Tahdistinhoito

Käypä hoito
30.1.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Koosteet

Potilaalle

Keskeinen sanoma

  • Hitaan sykkeen tahdistinhoidon tarve on usein ilmeinen, eikä hoidon vaikuttavuutta näissä tapauksissa ole yritettykään osoittaa vertailevilla tutkimuksilla.
  • On tärkeätä tunnistaa myös vain ajoittain esiintyvä hidaslyöntisyys, jossa tahdistinhoito on aiheellinen.
  • Rytmihäiriötahdistinhoidon hyödyllisyys on osoitettu vakuuttavasti vakavan kammiotakykardiakohtauksen saaneiden tai kammiovärinästä elvytettyjen potilaiden hoidossa.
  • Äkkikuolemaa ennakoivien piirteiden perustella asennettu profylaktinen rytmihäiriötahdistin vähentää kuolleisuutta. Eniten hyötyvien potilaiden löytäminen voi lisätä hoidon kustannustehokkuutta.
  • Sydäntä synkronoivan tahdistinhoidon hyöty on osoitettu vakuuttavasti sydämen vaikeassa vajaatoiminnassa, johon liittyy kammiosupistuksen eriaikaisuus haarakatkoksen vuoksi.
  • Tahdistimen yksilöllinen ohjelmointi on tärkeätä vaikutuksen optimoimiseksi ja haittojen välttämiseksi.

Aiheen rajaus

  • Hoitosuositus kattaa
    • hitaan sykkeen tahdistinhoidon
    • vajaatoimintatahdistinhoidon ja
    • rytmihäiriötahdistinhoidon.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on antaa käsitys
    • erilaisten tahdistinlaitteiden asentamisen aiheista
    • asennuksen tekniikasta
    • hoidon vaikuttavuudesta
    • tahdistinpotilaiden jatkohoidosta ja
    • tahdistinhoidossa ilmenevistä komplikaatioista.
  • Suositus antaa tietoa uudempien aiheiden kuten vajaatoimintatahdistuksen ja profylaktisen rytmihäiriötahdistinhoidon asemasta lääkäreille, jotka hoitavat sydämen vajaatoimintaa potevia.

Kohderyhmä

  • Kaikki tahdistinpotilaiden hoitoon ja hoidontarpeen arvioon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset.

Määritelmät

  • Hidaslyöntisyyden, impulssin johtumisen häiriöiden ja tiheälyöntisyyden määritelmät on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa «Määritelmät»1.

Tahdistinlajien toiminnot

Taulukko 1. Tahdistintyypit ja tahdistustavat.
Tahdistintyypit ja tahdistustavatKoodi1Toiminto
1 Koodin ensimmäinen merkki osoittaa lokeroa, jota tahdistetaan, ja toinen lokeroa, jota tunnistetaan (A = eteinen, V = kammio, D = molemmat). Kolmas merkki osoittaa toiminnan luonnetta (I = tunnistuksen inhiboima, D = tunnistuksen joko inhiboima tai aktivoima). Koodin perään merkitään R-kirjain osoittamaan tahdistustapaa, jossa tahdistuksen taajuus säätyy sensorin avulla.
Hitaan sykkeen tahdistimetKorjaa sykkeen hitautta
EteistahdistinAAITahdistaa ja tunnistaa eteistä
KammiotahdistinVVITahdistaa ja tunnistaa kammioita
Fysiologinen tahdistinYlläpitää eteisten ja kammioiden yhteistoimintaa
  • Yksijohtoinen fysiologinen tahdistus
VDDTahdistaa kammioita eteisten mukaan
  • AV-sekventiaalinen tahdistus
DDITahdistaa ja tunnistaa eteisiä ja kammioita
  • Eteisohjauksinen eteis- ja kammiotahdistus
DDDKuten DDI ja lisäksi tahdistaa kammiota eteisten mukaan
Vajaatoimintatahdistin (CRT-P)
Eteisohjauksinen eteis- ja kammiotahdistusTahdistaa kammioita supistusta synkronoivasti kahden kammiojohdon kautta
Rytmihäiriötahdistin (ICD)Pysäyttää kammiotakykardian ja -värinän
  • Kammioita tahdistava
Hitaan sykkeen osalta toimii kammiotahdistimena
  • Fysiologisesti tahdistava
Hitaan sykkeen osalta toimii DDD-tavalla
  • Antitakykardiatahdistus
Takykardian pysäytykseen käytettävä lyhyt hyvin nopea tahdistus
  • Rytminsiirto ja defibrillointi
Kammioarytmian pysäytykseen käytettävä sähköisku
Sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistin (CRT-D)Vajaatoimintatahdistin, jossa on rytmihäiriötahdistimen ominaisuudet

