Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Lataa PDF

Hengitysvajaus (äkillinen)

Käypä hoito

5.5.2006

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä

SUOSITUS ON PÄIVITYKSESSÄ

Suosituksen tulostettava versio «»1 (pdf)

Tiivistelmä suomeksi «Hengitysvajaus (äkillinen)»1

Keskeinen sanoma

Äkillisen hengitysvajauksen alkuvaiheen ensisijaisia hoitomuotoja ovat noninvasiiviset hengityshoidot naamarin avulla.
Hengitysteiden varmistaminen intubaatiolla ja mekaanisen ventilaation aloittaminen perustuu elintoimintojen häiriöiden kokonaisvaltaiseen arviointiin.
Hengityslaitehoidossa tulee välttää liian suurta venytyspainetta ja kertahengitystilavuutta.
Uloshengitysvaiheen paine (PEEP) tulee säätää happeutumisen ja verenkierron kokonaisarvion perusteella.
Hengityskoneesta ja invasiivisesta ilmatiestä vieroittumisen edellytysten päivittäinen, säännönmukainen selvittäminen lyhentää hengityslaitehoidon kestoa.

Tavoite ja kohderyhmä

Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tarkentaa äkillisen hengitysvajauksen lääkkeettömiä hoitomuotoja.
Suosituksessa ei käsitellä hengitysvajaukseen johtavien sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa.
Suositus on tarkoitettu erikoissairaanhoidossa, ensihoidossa ja perusterveydenhuollossa aikuisia hengitysvajauspotilaita hoitavalle henkilöstölle.

Määritelmiä

Äkillisellä hengitysvajauksella tarkoitetaan äkillistä tilannetta, jossa happeutumisen häiriö, hiilidioksidin kertyminen tai hengitystyön lisääntyminen aiheuttaa elimistön tasapainoon häiriön ja välittömien hoitotoimien tarpeen «Shelly MP, Nightingale P. ABC of intensive care: respiratory support. BMJ 1999;318:1674-7 »1, «Roussos C, Koutsoukou A. Respiratory failure. Eur Respir J (Suppl) 2003;47:3-14»2.
- Happeutumisen häiriö on äkillinen happikyllästeisyyden pieneneminen alle 90 %:n tai happiosapaineen lasku alle 8 kPa:n.
- Hiilidioksidin äkillinen kertyminen aiheuttaa respiratorisen asidoosin (pH alle 7.35).
- Lisääntynyt hengitystyö suurentaa hengitystaajuutta yli arvon 25/min.
Äkillinen hengitysvajaus ei ole itsenäinen sairaus vaan elintoimintahäiriö. Se liittyy sairauksiin, jotka kohdentuvat keuhkoihin, keuhkoverenkiertoon, keskushermostoon, hengityslihaksiin ja rintakehään.
Akuutti keuhkovaurio (acute lung injury, ALI) on tulehduksellisella mekanismilla syntyvä keuhkojen vaurio ja hengitysvajaus «Bernard GR, Artigas A, Brigham KL ym. The American-European Consensus Conference on ARDS. Definitions, mechanisms, relevant outcomes, and clinical trial coordination. Am J Respir Crit Care Med 1994;14»3.
- Taustalla on äkillinen tulehdusvasteen synnyttävä sairaus.
- Keuhkokuvassa havaitaan molemminpuoliset alveolaariset varjostumat.
- Vasemman kammion vajaatoiminnasta ei todeta merkkejä.
- Happeutumishäiriö on vaikea; happiosapaineen ja sisäänhengityshapen suhde (PaO₂/FiO₂) on alle 40 kPa.
Äkillinen hengitysvajausoireyhtymä (acute respiratory distress syndrome, ARDS) on akuutin keuhkovaurion vaikea alamuoto, jossa edellä mainittujen kriteerien lisäksi happeutumishäiriö on hyvin vaikea «Bernard GR, Artigas A, Brigham KL ym. The American-European Consensus Conference on ARDS. Definitions, mechanisms, relevant outcomes, and clinical trial coordination. Am J Respir Crit Care Med 1994;14»3.
- PaO₂/FiO₂-suhde on alle 27 kPa.

Äkillisen hengitysvajauksen patofysiologia

Alveolitason kaasujenvaihtohäiriö ilmenee ensisijaisesti hypoksemiana, jonka aiheuttaja voi olla «Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2»4, «Varpula T, Halme M, Maasilta P. Akuutin hengitysvajauksen diagnostiikka. Kirjassa: Akuuttihoito-opas 2005. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim »5
- keuhkorakkuloiden ventilaation ja keuhkoverenkierron epätasainen jakauma
- keuhkoverenkierron osittainen oikovirtaus tai
- diffuusiohäiriö.
Ventilaatiovajaus ilmenee ensisijaisesti kohoavana valtimoveren hiilidioksidiosapaineena, jonka aiheuttaja voi olla «Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2»4, «Varpula T, Halme M, Maasilta P. Akuutin hengitysvajauksen diagnostiikka. Kirjassa: Akuuttihoito-opas 2005. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim »5
- keuhkotuuletuksen väheneminen
- hengityksen säätelyn häiriö
- hengityslihasten toiminnan häiriö
- keuhkojen ja rintakehän kokonaisuuden mekaaninen häiriö tai
- hukkatilaventilaation lisääntyminen.
Hengitystyön lisääntyminen elimistön reservit ylittäväksi «Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2»4, «Varpula T, Halme M, Maasilta P. Akuutin hengitysvajauksen diagnostiikka. Kirjassa: Akuuttihoito-opas 2005. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim »5 on
- tavallinen häiriö sekä alveolitason kaasujenvaihtohäiriössä että ventilaatiovajauksessa, ja siinä
- verenkierron häiriöt liittyvät keskeisesti syntyvään taudinkuvaan.
Äkillisessä hengitysvajauksessa on tavallisesti piirteitä useista mekanismeista «Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2»4.
Taulukossa «Esimerkkejä tavallisimmista äkilliseen hengitysvajaukseen johtavista sairauksista , . »1 on esimerkkejä tavallisimmista äkilliseen hengitysvajaukseen johtavista sairauksista.

Taulukko 1. Esimerkkejä tavallisimmista äkilliseen hengitysvajaukseen johtavista sairauksista «Roussos C, Koutsoukou A. Respiratory failure. Eur Respir J (Suppl) 2003;47:3-14»2, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16.
Ensisijaisesti ventilaatiovajaus	Ensisijaisesti alveolitason kaasujenvaihtohäiriö
Keskushermostoa lamaavat lääkkeet, sairaudet ja vammat	Keuhkopöhö
Hermo-lihassairaudet	Akuutti keuhkovaurio ja äkillinen hengitysvajausoireyhtymä
Keuhkoahtaumatauti	Keuhkokuume
Rintakehän epämuodostumat ja muut rintakehän liikkumista rajoittavat sairaudet	Keuhkoveritulppa
Vaikea lihavuus	Diffuusit keuhkokudoksen sairaudet

Hengitysvajauksen epidemiologia ja ennuste

Äkillisen hengitysvajauksen vuotuinen ilmaantuvuus vaihtelee välillä 78 – 89 /100 000, kun kriteerinä on yli 24 tuntia jatkuva intubaation ja hengityslaitehoidon tarve «Äkillisen hengitysvajauksen ilmaantuvuus vaihtelee välillä 78 - 89/100 000/vuosi, kun kriteerinä on intubaation ja yli 24 tunnin mekaanisen ventilaation tarve.»A.
Akuutin keuhkovaurion ilmaantuvuus lienee 18 – 79/100 000 ja äkillisen hengitysvajausoireyhtymän 14 – 59/100 000 «Akuutin keuhkovaurion ilmaantuvuus lienee 18 - 79/100 000/vuosi ja äkillisen hengitysvajausoireyhtymän 14 - 59/100 000/vuosi.»B.
Kuolleisuus äkilliseen hengitysvajaukseen vaihtelee ilmeisesti välillä 25 – 41 % «Kuolleisuus äkilliseen hengitysvajaukseen vaihtelee ilmeisesti 25 - 41 %:n välillä.»B.
- Etiologia vaikuttaa merkittävästi kuolleisuuteen:
  - Keuhkokuumeen, aspiraation ja sepsiksen yhteydessä kehittyvään hengitysvajaukseen liittyvä kuolleisuus on 34 – 43 %, ja kuolleisuus traumoihin liittyvään hengitysvajaukseen on 11 % «Pneumonian, aspiraatioon ja sepsiksen yhteydessä kehittyvään hengitysvajaukseen liittyvä kuolleisuus on 34 - 44 % ja traumoihin liittyvään hengitysvajaukseen kuolleisuus on 11 - 24 %.»B.
- Keuhkojen ulkopuolisten elintoimintahäiriöiden ja kroonisten perussairauksien vaikeusaste vaikuttaa kuolleisuuteen «Ikä, ekstrapulmonaalisten elintoimintahäiriöiden ja kroonisten perussairauksien vaikeusaste vaikuttaa kuolleisuuteen.»A.
- Happeutumishäiriön vaikeusaste ei välttämättä vaikuta kuolleisuuteen «Villar J, Pérez-Méndez L, Kacmarek RM. Current definitions of acute lung injury and the acute respiratory distress syndrome do not reflect their true severity and outcome. Intensive Care Med 1999;25:9»6, «Luhr OR, Karlsson M, Thorsteinsson A, Rylander C, Frostell CG. The impact of respiratory variables on mortality in non-ARDS and ARDS patients requiring mechanical ventilation. Intensive Care Med 2000;»7.

Diagnostiikka

Oireet ja löydökset

Subjektiivinen hengitysvaikeus, dyspnea.
Levottomuus, sekavuus ja tajunnan häiriöt.
Hengitystyön lisääntyminen ja hengitystaajuuden kasvu «Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2»4, «Varpula T, Halme M, Maasilta P. Akuutin hengitysvajauksen diagnostiikka. Kirjassa: Akuuttihoito-opas 2005. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim »5:
- Hengitystaajuus 20 – 25/min ja kyky puhua lauseita viittaavat vain lievästi lisääntyneeseen hengitystyöhön.
- Hengitystaajuus 25 – 35/min, apuhengityslihasten käyttö ja kyvyttömyys puhua lauseita viittaavat merkittävästi lisääntyneeseen hengitystyöhön.
- Hengitystaajuus yli 35/min sekä rintakehän ja vatsan epäsynkroninen liike ennakoivat hengityslihasten uupumista.

