lee RM, Ogden J. Young women's accounts of factors influencing their use and non-use of emergency contraception: in-depth interview study. BMJ 2002;325:1393 »47 tai varattomuuden vuoksi.
  • Terveyskeskukseen tehtävän jälkiehkäisykäynnin tulee olla muun raskaudenehkäisyneuvonnan tapaan maksuton.
  • Jälkiehkäisyvalmisteita voidaan tarvittaessa luovuttaa kansanterveyslain mukaisen raskaudenehkäisyneuvonnan yhteydessä kunnallisen terveydenhuollon toimipisteistä, esimerkiksi ehkäisyneuvoloista.
• Jälkiehkäisyn toteuttamista perusterveydenhuollossa koskevat periaatteessa samat toimintaohjeet kuin toteuttamista apteekissakin, mutta kahdenkeskisessä vastaanottotilanteessa on mahdollisuus perusteellisempaan haastatteluun, tutkimukseen ja neuvontaan.
• Alle 15-vuotiaiden jälkiehkäisy kuuluu terveydenhuollon piiriin.
  • Levonorgestreelijälkiehkäisyn voi toteuttaa terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja.
• Lääkärin tehtäväksi jäävät jälkiehkäisy kuparikierukalla sekä ongelmatilanteiden hoito.
  • Esimerkkeinä raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö, kierukan osittainen tai täydellinen poistuminen tai välttämätön poistaminen keskikierrossa tai lääkitys, josta on mahdollisesti haittaa raskaudelle.

Erikoissairaanhoidon osuus

• Jälkiehkäisy toteutetaan pääosin itsehoitona tai perusterveydenhuollossa, mutta sairaaloissakin joudutaan toteuttamaan jälkiehkäisyä esimerkiksi raiskauksien ja huume- tai alkoholimyrkytysten yhteydessä.
  • Tällöin on huomioitava se, että potilas ei itse aina kykene arvioimaan jälkiehkäisyn tarvetta ja pyytämään ehkäisyä, joten työntekijöiden on otettava asia aktiivisesti esille «International Consortium for Emergency Contraception. Emergency contraceptive pills: medical and service delivery guidelines. Second edition. Washington DC, 2003. http://www.cecinfo.org/publications/P»39, «Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus ja hoito terveydenhuollon toimipisteessä. www.tukinainen.fi , 2002, RAP-kansio http://www.tukinainen.fi/RAP02_LowRes.pdf »49.
  • Lisäksi sairaaloiden erikoisklinikoissa on osattava tarjota jälkiehkäisymahdollisuutta potilaille, jotka sairauden, hoidon tai lääkityksen luonteen vuoksi eivät saa tulla raskaaksi eivätkä voi käyttää säännöllistä luotettavaa ehkäisyä.
  • Erikoissairaanhoidon tehtävä on myös huolehtia alueensa terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksesta.

Väestön informoiminen

• Työryhmä suosittaa, että tehostetaan väestölle suunnattua tiedottamista seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä ja raskaudenehkäisystä jälkiehkäisy mukaan luettuna.
  • Väestön tietämyksen puute on yksi keskeisimmistä tekijöistä, jotka hidastavat jälkiehkäisyn oikean käytön yleistymistä.
  • Pohjoismaissa raskaudenehkäisyä koskevan tiedon tasoa pidetään yleisesti hyvänä. Silti raskaudenkeskeytyspotilailla tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että menetelmästä on syytä tiedottaa väestölle yksityiskohtaisemmin vaikka yleinen tieto jälkiehkäisyn mahdollisuudesta onkin lisääntynyt «Perslev A, Rørbye C, Boesen HC ym. Emergency contraception: knowledge and use among Danish women requesting termination of pregnancy. Contraception 2002;66:427-31 »50, «Aneblom G, Larsson M, Odlind V ym. Knowledge, use and attitudes towards emergency contraceptive pills among Swedish women presenting for induced abortion. BJOG 2002;109:155-60 »51.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Jälkiehkäisy-suosituksen historiatiedot «Jälkiehkäisy, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»3

Puheenjohtaja:

Elise Kosunen, dosentti, ylilääkäri; Ylöjärven terveyskeskus

Jäsenet:

Dan Apter, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, ylilääkäri; Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka, Helsinki

Kirsi Pietilä, FaT, apteekkari; Malmin apteekki

Aira Virtala, LT, ylilääkäri; Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö; Tampere-Hämeenlinna terveyspalveluyksikkö

Piia Vuorela, LT, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri; HUS:n naistenklinikka (Käypä hoito -toimittaja)