Tutkimukset

Ääreisverenkierron happikyllästeisyyden mittaus pulssioksimetrilla:
- Tavoite tulee asettaa potilas- ja tilannekohtaisesti «BTS guidelines for the management of chronic obstructive pulmonary disease. The COPD Guidelines Group of the Standards of Care Committee of the BTS. Thorax 1997;52 Suppl 5:S1-28 »8, «Plant PK, Elliott MW. Chronic obstructive pulmonary disease * 9: management of ventilatory failure in COPD. Thorax 2003;58:537-42 »9.
- Menetelmä on ensisijainen keino seurata happeutumista «Thrush DN, Downs JB, Hodges M ym. Does significant arterial hypoxemia alter vital signs? J Clin Anesth 1997;9:355-7 »10.
- Menetelmään liittyviä virhelähteitä ovat muun muassa «Walsh TS. Recent advances in gas exchange measurement in intensive care patients. Br J Anaesth 2003;91:120-31 »11:
  - huono kudosperfuusio
  - happikyllästeisyys alle 60 %
  - ihon tumma pigmentti
  - poikkeava hemoglobiinipitoisuus.
Valtimoveren verikaasuanalyysi on ensisijainen laboratoriotutkimus epäiltäessä hengitysvajausta:
- pH ja hiilidioksidiosapaine (PaCO₂)
  - PaCO₂:n äkillinen suureneminen (yli 6 kPa tai muutos kroonista tasoa suuremmaksi), johon liittyy respiratorinen asidoosi (pH alle 7.35) edellyttää hoitotoimia erityisesti, jos tilanteeseen liittyy tajunnan häiriö «Davidson AC. The pulmonary physician in critical care. 11: critical care management of respiratory failure resulting from COPD. Thorax 2002;57:1079-84 »12.
- Happiosapaine (PaO₂)
  - Happeutumishäiriön vaikeusasteen arvioinnissa ja hoitotavoitteiden määrittämisessä otetaan huomioon potilaan aikaisempi happeutumistilanne «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13, «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14.

Hoito

Avoimen hengitystien varmistaminen

Hengitysvajauspotilaan hoito ilman tekoilmatietä (intubaatioputkea tai henkitorviavannetta) edellyttää «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16
- tajunnantilan tarkkaa seurantaa
- aspiraatioriskin arviointia
- hengitystaajuuden ja hengitystyön kliinistä arviointia.
Tekoilmatietä edellyttävät «Shelly MP, Nightingale P. ABC of intensive care: respiratory support. BMJ 1999;318:1674-7 »1, «Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2»4
- tajunnan heikentyminen
- kriittisesti lisääntynyt hengitystyö
- hengityksen pysähdys
- puutteellinen tai hidas hoitovaste noninvasiivisiin hoitokeinoihin «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16
  - erityisesti, kun hengitysvajauksen vaikeusaste edellyttää nopeaa hoitovastetta
  - Vaste noninvasiivisiin hoitoihin on arvioitavissa 30 minuutin – 1 tunnin kuluttua.

Sisäänhengitysilman happipitoisuuden (FiO₂) suurentaminen spontaanisti hengittävällä potilaalla

Happihoidolla tarkoitetaan sisäänhengitysilman happipitoisuuden lisäämistä yli 0.21:n.
Aiheet:
- Huoneilmaa hengittävän potilaan SaO₂ on alle 90 % tai valtimoveren happiosapaine (PaO₂) on alle 8 kPa «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13, «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14.
- PaO₂ on potilaan normaaliarvoa pienempi «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13, «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14.
- Kudosten hapensaanti on heikentynyt tai uhanalainen:
  - akuutti sydäntapahtuma
  - vaikea hypotensio
  - vaikea vamma
  - potilaalla on lisääntynyt hengitysvaikeus, vaikka mitattavaa happivajausta ei vielä olisikaan «Shelly MP, Nightingale P. ABC of intensive care: respiratory support. BMJ 1999;318:1674-7 »1, «Rodrigo GJ, Rodrigo C, Hall JB. Acute asthma in adults: a review. Chest 2004;125:1081-102 »17.
Toteutus:
- Tavoitteena hallittu hapenanto pyrkien happivajauksen riittävään mutta ei liialliseen korjaamiseen «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13, «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14.
- Liiallinen hapenanto saattaa vaimentaa ventilaatiota ja lisätä hiilidioksidiretentiota, jos potilaalla on krooninen hengitysvajaus «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13, «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14.
- Riittämätön hapenanto pitkittää kudosten hapenpuutetta.
  - Koskee myös niitä potilaita, joilla on krooninen keuhkosairaus «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13 , «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14.
- Happiosapaine pyritään nostamaan arvoon 8 – 10 kPa «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13, «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14.
- Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa SaO₂ voitaneen suurentaa happihoidon avulla välille 85 – 92 % (happiosapaine 9 kPa) ilman hiilidioksidiretention vaikeutumista «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheeseen liittyvässä äkillisessä hengitysvajauksessa happiosapaine voitaneen nostaa happihoidon avulla 9 kPa:iin ilman hiilidioksidiretention vaikeutumista.»C.
- Happihoidon toteuttamiseen käytetään erityyppisiä happinaamareita ja -viiksiä.
  - Happiviikset ovat potilaalle miellyttäviä käyttää, soveltuvat pieniin happivirtauksiin (alle 5 l/min); saavutettu FiO₂ on 0.24 – 0.60 ja riippuu käytetystä happivirtauksesta ja potilaan hengityksen minuuttitilavuudesta «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13, «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14.
  - Venturi-tyyppisillä eli suuren virtauksen happinaamareilla saadaan aikaan vakaa FiO₂ (0.24 – 0.60) «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13, «Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-»14, «Agustí AG, Carrera M, Barbé F ym. Oxygen therapy during exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Eur Respir J 1999;14:934-9 »18.
  - Elvytystilanteissa käytettävien hapenvaraajapussien ja tiiviiden anestesianaamarien avulla saadaan FiO₂ tarvittaessa lähes arvoon 1.0 «Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801»13.
- Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa happihoito voidaan toteuttaa hallitusti sekä venturinaamarilla että happiviiksillä ilman hiilidioksidipitoisuuden merkittävää kasvua tai asidoosin vaikeutumista; venturinaamarilla riittävä, jatkuva hapensaanti toteutunee luotettavimmin «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheeseen liittyvässä äkillisessä hengitysvajauksessa jatkuva hapenanto voitaneen toteuttaa kontrolloidusti sekä venturinaamarilla että happiviiksillä ilman merkittävää hiilidioksiditason nousua tai asidoosin vaikeutumista; venturinaamarilla riittävä hapensaanti toteutunee luotettavimmin.»C.

CPAP-naamarihoito (continuos positive airway pressure)

CPAP-naamarihoidolla tarkoitetaan kasvo- tai nenänaamarin avulla toteutettavaa jatkuvaa positiivista ilmatiepainehoitoa «Sturgeon CL Jr, Douglas ME, Downs JB ym. PEEP and CPAP: cardiopulmonary effects during spontaneous ventilation. Anesth Analg 1977;56:633-41 »19.
CPAP-naamarihoito voidaan toteuttaa riittävän suuren (vähintään 100 l/min) virtauksen synnyttävän virtauskehittimen ja resistoriventtiilin järjestelmällä, ahtopaineeseen perustuvalla Boussignac-naamarilla tai noninvasiiviseen ventilaatioon soveltuvalla hengityslaitteella «Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2»4.
- Käytettävä ilmatiepaine on 5 – 20 cmH₂0.
- Tavallisimmin aloitetaan 5 – 10 cmH₂0:n paineella.
- Painetta säädetään hoitotavoitteiden toteutumisen perusteella.
CPAP-hoito liitettynä tavanomaiseen hoitoon vasemman kammion vajaatoiminnasta johtuvassa hengitysvajauksessa
- vähentänee intubaation ja mekaanisen ventilaation tarvetta «CPAP-hoito liitettynä tavanomaiseen hoitoon vasemman kammion vajaatoiminnasta johtuvassa hengitysvajauksessa vähentänee intubaation ja mekaanisen ventilaation tarvetta.»B ja
- vähentänee sairaalakuolleisuutta «CPAP-hoito liitettynä tavanomaiseen hoitoon vasemman kammion vajaatoiminnasta johtuvassa hengitysvajauksessa vähentänee sairaalakuolleisuutta.»C.
- Ensihoidossa ennen sairaalaan tuloa aloitettu CPAP-hoito lienee turvallista ja saattaa parantaa potilaan ennustetta, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu «Ensihoidossa ennen sairaalaan tuloa aloitettu CPAP-hoito lienee turvallista ja saattaa parantaa potilaan ennustetta, mutta luetettava näyttö puuttuu.»D.
CPAP-naamarihoito lienee hyödyllinen myös lievään tai kohtalaiseen hypoksemiaan johtavassa keuhkokuumeessa tai akuutissa keuhkovauriossa, mutta tutkimusnäyttö tästä puuttuu.
CPAP-naamarihoidolla voitaneen vähentää invasiivisen hengityslaitehoidon tarvetta ja sairaalainfektioita abdominaalileikkauksen jälkeisessä hengitysvajauksessa «Squadrone V, Coha M, Cerutti E ym. Continuous positive airway pressure for treatment of postoperative hypoxemia: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293:589-95 »20.

Noninvasiivinen ventilaatio (NIV)

Tarkoittaa mekaanisen ventilaation toteuttamista hengityslaiteella ilman tekoilmatietä (intubaatioputkea tai henkitorviavannetta) «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16.
NIV:llä pyritään välttämään seuraavia invasiiviseen respiraattorihoitoon ja tekoilmatien käyttöön liittyviä ongelmia «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16:
- sairaalainfektioiden riskin kasvu
- sedaation tarve
- yskimisen vaikeutuminen
- limaisuuden lisääntyminen
- puhumisen vaikeutuminen.
NIV:n käyttö keuhkoahtaumataudin äkillisen pahenemisvaiheen yhteydessä
- ehkäisee intubaatiota, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää kuolleisuutta «NIV:n käyttö keuhkoahtaumataudin äkillisen pahenemisvaiheen yhteydessä ehkäisee intubaatiota, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää kuolleisuutta.»A
- saattaa vähentää hengitysvajauksen hoitoon kuluneen sairaalahoitojakson kustannuksia «NIV:n käyttö keuhkoahtaumataudin äkillisen pahenemisvaiheen yhteydessä saattaa vähentää hengitysvajauksen hoitoon kuluneen sairaalahoitojakson kustannuksia.»C
- korjannee hiilidioksidipitoisuutta nopeammin kuin pelkkä happi- ja lääkehoito mutta hitaammin kuin invasiivinen ventilaatio «NIV:n käyttö keuhkoahtaumataudin äkillisen pahenemisvaiheen yhteydessä alentanee hiilidioksiditasoa nopeammin kuin pelkkä lääke- ja happihoito, mutta hitaammin kuin invasiivinen ventilaatio.»B
- tulee aloittaa ajoissa, jotta voidaan välttää tilanteen ajautuminen invasiiviseen ventilaatioon «Ram FS, Picot J, Lightowler J ym. Non-invasive positive pressure ventilation for treatment of respiratory failure due to exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst »21, «Plant PK, Owen JL, Elliott MW. Early use of non-invasive ventilation for acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease on general respiratory wards: a multicentre randomised controlled »22.
NIV:n aloittamista keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa lienee syytä harkita jo silloin, kun potilaalla on lievä respiratorinen asidoosi (pH alle 7.35), joka ei ensimmäisten tuntien aikana korjaannu lääke- ja happihoidolla «Noninvasiivisen ventilaation aloittamista keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa lienee syytä harkita jo silloin, kun potilaalla on lievä respiratorinen asidoosi (pH lt; 7. 35), joka ei ensimmäisten tuntien aikana korjaannu lääke- ja happihoidolla.»B.
NIV epäonnistuu noin 21 – 51 %:ssa tapauksista. Onnistumiseen vaikuttavat potilaan perustaudin vaikeusaste, yleistila ja asidoosin vaikeusaste hoidon alussa «NIV epäonnistuu 21 - 51 %:ssa tapauksista ja onnistumiseen vaikuttaa potilaan perustaudin vaikeusaste, yleistila ja asidoosin vaikeusaste hoidon alussa.»A.
NIV:n käyttö muissa ventilaatiovajaustilanteissa:
- on mahdollisesti hyödyllinen myös muiden hiilidioksidikertymään johtavien kroonisten hengitystä huonontavien sairauksien pahenemisvaiheissa «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16, «Rodrigo GJ, Rodrigo C, Hall JB. Acute asthma in adults: a review. Chest 2004;125:1081-102 »17, «Girault C, Briel A, Hellot MF ym. Noninvasive mechanical ventilation in clinical practice: a 2-year experience in a medical intensive care unit. Crit Care Med 2003;31:552-9 »23:
  - lihastaudit, kyfoskolioosi, liikapainoon liittyvä hengitysvajaus, leikkauksenjälkeinen hengitysvajaus, astman vaikeutuminen
- potilailla, joiden hoidossa on päädytty pidättäytymään intubaatiosta, NIV palliatiivisena hoitona saattaa lievittää oireita ja auttaa potilasta selviytymään pahenemisvaiheesta «Potilailla, joiden hoidossa on päädytty pitäytymään intubaatiosta; NIV palliatiivisena hoitona, saattaa lievittää oireita ja auttaa potilasta selviytymään pahenemisvaiheesta.»C.
  - Näillä potilailla hoidon aloitusta on harkittava tarkkaan, sillä uhkana on myös terminaalivaiheen pitkittyminen.
Alveolitason kaasujenvaihtohäiriössä
- NIV:n hoidon tulokset ovat vaihtelevampia kuin ventilaatiovajauksessa «Confalonieri M, Potena A, Carbone G ym. Acute respiratory failure in patients with severe community-acquired pneumonia. A prospective randomized evaluation of noninvasive ventilation. Am J Respir Crit»24, «Ferrer M, Esquinas A, Leon M ym. Noninvasive ventilation in severe hypoxemic respiratory failure: a randomized clinical trial. Am J Respir Crit Care Med 2003;168:1438-44 »25, «Domenighetti G, Gayer R, Gentilini R. Noninvasive pressure support ventilation in non-COPD patients with acute cardiogenic pulmonary edema and severe community-acquired pneumonia: acute effects and ou»26, «Sevransky JE, Levy MM, Marini JJ. Mechanical ventilation in sepsis-induced acute lung injury/acute respiratory distress syndrome: an evidence-based review. Crit Care Med 2004;32:S548-53 »27, «Antonelli M, Conti G, Pelosi P ym. New treatment of acute hypoxemic respiratory failure: noninvasive pressure support ventilation delivered by helmet--a pilot controlled trial. Crit Care Med 2002;30:6»28.
- NIV-hoidon tuloksiin näyttää vaikuttavan hengitysvajauksen syy ja syyhyn kohdistuvan hoidon vaikutusnopeus «Alveolitason kaasujenvaihtohäiriössä NIV:n hoitotuloksiin näyttää vaikuttavan hengitysvajauksen syy ja syyhyn kohdistuvan hoidon vaikutusnopeus.»B:
  - keuhkopöhössä, jossa vaste muuhun hoitoon on yleensä nopea, NIV:n onnistumisen ennuste on hyvä
  - keuhkokuume- ja ARDS-potilailla vaste on selvästi huonompi.
- Valikoiduilla keuhkokuumepotilailla NIV saattaa kuitenkin olla ennusteen kannalta hyödyllinen.
  - Immunosuppressio- ja elinsiirtopotilailla ajoissa aloitettu NIV ilmeisesti vähentää invasiivisen ventilaation tarvetta, komplikaatioita ja kuolleisuutta «Immunosuppressio ja elinsiirtopotilailla ajoissa aloitettu noninvasiivinen ventilaatio ilmeisesti vähentää hengitysvajauksen invasiivisen mekaanisen ventilaation tarvetta, komplikaatioita ja kuolleisuutta.»B.
  - NIV vähentänee keuhkoahtaumapotilailla invasiivisen ventilaation tarvetta keuhkokuumeeseen liittyvässä hengitysvajauksessa «NIV vähentänee COPD-potilailla keuhkokuumeeseen liittyvässä hengitysvajauksessa invasiivisen ventilaation tarvetta.»C.
- Akuutissa keuhkopöhössä
  - NIV korjannee kaasujenvaihtoa nopeammin ja saattaa ehkäistä intubaatiota tehokkaammin kuin happihoito «Akuutissa keuhkopöhössä NIV korjannee kaasujenvaihtoa nopeammin ja saattaa ehkäistä intubaatiota tehokkaammin kuin happihoito.»C.
  - NIV on hyödyllinen erityisesti, jos hypoksemiaan liittyy myös hiilidioksidipitoisuuden kasvu.
  - NIV lienee vaikutuksiltaan CPAP:n veroinen «Akuutissa keuhkopöhössä NIV lienee vaikutuksiltaan CPAP:n veroinen.»C.
  - NIV:n käyttöön ei liittyne suurentunutta sydäninfarktin riskiä «Akuutissa keuhkopöhössä NIV:n käyttöön ei liittyne kohonnutta sydäninfarktin riskiä.»C.
Käyttämällä NIV:tä invasiivisen ventilaation sijasta aina, kun se on mahdollista, voitaneen vähentää sairaalainfektioita «Käyttämällä noninvasiivista ventilaatiota hengitysvajauksen hoidossa invasiivisen ventilaation sijasta silloin, kun se on mahdollista, voitaneen vähentää sairaalainfektioita.»B.
NIV:n toteuttaminen:
- Noninvasiivisen ventilaation vasta-aiheita äkillisen hengitysvajauksen hoidossa «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16 ovat:
  - hengityksen pysähdys
  - sydämenpysähdys
  - epävakaa hemodynamiikka
  - tajuttomuus, vaikea sekavuus
  - tuore kasvojen vamma tai leikkaus
  - ruoansulatuskanavan yläosan tuore vamma tai leikkaus
  - ylähengitysteiden ahtauma
  - ilmarinta ilman toimivaa pleuradreeniä
  - oksentelu.
- Hoidon seuranta edellyttää pulssioksimetriseurantaa ja toistuvia verikaasuanalyysejä «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16.
- Akuutissa kaasujenvaihtohäiriössä ja vaikeassa respiratorisessa asidoosissa (pH alle 7.25 – 7.30) hoito tulee aloittaa olosuhteissa, joissa ripeä siirtyminen invasiiviseen respiraattorihoitoon on mahdollista (päivystys- tai valvontaosasto tai tehostetun valvonnan osasto) «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16.
- Kasvonaamari lienee hoidon alkuvaiheessa nenänaamaria paremmin siedetty «Kasvonaamari lienee hoidon alkuvaiheessa nenänaamaria paremmin siedetty.»C.
- Tilanteen vakiintuessa hoitoa voidaan yleensä jatkaa nenänaamarilla «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16.
- Koko pään ympäröivät ns. kypärämallit saattavat olla paremmin siedettyjä kuin kasvonaamarit «Antonelli M, Conti G, Pelosi P ym. New treatment of acute hypoxemic respiratory failure: noninvasive pressure support ventilation delivered by helmet--a pilot controlled trial. Crit Care Med 2002;30:6»28, «Antonelli M, Pennisi MA, Pelosi P ym. Noninvasive positive pressure ventilation using a helmet in patients with acute exacerbation of chronic obstructive pulmonary disease: a feasibility study. Anesth»29, «Rocco M, Dell'Utri D, Morelli A ym. Noninvasive ventilation by helmet or face mask in immunocompromised patients: a case-control study. Chest 2004;126:1508-15 »30, «Hill NS. Noninvasive interfaces: should we go to helmets? Crit Care Med 2004;32:2162-3 »31.
- Ensisijaisesti käytetty ventilaatiomuoto on painetukiventilaatio, johon yhdistetään positiivinen uloshengityspaine «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15. Näitä ventilaatiomuotoja ovat
  - BiPAP (bilevel positive airway pressure) «Varpula T, Halme M, Maasilta P. Akuutin hengitysvajauksen diagnostiikka. Kirjassa: Akuuttihoito-opas 2005. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim »5 ja
  - PAV (proportional assist ventilation), joka saattaa olla potilaalle mukavampi, jos hänen oma hengitysvireytensä on suuri «Gay PC, Hess DR, Hill NS. Noninvasive proportional assist ventilation for acute respiratory insufficiency. Comparison with pressure support ventilation. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1606-11 »32, «Wysocki M, Richard JC, Meshaka P. Noninvasive proportional assist ventilation compared with noninvasive pressure support ventilation in hypercapnic acute respiratory failure. Crit Care Med 2002;30:323»33, «Fernández-Vivas M, Caturla-Such J, González de la Rosa J ym. Noninvasive pressure support versus proportional assist ventilation in acute respiratory failure. Intensive Care Med 2003;29:1126-33 »34, «Ambrosino N, Rossi A. Proportional assist ventilation (PAV): a significant advance or a futile struggle between logic and practice? Thorax 2002;57:272-6 »35.
- Käytettäessä painetukiventilaatiota hoito aloitetaan potilaan totuttamiseksi matalilla painetasoilla «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15.
  - Uloshengityspaine asetetaan arvoon 4 – 5 cmH₂O, ja sitä suurennetaan happeutumistavoitteen perusteella.
  - Sisäänhengityspaine asetetaan arvoon 10 – 12 cmH₂0, ja sitä suurennetaan kertahengitystilavuuden 5 – 8 ml/kg saavuttamiseksi.
  - Arvon 20 cmH₂O ylittävät sisäänhengityspaineet ovat huonosti siedettyjä.

Invasiivinen mekaaninen ventilaatio

Invasiivisella ventilaatiolla tarkoitetaan hengityslaitehoitoa intubaatioputken tai henkitorviavanteen kautta.
Kertahengitystilavuuden ja keuhkojen venytyspaineen säätäminen mekaanisen ventilaation yhteydessä:
- Akuuttiin keuhkovaurioon liittyvässä hengitysvajauksessa kertahengitystilavuuden rajoittaminen pienemmäksi kuin 7 ml/kg tai sisäänhengityksen ilmatiepaineen rajoittaminen alle arvon 30 cmH₂O tai molemmat yhdessä vähentänevät kuolleisuutta «Akuuttiin keuhkovaurioon liittyvässä hengitysvajauksessa kertahengitystilavuuden rajoittaminen alle 7 ml/kg ja/tai sisäänhengitystiepaineen alle 30 cmH0 vähentänee kuolleisuutta.»C.
- Hyperkapnia saattaa olla hyvin siedetty kertahengitystilavuutta tai painetta tai molempia rajoittavan ventilaation aikana, mutta tutkimusnäyttö siitä itsenäisenä tekijänä puuttuu «Hyperkapnia saattaa olla hyvin siedetty kertahengitystilavuutta ja/tai painetta rajoittavan ventilaation aikana, mutta itsenäisenä tekijänä tutkimusnäyttö puuttuu.»D.
- Potilailla, joilla sisäänhengityksen tasannepaine on alle 25 cmH₂O kertahengitystilavuustasolla 8 – 10 ml/kg, ei kertahengitystilavuuden pienentäminen näytä tuovan lisähyötyä ennusteen kannalta «Eichacker PQ, Gerstenberger EP, Banks SM ym. Meta-analysis of acute lung injury and acute respiratory distress syndrome trials testing low tidal volumes. Am J Respir Crit Care Med 2002;166:1510-4 »36.
Positiivisen uloshengityspaineen (PEEP) säätäminen mekaanisen ventilaation yhteydessä ALI- ja ARDS-potilailla:
- Systemaattisesti korkeaksi asetettu PEEP ei hyödytä tavanomaiseen PEEP-tasoon verrattuna «Systemaattisesti korkealle tasolle asetettu PEEP ei hyödytä tavanomaiseen PEEP-tasoon verrattuna.»B.
- Paine-tilavuuskäyrän määrittäminen optimaalisen PEEP-tason löytämiseksi saattaa olla hyödyllistä hengityslaitehoitoon liittyvän lisävaurioitumisen ehkäisyssä yhdistettynä pieneen kertahengitystilavuuteen «Paine-tilavuuskäyrän määrittäminen optimaalisen PEEP-tason löytämiseksi saattaa olla hyödyllistä hengityslaitehoitoon liittyvän lisävaurioitumisen ehkäisyssä yhdistettynä matalaan kertahengitystilavuuteen ALI/ARDS-potilailla.»D.
Keuhkorakkuloiden uudelleen avaamiseen tähtäävät toimenpiteet ("rekrytointitoimenpiteet") mekaanisen ventilaation yhteydessä
- saattavat parantaa ohimenevästi happeutumista alveolitason kaasujenvaihtohäiriössä «Rekrytointitoimenpiteet saattavat parantaa ohimenevästi happeutumista alveolitason kaasujenvaihtohäiriössä.»C, mutta
- näyttö hyödystä ennusteen kannalta puuttuu.
Hengitysmuodon vaikutus äkillisen hengitysvajauksen ensisijaisena hoitona:
- Kertahengitysmuoto ei vaikuttane hengitysvajauksen ennusteeseen «Kertahengitysmalli ei vaikuttane hengitysvajauksen ennusteeseen.»C.
- Käänteinen ventilaatio ei liene ennusteen kannalta hyödyllinen «Käänteinen ventilaatio ei liene ennusteellisesti hyödyllinen.»D.
  - Sen käyttöön liittynee lisääntynyt keuhkovaurion riski pitkällä aikavälillä.
- Potilaan spontaanin hengityksen yhdistäminen mekaaniseen ventilaatioon:
  - Painetuettoman spontaanihengityksen yhdistäminen mekaaniseen ventilaatioon parantanee happeutumista «Putensen C, Mutz NJ, Putensen-Himmer G ym. Spontaneous breathing during ventilatory support improves ventilation-perfusion distributions in patients with acute respiratory distress syndrome. Am J Resp»37.
  - Spontaanihengityksen yhdistäminen mekaaniseen ventilaatioon ensisijaisena hengitysmuotona ei lyhentäne mekaanisen ventilaation kestoa äkillisessä hengitysvajauksessa «Spontaanihengityksen yhdistäminen mekaaniseen ventilaatioon ensisijaisena hengitysmallina ei lyhentäne mekaanisen ventilaation kestoa äkillisessä hengitysvajauksessa.»C.
- Suuritaajuinen hengityslaitehoito:
  - Suuritaajuusventilaatio (high-frequency ventilation) ei vähentäne kuolleisuutta ALI- ja ARDS-potilaiden hengitysvajauksessa «Korkeataajuusventilaatio (High-frequency ventilation) ei vähentäne kuolleisuutta ALI/ARDS:än liittyvässä hengitysvajauksessa.»C.
Tutkimusnäyttö tekoilmatien hoitamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vähäinen «Keinoilmatien hoitamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuuden tutkimusnäyttö on vähäinen.»D.
- Eritteiden imemisen tarve tulee arvioida potilaskohtaisesti.
- Yskimään pystyviä potilaita tulee rohkaista ja auttaa yskimään.
- Keittosuolan ruiskuttaminen ilmateihin ennen imuja ei parantane eritteiden nousemista.
- Suljettu imujärjestelmä ei vähentäne sairaalakeuhkokuumeen esiintyvyyttä.
- Suljettu imujärjestelmä ei vähentäne imun aiheuttamaa keuhkotilavuuden pienenemistä.
- Happipitoisuuden suurentaminen vähentää toimenpiteeseen liittyvää happeutumisen heikkenemistä.

Hengitysvajaukseen liittyvät ei-ventilatoriset hoidot

Hengityslaitehoidon aikainen sedaatio:
- Sedaation ohjeidenmukainen toteutus ilmeisesti lyhentää hengityslaite- ja tehohoidon kestoa «Ohjeistettu sedaation toteutus ilmeisesti lyhentää hengityslaitehoidon ja tehohoidon kestoa.»B.
- Jatkuvien sedatiivisten infuusioiden päivittäinen keskeyttäminen ja vieroitusedellytysten arviointi lyhentävät hengityslaitehoidon tarvetta «Kress JP, Pohlman AS, O'Connor MF ym. Daily interruption of sedative infusions in critically ill patients undergoing mechanical ventilation. N Engl J Med 2000;342:1471-7 »38.
Intubaatio on ensisijainen tekoilmatien toteuttamistapa.
- Varhainen trakeostomia saattaa lyhentää sekä hengityslaite- että tehohoidon kestoa mutta ei vaikuttane kuolevuuteen «Varhainen trakeostomia saattaa lyhentää sekä hengityslaitehoidon että tehohoidon kestoa, mutta ei vaikuttane kuolevuuteen.»C.
Hengityslaitepotilaan puoli-istuva asento ylävartalo kohotettuna vähintään 30 astetta saattaa vähentää sairaalasyntyisen keuhkokuumeen riskiä «Puoli-istuva asento saattaa vähentää sairaalasyntyisen pneumonian riskiä hengityslaitehoitopotilaalla.»C.
Vatsa-asennon rutiinimainen käyttö ei paranna ALI- ja ARDS-potilaiden ennustetta «Vatsa-asennon rutiininomainen käyttö ei paranna ALI/ARDS-potilaiden ennustetta.»A.
- Erittäin vaikeassa happeutumishäiriössä vatsa-asentohoito parantaa happeutumista 75 %:lla potilaista ja on vaihtoehto menetelmän käyttöön perehtyneissä keskuksissa «Gattinoni L, Tognoni G, Pesenti A ym. Effect of prone positioning on the survival of patients with acute respiratory failure. N Engl J Med 2001;345:568-73 »39.
Typpioksidi ei vähennä kuolleisuutta ALI- ja ARDS-potilaiden hengitysvajauksessa «Typpioksidi ei vähennä kuolleisuutta ALI/ARDS:ään liittyvässä hengitysvajauksessa.»A.
- Typpioksidi saattaa parantaa lyhytaikaisesti happeutumista ALI- ja ARDS-potilaiden hengitysvajauksessa «Typpioksidi saattaa parantaa lyhytaikaisesti happeutumista ALI/ARDS:ään liittyvässä hengitysvajauksessa.»C.
Kehonulkoiset happeuttamistekniikat eivät parantane ARDS-potilaiden ennustetta «Kehon ulkoiset happeutustekniikat eivät parantane ARDS-potilaiden ennustetta.»C.

Vieroitus hengityslaitehoidosta

Yleiset edellytykset vieroittumiseen hengityslaitehoidosta ovat «Butler R, Keenan P, Inman KJ, Sibbald WJ, Block G. Is there a preferred technique for weaning the difficult-to-wean patient? A systematic review of the literature. Crit Care Med 1999;27:2331-6»40, «Ely EW, Baker AM, Dunagan DP ym. Effect on the duration of mechanical ventilation of identifying patients capable of breathing spontaneously. N Engl J Med 1996;335:1864-9 »41:
- hengitysvajaukseen johtaneen syyn häviäminen
- happeutumishäiriön lievittyminen (PaO₂/FiO₂ yli 20 – 27 kPa)
- muiden elintoimintahäiriöiden lievittyminen.
Vieroitusedellytysten päivittäinen, systemaattinen arviointi ilmeisesti lyhentää hengityslaitehoidon kestoa «Päivittäinen, systemaattinen vieroitusedellytysten arviointi ilmeisesti lyhentää hengityslaitehoidon kestoa.»B.
Hengitysmuoto ei vaikuttane hengityslaitehoidosta vieroittautumisen kestoon tai onnistumiseen «Hengitysmalli vieroittelun aikana ei vaikuttane hengityslaitehoidosta vieroittautumisen kestoon tai onnistumiseen.»B.
Kliininen vaste kerran vuorokaudessa tehtävässä spontaanihengityskokeessa ennakoi hyvin tekoilmatien poiston onnistumisedellytyksiä «Kerran vuorokaudessa toteutettavan spontaanihengityskokeen kliininen vaste ennakoi hyvin keinoilmatien poiston onnistumisedellytyksiä.»A.
- Spontaanihengityskokeen läpäisseistä 81 – 87 % ei tarvitse hengityslaitehoitoa uudelleen kahden vuorokauden aikana.
- Spontaanihengityskoe voidaan suorittaa T-kappaleella, CPAP:llä tai pienellä painetuella, ja sen kestoksi riittää 30 minuuttia.
NIV:n käyttö vierotuksessa:
- Noninvasiivisen ventilaation käyttö heti ekstubaation jälkeen saattaa pienentää kuolleisuutta ja lyhentää tehohoitoaikaa vieroitettaessa keuhkoahtaumapotilaita hengityslaitteesta «Noninvasiivisen ventilaation käyttö välittömästi ekstubaation jälkeen saattaa pienentää kuolleisuutta ja lyhentää tehohoitoaikaa vieroitettaessa COPD-potilaita hengityslaitteesta.»C.
- NIV ei paranna ennustetta eikä pienennä reintubaation tarvetta ekstubaation jälkeen kehittyvässä hengitysvajauksessa «NIV ei paranna ennustetta eikä pienennä reintubaation tarvetta ekstubaation jälkeen kehittyvässä hengitysvajauksessa.»A.

Potilaan seuranta hengityslaitehoidon aikana

Tajunnan, sedaatiotason, hengitystaajuuden ja hengityksen motoriikan kliininen seuranta ja rekisteröinti ovat perusta diagnostiikalle ja hoitovasteen arvioinnille.
- Hengitystaajuuteen kajoamattomat seurantamenetelmät ovat epäluotettavia «Folke M, Cernerud L, Ekström M ym. Critical review of non-invasive respiratory monitoring in medical care. Med Biol Eng Comput 2003;41:377-83 »42.
Äkillisessä hengitysvajauksessa hoidon seuranta edellyttää vähintään pulssioksimetrin jatkuvaa käyttöä sekä toistuvia verikaasuanalyysejä «Shelly MP, Nightingale P. ABC of intensive care: respiratory support. BMJ 1999;318:1674-7 »1, «Roussos C, Koutsoukou A. Respiratory failure. Eur Respir J (Suppl) 2003;47:3-14»2, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16.
Vaikeassa hengitysvajauksessa tarvitaan jatkuvaa valtimopaineen mittausta hoitomuodosta riippumatta «[French Society of Anesthesia and Intensive Care. Arterial catheterization and invasive measurement of blood pressure in anesthesia and intensive care in adults]. Ann Fr Anesth Reanim 1995;14:444-53 »43.
Invasiivisen ventilaation yhteydessä on välttämätöntä seurata sekä rekisteröidä jatkuvasti kertatilavuuksia sekä ulos- ja sisäänhengityspaineita hoidon asianmukaisuuden arvioimiseksi «Stenqvist O. Practical assessment of respiratory mechanics. Br J Anaesth 2003;91:92-105 »44, «de Chazal I, Hubmayr RD. Novel aspects of pulmonary mechanics in intensive care. Br J Anaesth 2003;91:81-91 »45, «Caples SM, Hubmayr RD. Respiratory monitoring tools in the intensive care unit. Curr Opin Crit Care 2003;9:230-5 »46.
Uloshengityskaasujen hiilidioksidipitoisuuden mittauksella saadaan hoitoa ohjaavaa lisätietoa kaasujenvaihdosta ja havaitaan kehittyvät komplikaatiot «McArthur CD, AARC. AARC clinical practice guideline. Capnography/capnometry during mechanical ventilation--2003 revision & update. Respir Care 2003;48:534-9 »47.
Vaikeassa hengitysvajauksessa hoidon ohjaamiseksi tarvitaan keskeisen verenkierron kajoavia mittauksia «Dellinger RP, Carlet JM, Masur H ym. Surviving Sepsis Campaign guidelines for management of severe sepsis and septic shock. Crit Care Med 2004;32:858-73 »48.

Kuntoutus

Pitkittyneen hengityslaitehoidon jälkeen tehohoitopolyneuropatia on tavallinen ja heikentää merkittävästi elämänlaatua «Marinelli WA, Leatherman JW. Neuromuscular disorders in the intensive care unit. Crit Care Clin 2002;18:915-29, x »49, «Angus DC, Musthafa AA, Clermont G ym. Quality-adjusted survival in the first year after the acute respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:1389-94 »50.
Keuhkojen toiminta saattaa olla heikentynyt vielä vuoden kuluttua 67 %:lla akuutin keuhkovaurion sairastaneista «Akuutin keuhkovaurion sairastaneista potilaista saattaa keuhkofunktio olla 67 %:lla heikentynyt vielä vuoden kuluttua.»C.
ARDS-potilaiden elämänlaatu saattaa olla heikentynyt vielä vuoden kuluttua sairastamisesta «ARDS-potilaiden kokema elämänlaatu saattaa olla heikentynyt vielä vuoden kuluttua sairastamisesta.»B.
- ARDS:stä toipuvien elämänlaatu saattaa olla huonompi kuin tehohoitoa saaneiden sepsis- ja traumapotilaiden «Angus DC, Musthafa AA, Clermont G ym. Quality-adjusted survival in the first year after the acute respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:1389-94 »50, «Davidson TA, Caldwell ES, Curtis JR ym. Reduced quality of life in survivors of acute respiratory distress syndrome compared with critically ill control patients. JAMA 1999;281:354-60 »51.
- Huono fyysinen suorituskyky ja lihasheikkous huonontanevat ARDS:stä toipuvien elämänlaatua enemmän kuin keuhko-oireet «Angus DC, Musthafa AA, Clermont G ym. Quality-adjusted survival in the first year after the acute respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:1389-94 »50, «Davidson TA, Caldwell ES, Curtis JR ym. Reduced quality of life in survivors of acute respiratory distress syndrome compared with critically ill control patients. JAMA 1999;281:354-60 »51.
Aktiivinen kuntoutus tulisi aloittaa jo tehohoitovaiheessa «Herridge MS, Cheung AM, Tansey CM ym. One-year outcomes in survivors of the acute respiratory distress syndrome. N Engl J Med 2003;348:683-93 »52.

Hoidon toteutus ja porrastus

Ensihoidossa ja päivystyspotilaita hoitavissa yksiköissä tulee olla valmius aloittaa CPAP-naamarihoito «Varpula T, Halme M, Maasilta P. Akuutin hengitysvajauksen diagnostiikka. Kirjassa: Akuuttihoito-opas 2005. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim »5.
- CPAP-naamarihoidon seuranta ensihoidon jälkeen vaatii valvontayksikön resursseja.
Päivystävissä erikoissairaanhoidon yksiköissä tulee olla valmius aloittaa NIV.
- Hoito tulisi olla mahdollista aloittaa minä tahansa vuorokaudenaikana kaikissa äkillistä hengitysvajausta hoitavissa sairaaloissa «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16, «Davidson TA, Caldwell ES, Curtis JR ym. Reduced quality of life in survivors of acute respiratory distress syndrome compared with critically ill control patients. JAMA 1999;281:354-60 »51.
- Hoitopaikka sairaalan sisällä (päivystyspoliklinikka, tehovalvontaosasto, teho-osasto) riippuu paikallisista olosuhteista, henkilökunnan koulutuksesta sekä henkilöstön rakenteesta ja määrästä «Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved »15, «British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 »16.
  - Hoidon aloittamisen yhteydessä tarvitaan jatkuvaa potilaskohtaista seurantaa, jonka jälkeen hoito voidaan toteuttaa riittävin valvontaresurssein varustetussa yksikössä.
- Alkuhoidon jälkeen vakiintuneessa tilanteessa NIV voitaneen toteuttaa myös tavallisella hoitoon perehtyneellä vuodeosastolla «Alkuhoidon jälkeen vakiintuneessa tilanteessa NIV:a voitaneen toteuttaa myös tavallisella vuodeosastolla.»C.
Invasiivinen ventilaatio tulee toteuttaa alkuhoitoa lukuun ottamatta teho-osaston resurssein varustetussa yksikössä «Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2»4.

Arviointikriteerit

Äkillistä hengitysvajausta sairastavia potilaita hoitavien erikoissairaanhoidon yksiköiden tulee seurata
- hengityslaitehoitoa tarvitsevien potilaiden määrää
- hoidon toteutumista:
  - NIV:llä hoidettavien osuutta
  - invasiivisesti hoidettavien osuutta
  - hengityslaitehoidon kestoa
  - hoidonaikaista kertahengitystilavuutta ja sisäänhengityspainetta
  - sairaalainfektioiden ja erityisesti keuhkokuumeen esiintyvyyttä
  - hengityslaitehoitoon liittyviä komplikaatioita.
- hengitysvajauspotilaiden hoidon lopputulosta:
  - kuolleisuutta
  - sairaalahoidon kestoa
  - elämänlaatua.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Tero Varpula, LT, apulaisylilääkäri; HUS, Jorvin sairaalan tehohoito-osasto

Jäsenet:

Pirkko E. Brander, dosentti, ylilääkäri; HUS, Hyvinkään sairaalan keuhkosairauksien vastuualue

Tom Bäcklund, LL, sisätautien erikoislääkäri; HUS, Meilahden sairaalan tehovalvontaosasto

Ilkka Parviainen, LT, apulaisylilääkäri; KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Heikki Tikkanen, dosentti; Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö, (Käypä hoito -toimittaja)

Päivi Valta, LT, vs. osastonylilääkäri; HUS, Jorvin sairaalan leikkausosasto

Sidonnaisuudet:

Pirkko E. Brander: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä/tukemissa koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, GlaxoSmithKline, MSD, Pfizer). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoituksella (AstraZeneca, GlaxoSmithKline, Pfizer).

Tom Bäcklund: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen rahoittamana (Orion).

Ilkka Parviainen: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin eri lääkealan yritysten rahoituksella (Bayer, EliLilly, Orion Pharma).

Heikki Tikkanen: Luennoitsijana lääkealan yrityksen järjestämässä koulutustilaisuudessa (Astra, GlaxoSmithKline, MSD).

Päivi Valta: Ei sidonnaisuuksia.

Tero Varpula: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen rahoittamana (Orion).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

Shelly MP, Nightingale P. ABC of intensive care: respiratory support. BMJ 1999;318:1674-7 «PMID: 10373174»PubMed
Roussos C, Koutsoukou A. Respiratory failure. Eur Respir J (Suppl) 2003;47:3-14
Bernard GR, Artigas A, Brigham KL ym. The American-European Consensus Conference on ARDS. Definitions, mechanisms, relevant outcomes, and clinical trial coordination. Am J Respir Crit Care Med 1994;149:818-24 «PMID: 7509706»PubMed
Varpula T, Valta P. Hengitysvajauksen syyt ja mekanismit. Kirjassa: Tehohoito-opas. Takkunen O, Ala-Kokko T, Perttilä J, Ruokonen E (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2002:10-2
Varpula T, Halme M, Maasilta P. Akuutin hengitysvajauksen diagnostiikka. Kirjassa: Akuuttihoito-opas 2005. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2005:164-6
Villar J, Pérez-Méndez L, Kacmarek RM. Current definitions of acute lung injury and the acute respiratory distress syndrome do not reflect their true severity and outcome. Intensive Care Med 1999;25:930-5 «PMID: 10501747»PubMed
Luhr OR, Karlsson M, Thorsteinsson A, Rylander C, Frostell CG. The impact of respiratory variables on mortality in non-ARDS and ARDS patients requiring mechanical ventilation. Intensive Care Med 2000;26;508-17
BTS guidelines for the management of chronic obstructive pulmonary disease. The COPD Guidelines Group of the Standards of Care Committee of the BTS. Thorax 1997;52 Suppl 5:S1-28 «PMID: 9474238»PubMed
Plant PK, Elliott MW. Chronic obstructive pulmonary disease * 9: management of ventilatory failure in COPD. Thorax 2003;58:537-42 «PMID: 12775872»PubMed
Thrush DN, Downs JB, Hodges M ym. Does significant arterial hypoxemia alter vital signs? J Clin Anesth 1997;9:355-7 «PMID: 9257199»PubMed
Walsh TS. Recent advances in gas exchange measurement in intensive care patients. Br J Anaesth 2003;91:120-31 «PMID: 12821571»PubMed
Davidson AC. The pulmonary physician in critical care. 11: critical care management of respiratory failure resulting from COPD. Thorax 2002;57:1079-84 «PMID: 12454305»PubMed
Bateman NT, Leach RM. ABC of oxygen. Acute oxygen therapy. Br Med J 1998;317:798-801
Kallstrom TJ, American Association for Respiratory Care (AARC). AARC Clinical Practice Guideline: oxygen therapy for adults in the acute care facility--2002 revision & update. Respir Care 2002;47:717-20 «PMID: 12078655»PubMed
Organized jointly by the American Thoracic Society, the European Respiratory Society, the European Society of Intensive Care Medicine, and the Société de Réanimation de Langue Française, and approved by ATS Board of Directors, December 2000. International Consensus Conferences in Intensive Care Medicine: noninvasive positive pressure ventilation in acute Respiratory failure. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:283-91 «PMID: 11208659»PubMed
British Thoracic Society Standards of Care Committee. Non-invasive ventilation in acute respiratory failure. Thorax 2002;57:192-211 «PMID: 11867822»PubMed
Rodrigo GJ, Rodrigo C, Hall JB. Acute asthma in adults: a review. Chest 2004;125:1081-102 «PMID: 15006973»PubMed
Agustí AG, Carrera M, Barbé F ym. Oxygen therapy during exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Eur Respir J 1999;14:934-9 «PMID: 10573245»PubMed
Sturgeon CL Jr, Douglas ME, Downs JB ym. PEEP and CPAP: cardiopulmonary effects during spontaneous ventilation. Anesth Analg 1977;56:633-41 «PMID: 20822»PubMed
Squadrone V, Coha M, Cerutti E ym. Continuous positive airway pressure for treatment of postoperative hypoxemia: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293:589-95 «PMID: 15687314»PubMed
Ram FS, Picot J, Lightowler J ym. Non-invasive positive pressure ventilation for treatment of respiratory failure due to exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD004104 «PMID: 15266518»PubMed
Plant PK, Owen JL, Elliott MW. Early use of non-invasive ventilation for acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease on general respiratory wards: a multicentre randomised controlled trial. Lancet 2000;355:1931-5 «PMID: 10859037»PubMed
Girault C, Briel A, Hellot MF ym. Noninvasive mechanical ventilation in clinical practice: a 2-year experience in a medical intensive care unit. Crit Care Med 2003;31:552-9 «PMID: 12576965»PubMed
Confalonieri M, Potena A, Carbone G ym. Acute respiratory failure in patients with severe community-acquired pneumonia. A prospective randomized evaluation of noninvasive ventilation. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1585-91 «PMID: 10556125»PubMed
Ferrer M, Esquinas A, Leon M ym. Noninvasive ventilation in severe hypoxemic respiratory failure: a randomized clinical trial. Am J Respir Crit Care Med 2003;168:1438-44 «PMID: 14500259»PubMed
Domenighetti G, Gayer R, Gentilini R. Noninvasive pressure support ventilation in non-COPD patients with acute cardiogenic pulmonary edema and severe community-acquired pneumonia: acute effects and outcome. Intensive Care Med 2002;28:1226-32 «PMID: 12209269»PubMed
Sevransky JE, Levy MM, Marini JJ. Mechanical ventilation in sepsis-induced acute lung injury/acute respiratory distress syndrome: an evidence-based review. Crit Care Med 2004;32:S548-53 «PMID: 15542963»PubMed
Antonelli M, Conti G, Pelosi P ym. New treatment of acute hypoxemic respiratory failure: noninvasive pressure support ventilation delivered by helmet--a pilot controlled trial. Crit Care Med 2002;30:602-8 «PMID: 11990923»PubMed
Antonelli M, Pennisi MA, Pelosi P ym. Noninvasive positive pressure ventilation using a helmet in patients with acute exacerbation of chronic obstructive pulmonary disease: a feasibility study. Anesthesiology 2004;100:16-24 «PMID: 14695719»PubMed
Rocco M, Dell'Utri D, Morelli A ym. Noninvasive ventilation by helmet or face mask in immunocompromised patients: a case-control study. Chest 2004;126:1508-15 «PMID: 15539720»PubMed
Hill NS. Noninvasive interfaces: should we go to helmets? Crit Care Med 2004;32:2162-3 «PMID: 15483437»PubMed
Gay PC, Hess DR, Hill NS. Noninvasive proportional assist ventilation for acute respiratory insufficiency. Comparison with pressure support ventilation. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1606-11 «PMID: 11719297»PubMed
Wysocki M, Richard JC, Meshaka P. Noninvasive proportional assist ventilation compared with noninvasive pressure support ventilation in hypercapnic acute respiratory failure. Crit Care Med 2002;30:323-9 «PMID: 11889302»PubMed
Fernández-Vivas M, Caturla-Such J, González de la Rosa J ym. Noninvasive pressure support versus proportional assist ventilation in acute respiratory failure. Intensive Care Med 2003;29:1126-33 «PMID: 12802487»PubMed
Ambrosino N, Rossi A. Proportional assist ventilation (PAV): a significant advance or a futile struggle between logic and practice? Thorax 2002;57:272-6 «PMID: 11867835»PubMed
Eichacker PQ, Gerstenberger EP, Banks SM ym. Meta-analysis of acute lung injury and acute respiratory distress syndrome trials testing low tidal volumes. Am J Respir Crit Care Med 2002;166:1510-4 «PMID: 12406836»PubMed
Putensen C, Mutz NJ, Putensen-Himmer G ym. Spontaneous breathing during ventilatory support improves ventilation-perfusion distributions in patients with acute respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:1241-8 «PMID: 10194172»PubMed
Kress JP, Pohlman AS, O'Connor MF ym. Daily interruption of sedative infusions in critically ill patients undergoing mechanical ventilation. N Engl J Med 2000;342:1471-7 «PMID: 10816184»PubMed
Gattinoni L, Tognoni G, Pesenti A ym. Effect of prone positioning on the survival of patients with acute respiratory failure. N Engl J Med 2001;345:568-73 «PMID: 11529210»PubMed
Butler R, Keenan P, Inman KJ, Sibbald WJ, Block G. Is there a preferred technique for weaning the difficult-to-wean patient? A systematic review of the literature. Crit Care Med 1999;27:2331-6
Ely EW, Baker AM, Dunagan DP ym. Effect on the duration of mechanical ventilation of identifying patients capable of breathing spontaneously. N Engl J Med 1996;335:1864-9 «PMID: 8948561»PubMed
Folke M, Cernerud L, Ekström M ym. Critical review of non-invasive respiratory monitoring in medical care. Med Biol Eng Comput 2003;41:377-83 «PMID: 12892358»PubMed
[French Society of Anesthesia and Intensive Care. Arterial catheterization and invasive measurement of blood pressure in anesthesia and intensive care in adults]. Ann Fr Anesth Reanim 1995;14:444-53 «PMID: 8572416»PubMed
Stenqvist O. Practical assessment of respiratory mechanics. Br J Anaesth 2003;91:92-105 «PMID: 12821569»PubMed
de Chazal I, Hubmayr RD. Novel aspects of pulmonary mechanics in intensive care. Br J Anaesth 2003;91:81-91 «PMID: 12821568»PubMed
Caples SM, Hubmayr RD. Respiratory monitoring tools in the intensive care unit. Curr Opin Crit Care 2003;9:230-5 «PMID: 12771676»PubMed
McArthur CD, AARC. AARC clinical practice guideline. Capnography/capnometry during mechanical ventilation--2003 revision & update. Respir Care 2003;48:534-9 «PMID: 12778894»PubMed
Dellinger RP, Carlet JM, Masur H ym. Surviving Sepsis Campaign guidelines for management of severe sepsis and septic shock. Crit Care Med 2004;32:858-73 «PMID: 15090974»PubMed
Marinelli WA, Leatherman JW. Neuromuscular disorders in the intensive care unit. Crit Care Clin 2002;18:915-29, x «PMID: 12418447»PubMed
Angus DC, Musthafa AA, Clermont G ym. Quality-adjusted survival in the first year after the acute respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:1389-94 «PMID: 11371406»PubMed
Davidson TA, Caldwell ES, Curtis JR ym. Reduced quality of life in survivors of acute respiratory distress syndrome compared with critically ill control patients. JAMA 1999;281:354-60 «PMID: 9929089»PubMed
Herridge MS, Cheung AM, Tansey CM ym. One-year outcomes in survivors of the acute respiratory distress syndrome. N Engl J Med 2003;348:683-93 «PMID: 12594312»PubMed
Amato MB, Barbas CS, Medeiros DM ym. Beneficial effects of the "open lung approach" with low distending pressures in acute respiratory distress syndrome. A prospective randomized study on mechanical ventilation. Am J Respir Crit Care Med 1995;152:1835-46 «PMID: 8520744»PubMed
Amato MB, Barbas CS, Medeiros DM ym. Effect of a protective-ventilation strategy on mortality in the acute respiratory distress syndrome. N Engl J Med 1998;338:347-54 «PMID: 9449727»PubMed
Antonelli M, Conti G, Bufi M ym. Noninvasive ventilation for treatment of acute respiratory failure in patients undergoing solid organ transplantation: a randomized trial. JAMA 2000;283:235-41 «PMID: 10634340»PubMed
Antonelli M, Conti G, Moro ML ym. Predictors of failure of noninvasive positive pressure ventilation in patients with acute hypoxemic respiratory failure: a multi-center study. Intensive Care Med 2001;27:1718-28 «PMID: 11810114»PubMed
Antonelli M, Conti G, Rocco M ym. A comparison of noninvasive positive-pressure ventilation and conventional mechanical ventilation in patients with acute respiratory failure. N Engl J Med 1998;339:429-35 «PMID: 9700176»PubMed
Antonsen K, Wetterslev J, Bonde J. [Incidence, severity and mortality of acute respiratory failure in Denmark]. Ugeskr Laeger 2000;162:2876-81 «PMID: 10860426»PubMed
Arnold JH, Hanson JH, Toro-Figuero LO ym. Prospective, randomized comparison of high-frequency oscillatory ventilation and conventional mechanical ventilation in pediatric respiratory failure. Crit Care Med 1994;22:1530-9 «PMID: 7924362»PubMed
Bellone A, Monari A, Cortellaro F ym. Myocardial infarction rate in acute pulmonary edema: noninvasive pressure support ventilation versus continuous positive airway pressure. Crit Care Med 2004;32:1860-5 «PMID: 15343013»PubMed
Benhamou D, Girault C, Faure C ym. Nasal mask ventilation in acute respiratory failure. Experience in elderly patients. Chest 1992;102:912-7 «PMID: 1516421»PubMed
Bersten AD, Edibam C, Hunt T ym. Incidence and mortality of acute lung injury and the acute respiratory distress syndrome in three Australian States. Am J Respir Crit Care Med 2002;165:443-8 «PMID: 11850334»PubMed
Bersten AD, Holt AW, Vedig AE ym. Treatment of severe cardiogenic pulmonary edema with continuous positive airway pressure delivered by face mask. N Engl J Med 1991;325:1825-30 «PMID: 1961221»PubMed
Brochard L, Roudot-Thoraval F, Roupie E ym. Tidal volume reduction for prevention of ventilator-induced lung injury in acute respiratory distress syndrome. The Multicenter Trail Group on Tidal Volume reduction in ARDS. Am J Respir Crit Care Med 1998;158:1831-8 «PMID: 9847275»PubMed
Brook AD, Ahrens TS, Schaiff R ym. Effect of a nursing-implemented sedation protocol on the duration of mechanical ventilation. Crit Care Med 1999;27:2609-15 «PMID: 10628598»PubMed
Brower RG, Lanken PN, MacIntyre N ym. Higher versus lower positive end-expiratory pressures in patients with the acute respiratory distress syndrome. N Engl J Med 2004;351:327-36 «PMID: 15269312»PubMed
Brower RG, Shanholtz CB, Fessler HE ym. Prospective, randomized, controlled clinical trial comparing traditional versus reduced tidal volume ventilation in acute respiratory distress syndrome patients. Crit Care Med 1999;27:1492-8 «PMID: 10470755»PubMed
Brun-Buisson C, Minelli C, Bertolini G ym. Epidemiology and outcome of acute lung injury in European intensive care units. Results from the ALIVE study. Intensive Care Med 2004;30:51-61 «PMID: 14569423»PubMed
Burns KE, Adhikari NK, Meade MO. Noninvasive positive pressure ventilation as a weaning strategy for intubated adults with respiratory failure. Cochrane Database Syst Rev 2003;4:CD004127 «PMID: 14584005»PubMed
Carlucci A, Richard JC, Wysocki M ym. Noninvasive versus conventional mechanical ventilation. An epidemiologic survey. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:874-80 «PMID: 11282759»PubMed
Chu CM, Chan VL, Wong IW ym. Noninvasive ventilation in patients with acute hypercapnic exacerbation of chronic obstructive pulmonary disease who refused endotracheal intubation. Crit Care Med 2004;32:372-7 «PMID: 14758150»PubMed
Confalonieri M, Calderini E, Terraciano S ym. Noninvasive ventilation for treating acute respiratory failure in AIDS patients with Pneumocystis carinii pneumonia. Intensive Care Med 2002;28:1233-8 «PMID: 12209270»PubMed
Conti G, Antonelli M, Navalesi P ym. Noninvasive vs. conventional mechanical ventilation in patients with chronic obstructive pulmonary disease after failure of medical treatment in the ward: a randomized trial. Intensive Care Med 2002;28:1701-7 «PMID: 12447511»PubMed
Derdak S, Mehta S, Stewart TE ym. High-frequency oscillatory ventilation for acute respiratory distress syndrome in adults: a randomized, controlled trial. Am J Respir Crit Care Med 2002;166:801-8 «PMID: 12231488»PubMed
Desai SR, Wells AU, Rubens MB ym. Acute respiratory distress syndrome: CT abnormalities at long-term follow-up. Radiology 1999;210:29-35 «PMID: 9885583»PubMed
Drakulovic MB, Torres A, Bauer TT ym. Supine body position as a risk factor for nosocomial pneumonia in mechanically ventilated patients: a randomised trial. Lancet 1999;354:1851-8 «PMID: 10584721»PubMed
Eisner MD, Thompson T, Hudson LD ym. Efficacy of low tidal volume ventilation in patients with different clinical risk factors for acute lung injury and the acute respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:231-6 «PMID: 11463593»PubMed
Esteban A, Alía I, Gordo F ym. Extubation outcome after spontaneous breathing trials with T-tube or pressure support ventilation. The Spanish Lung Failure Collaborative Group. Am J Respir Crit Care Med 1997;156:459-65 «PMID: 9279224»PubMed
Esteban A, Alía I, Gordo F ym. Prospective randomized trial comparing pressure-controlled ventilation and volume-controlled ventilation in ARDS. For the Spanish Lung Failure Collaborative Group. Chest 2000;117:1690-6 «PMID: 10858404»PubMed
Esteban A, Alía I, Tobin MJ ym. Effect of spontaneous breathing trial duration on outcome of attempts to discontinue mechanical ventilation. Spanish Lung Failure Collaborative Group. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:512-8 «PMID: 9927366»PubMed
Esteban A, Frutos F, Tobin MJ ym. A comparison of four methods of weaning patients from mechanical ventilation. Spanish Lung Failure Collaborative Group. N Engl J Med 1995;332:345-50 «PMID: 7823995»PubMed
Esteban A, Frutos-Vivar F, Ferguson ND ym. Noninvasive positive-pressure ventilation for respiratory failure after extubation. N Engl J Med 2004;350:2452-60 «PMID: 15190137»PubMed
Ferrer M, Esquinas A, Arancibia F ym. Noninvasive ventilation during persistent weaning failure: a randomized controlled trial. Am J Respir Crit Care Med 2003;168:70-6 «PMID: 12689847»PubMed
Flaatten H, Gjerde S, Guttormsen AB ym. Outcome after acute respiratory failure is more dependent on dysfunction in other vital organs than on the severity of the respiratory failure. Crit Care 2003;7:R72 «PMID: 12930559»PubMed
Gentilello LM, Anardi D, Mock C ym. Permissive hypercapnia in trauma patients. J Trauma 1995;39:846-52; discussion 852-3 «PMID: 7473999»PubMed
Gerlach H, Keh D, Semmerow A ym. Dose-response characteristics during long-term inhalation of nitric oxide in patients with severe acute respiratory distress syndrome: a prospective, randomized, controlled study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1008-15 «PMID: 12663340»PubMed
Ghio AJ, Elliott CG, Crapo RO ym. Impairment after adult respiratory distress syndrome. An evaluation based on American Thoracic Society recommendations. Am Rev Respir Dis 1989;139:1158-62 «PMID: 2712443»PubMed
Girou E, Schortgen F, Delclaux C ym. Association of noninvasive ventilation with nosocomial infections and survival in critically ill patients. JAMA 2000;284:2361-7 «PMID: 11066187»PubMed
Gomersall CD, Joynt GM, Freebairn RC ym. Oxygen therapy for hypercapnic patients with chronic obstructive pulmonary disease and acute respiratory failure: a randomized, controlled pilot study. Crit Care Med 2002;30:113-6 «PMID: 11905405»PubMed
Grasso S, Mascia L, Del Turco M ym. Effects of recruiting maneuvers in patients with acute respiratory distress syndrome ventilated with protective ventilatory strategy. Anesthesiology 2002;96:795-802 «PMID: 11964585»PubMed
Guerin C, Gaillard S, Lemasson S ym. Effects of systematic prone positioning in hypoxemic acute respiratory failure: a randomized controlled trial. JAMA 2004;292:2379-87 «PMID: 15547166»PubMed
Hemmila MR, Rowe SA, Boules TN ym. Extracorporeal life support for severe acute respiratory distress syndrome in adults. Ann Surg 2004;240:595-605; discussion 605-7 «PMID: 15383787»PubMed
Hickling KG, Walsh J, Henderson S ym. Low mortality rate in adult respiratory distress syndrome using low-volume, pressure-limited ventilation with permissive hypercapnia: a prospective study. Crit Care Med 1994;22:1568-78 «PMID: 7924367»PubMed
Hilbert G, Gruson D, Vargas F ym. Noninvasive ventilation in immunosuppressed patients with pulmonary infiltrates, fever, and acute respiratory failure. N Engl J Med 2001;344:481-7 «PMID: 11172189»PubMed
Kallio T, Kuisma M, Alaspää A ym. The use of prehospital continuous positive airway pressure treatment in presumed acute severe pulmonary edema. Prehosp Emerg Care 2003;7:209-13 «PMID: 12710780»PubMed
Keenan SP, Gregor J, Sibbald WJ ym. Noninvasive positive pressure ventilation in the setting of severe, acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: more effective and less expensive. Crit Care Med 2000;28:2094-102 «PMID: 10890671»PubMed
Keenan SP, Powers C, McCormack DG ym. Noninvasive positive-pressure ventilation for postextubation respiratory distress: a randomized controlled trial. JAMA 2002;287:3238-44 «PMID: 12076220»PubMed
Keenan SP, Sinuff T, Cook DJ ym. Does noninvasive positive pressure ventilation improve outcome in acute hypoxemic respiratory failure? A systematic review. Crit Care Med 2004;32:2516-23 «PMID: 15599160»PubMed
Kelly CA, Newby DE, McDonagh TA ym. Randomised controlled trial of continuous positive airway pressure and standard oxygen therapy in acute pulmonary oedema; effects on plasma brain natriuretic peptide concentrations. Eur Heart J 2002;23:1379-86 «PMID: 12191749»PubMed
Kollef MH, Shapiro SD, Silver P ym. A randomized, controlled trial of protocol-directed versus physician-directed weaning from mechanical ventilation. Crit Care Med 1997;25:567-74 «PMID: 9142019»PubMed
Krishnan JA, Moore D, Robeson C ym. A prospective, controlled trial of a protocol-based strategy to discontinue mechanical ventilation. Am J Respir Crit Care Med 2004;169:673-8 «PMID: 14726421»PubMed
Kwok H, McCormack J, Cece R ym. Controlled trial of oronasal versus nasal mask ventilation in the treatment of acute respiratory failure. Crit Care Med 2003;31:468-73 «PMID: 12576953»PubMed
L'Her E, Duquesne F, Girou E ym. Noninvasive continuous positive airway pressure in elderly cardiogenic pulmonary edema patients. Intensive Care Med 2004;30:882-8 «PMID: 14991092»PubMed
Lessard MR, Guérot E, Lorino H ym. Effects of pressure-controlled with different I:E ratios versus volume-controlled ventilation on respiratory mechanics, gas exchange, and hemodynamics in patients with adult respiratory distress syndrome. Anesthesiology 1994;80:983-91 «PMID: 8017663»PubMed
Lewandowski K, Metz J, Deutschmann C ym. Incidence, severity, and mortality of acute respiratory failure in Berlin, Germany. Am J Respir Crit Care Med 1995;151:1121-5 «PMID: 7697241»PubMed
Lin M, Yang YF, Chiang HT ym. Reappraisal of continuous positive airway pressure therapy in acute cardiogenic pulmonary edema. Short-term results and long-term follow-up. Chest 1995;107:1379-86 «PMID: 7750335»PubMed
Luhr OR, Antonsen K, Karlsson M ym. Incidence and mortality after acute respiratory failure and acute respiratory distress syndrome in Sweden, Denmark, and Iceland. The ARF Study Group. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:1849-61 «PMID: 10351930»PubMed
Mancebo J, Vallverdú I, Bak E ym. Volume-controlled ventilation and pressure-controlled inverse ratio ventilation: a comparison of their effects in ARDS patients. Monaldi Arch Chest Dis 1994;49:201-7 «PMID: 8087114»PubMed
Masip J, Betbesé AJ, Páez J ym. Non-invasive pressure support ventilation versus conventional oxygen therapy in acute cardiogenic pulmonary oedema: a randomised trial. Lancet 2000;356:2126-32 «PMID: 11191538»PubMed
McHugh LG, Milberg JA, Whitcomb ME ym. Recovery of function in survivors of the acute respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1994;150:90-4 «PMID: 8025779»PubMed
Meduri GU, Fox RC, Abou-Shala N ym. Noninvasive mechanical ventilation via face mask in patients with acute respiratory failure who refused endotracheal intubation. Crit Care Med 1994;22:1584-90 «PMID: 7924369»PubMed
Mehta S, Jay GD, Woolard RH ym. Randomized, prospective trial of bilevel versus continuous positive airway pressure in acute pulmonary edema. Crit Care Med 1997;25:620-8 «PMID: 9142026»PubMed
Mercat A, Titiriga M, Anguel N ym. Inverse ratio ventilation (I/E = 2/1) in acute respiratory distress syndrome: a six-hour controlled study. Am J Respir Crit Care Med 1997;155:1637-42 «PMID: 9154869»PubMed
Mols G, Loop T, Geiger K ym. Extracorporeal membrane oxygenation: a ten-year experience. Am J Surg 2000;180:144-54 «PMID: 11044532»PubMed
Moretti M, Cilione C, Tampieri A ym. Incidence and causes of non-invasive mechanical ventilation failure after initial success. Thorax 2000;55:819-25 «PMID: 10992532»PubMed
Morris AH, Wallace CJ, Menlove RL ym. Randomized clinical trial of pressure-controlled inverse ratio ventilation and extracorporeal CO2 removal for adult respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1994;149:295-305 «PMID: 8306022»PubMed
Nava S, Carbone G, DiBattista N ym. Noninvasive ventilation in cardiogenic pulmonary edema: a multicenter randomized trial. Am J Respir Crit Care Med 2003;168:1432-7 «PMID: 12958051»PubMed
Oczenski W, Hörmann C, Keller C ym. Recruitment maneuvers after a positive end-expiratory pressure trial do not induce sustained effects in early adult respiratory distress syndrome. Anesthesiology 2004;101:620-5 «PMID: 15329586»PubMed
Pang D, Keenan SP, Cook DJ ym. The effect of positive pressure airway support on mortality and the need for intubation in cardiogenic pulmonary edema: a systematic review. Chest 1998;114:1185-92 «PMID: 9792593»PubMed
Park M, Sangean MC, Volpe Mde S ym. Randomized, prospective trial of oxygen, continuous positive airway pressure, and bilevel positive airway pressure by face mask in acute cardiogenic pulmonary edema. Crit Care Med 2004;32:2407-15 «PMID: 15599144»PubMed
Paus-Jensen ES, Reid JK, Cockroft DW, Laframboise K, Ward HA. The use of noninvasive ventilation in acute respiratory failure at a tertiary care center. Chest 2004;126:165-72
Petrucci N, Iacovelli W. Ventilation with lower tidal volumes versus traditional tidal volumes in adults for acute lung injury and acute respiratory distress syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD003844 «PMID: 12917991»PubMed
Plant PK, Owen JL, Elliott MW. Non-invasive ventilation in acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: long term survival and predictors of in-hospital outcome. Thorax 2001;56:708-12 «PMID: 11514692»PubMed
Plant PK, Owen JL, Parrott S ym. Cost effectiveness of ward based non-invasive ventilation for acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: economic analysis of randomised controlled trial. BMJ 2003;326:956 «PMID: 12727767»PubMed
Putensen C, Zech S, Wrigge H ym. Long-term effects of spontaneous breathing during ventilatory support in patients with acute lung injury. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:43-9 «PMID: 11435237»PubMed
Ranieri VM, Giunta F, Suter PM ym. Mechanical ventilation as a mediator of multisystem organ failure in acute respiratory distress syndrome. JAMA 2000;284:43-4 «PMID: 10872010»PubMed
Rappaport SH, Shpiner R, Yoshihara G ym. Randomized, prospective trial of pressure-limited versus volume-controlled ventilation in severe respiratory failure. Crit Care Med 1994;22:22-32 «PMID: 8124968»PubMed
Rubenfeld GD, Caldwell E, Peabody E ym. Incidence and outcomes of acute lung injury. N Engl J Med 2005;353:1685-93 «PMID: 16236739»PubMed
Räsänen J, Heikkilä J, Downs J ym. Continuous positive airway pressure by face mask in acute cardiogenic pulmonary edema. Am J Cardiol 1985;55:296-300 «PMID: 3881920»PubMed
Sokol J, Jacobs SE, Bohn D. Inhaled nitric oxide for acute hypoxemic respiratory failure in children and adults. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD002787 «PMID: 12535438»PubMed
Stewart TE, Meade MO, Cook DJ ym. Evaluation of a ventilation strategy to prevent barotrauma in patients at high risk for acute respiratory distress syndrome. Pressure- and Volume-Limited Ventilation Strategy Group. N Engl J Med 1998;338:355-61 «PMID: 9449728»PubMed
Taylor RW, Zimmerman JL, Dellinger RP ym. Low-dose inhaled nitric oxide in patients with acute lung injury: a randomized controlled trial. JAMA 2004;291:1603-9 «PMID: 15069048»PubMed
Thompson L. Suctioning adults with an artificial airway: a systematic review. NHS Centre for reviews and Dissemination 2000
Ullrich R, Lorber C, Röder G ym. Controlled airway pressure therapy, nitric oxide inhalation, prone position, and extracorporeal membrane oxygenation (ECMO) as components of an integrated approach to ARDS. Anesthesiology 1999;91:1577-86 «PMID: 10598597»PubMed
Vallverdú I, Calaf N, Subirana M ym. Clinical characteristics, respiratory functional parameters, and outcome of a two-hour T-piece trial in patients weaning from mechanical ventilation. Am J Respir Crit Care Med 1998;158:1855-62 «PMID: 9847278»PubMed
Valta P, Takala J. Volume-controlled inverse ratio ventilation: effect on dynamic hyperinflation and auto-PEEP. Acta Anaesthesiol Scand 1993;37:323-8 «PMID: 8322558»PubMed
Wang SH, Wei TS. The outcome of early pressure-controlled inverse ratio ventilation on patients with severe acute respiratory distress syndrome in surgical intensive care unit. Am J Surg 2002;183:151-5 «PMID: 11918879»PubMed
Varpula T, Valta P, Niemi R ym. Airway pressure release ventilation as a primary ventilatory mode in acute respiratory distress syndrome. Acta Anaesthesiol Scand 2004;48:722-31 «PMID: 15196105»PubMed
Ventilation with lower tidal volumes as compared with traditional tidal volumes for acute lung injury and the acute respiratory distress syndrome. The Acute Respiratory Distress Syndrome Network. N Engl J Med 2000;342:1301-8 «PMID: 10793162»PubMed
Villagrá A, Ochagavía A, Vatua S ym. Recruitment maneuvers during lung protective ventilation in acute respiratory distress syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2002;165:165-70 «PMID: 11790648»PubMed
Vincent JL, Akça S, De Mendonça A ym. The epidemiology of acute respiratory failure in critically ill patients(*). Chest 2002;121:1602-9 «PMID: 12006450»PubMed
Wunsch H, Mapstone J. High-frequency ventilation versus conventional ventilation for treatment of acute lung injury and acute respiratory distress syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD004085 «PMID: 14974056»PubMed
Zapol WM, Snider MT, Hill JD ym. Extracorporeal membrane oxygenation in severe acute respiratory failure. A randomized prospective study. JAMA 1979;242:2193-6 «PMID: 490805»PubMed
Bellone A, Vettorello M, Monari A ym. Noninvasive pressure support ventilation vs. continuous positive airway pressure in acute hypercapnic pulmonary edema. Intensive Care Med 2005;31:807-11 «PMID: 15871011»PubMed
Griffiths J, Barber VS, Morgan L ym. Systematic review and meta-analysis of studies of the timing of tracheostomy in adult patients undergoing artificial ventilation. BMJ 2005;330:1243 «PMID: 15901643»PubMed
Heyland DK, Groll D, Caeser M. Survivors of acute respiratory distress syndrome: relationship between pulmonary dysfunction and long-term health-related quality of life. Crit Care Med 2005;33:1549-56 «PMID: 16003061»PubMed

www.kaypahoito.fi

Hengitysvajaus (äkillinen)

Keskeinen sanoma

Tavoite ja kohderyhmä

Määritelmiä

Äkillisen hengitysvajauksen patofysiologia

Hengitysvajauksen epidemiologia ja ennuste

Diagnostiikka

Oireet ja löydökset

Tutkimukset

Hoito

Avoimen hengitystien varmistaminen

Sisäänhengitysilman happipitoisuuden (FiO2) suurentaminen spontaanisti hengittävällä potilaalla

CPAP-naamarihoito (continuos positive airway pressure)

Noninvasiivinen ventilaatio (NIV)

Invasiivinen mekaaninen ventilaatio

Hengitysvajaukseen liittyvät ei-ventilatoriset hoidot

Vieroitus hengityslaitehoidosta

Potilaan seuranta hengityslaitehoidon aikana

Kuntoutus

Hoidon toteutus ja porrastus

Arviointikriteerit

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet:

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta

Sisäänhengitysilman happipitoisuuden (FiO₂) suurentaminen spontaanisti hengittävällä potilaalla