Esiintyvyys

  • Suomessa asennettiin vuonna 2008 miljoonaa asukasta kohti
    • noin 700 sydämentahdistinta,
    • 90 rytmihäiriötahdistinta ja
    • 40 sydämen vajaatoimintatahdistinta.
  • Rytmihäiriö- ja vajaatoimintatahdistinten määrät ovat lisääntymässä.
    • Hitaan sykkeen tahdistinhoidon saatavuus Suomessa on jo pitkän aikaa vastannut tarvetta.
    • Sydämen vajaatoiminta- tai rytmihäiriötahdistimen tarvitsevia potilaita ei ole täysimääräisesti ohjattu tahdistinhoitoon.

Tahdistimen tarpeen arvioinnissa käytettävät tutkimukset

Anamneesi

  • Potilaan antamat esitiedot voivat antaa vahvan viitteen hitaan sykkeen tahdistinhoidon tarpeesta. Osa oireista ei ensisijaisesti herätä epäilyä tahdistinhoitoa edellyttävästä rytmin poikkeavuudesta.
  • Merkityksellisiä tietoja ja oireita ovat muun muassa
    • pyörtyminen ja sitä enteilevät oireet (presynkopee), huimaus, heikotus
    • hengenahdistus, rintakivut, suorituskyvyn muutokset, sydämentykytys
    • oireen esiintyminen rasituksessa tai levossa, mikä ohjaa epäilyä hitaaseen tai tiheään rytmihäiriöön
    • sukuanamneesi johtumishäiriöiden ja rytmihäiriöiden osalta
    • käytetyt lääkitykset.
  • Pyörtymisen tutkimuksesta on julkaistu kansainvälinen suositus «Brignole M, Alboni P, Benditt DG ym. Guidelines on management (diagnosis and treatment) of syncope--update 2004. Europace 2004;6:467-537 »2.

Lepo-EKG

  • Hidaslyöntinen rytmihäiriö on todennäköisesti potilaan oireiden syynä, jos lepo-EKG:ssä havaitaan
    • sinusbradykardia alle 40/min
    • Mobitz II -tyyppinen toisen asteen katkos
    • kolmannen asteen eteis-kammiokatkos
    • vuorotteleva vasen ja oikea haarakatkos
    • bifaskikulaarikatkos (joko vasen tai oikea haarakatkos ja vasemman etu- tai takahaarakkeen katkos)
    • muut kammionsisäiset johtumishäiriöt (QRS-kompleksin kesto vähintään 0.12 sekuntia)
    • Mobitz I -tyyppinen (Wenckebach) toisen asteen eteis-kammiokatkos (eteis-kammiosolmukkeen katkos) tai
    • yli kolmen sekunnin sinuspysähdys.
  • Tiheälyöntiseen rytmihäiriöön tajuttomuuskohtauksen syynä viittaavat
    • nopea kohtauksittainen supraventrikulaarinen takykardia
    • kammiotakykardia
    • kammioiden varhaisaktivaatio (delta-aalto)
    • pidentynyt QT-aika
    • oikea haarakatkos yhdessä V1–V3-kytkentöjen ST-nousun kanssa (Brugadan oireyhtymä)
    • negatiiviset T-aallot oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä, epsilonaallot ja kammion myöhäispotentiaalit (arytmogeeninen oikean kammion kardiomyopatia) tai
    • Q-aallot.
  • Ks. myös artikkelit Rytmihäiriön diagnostiikka ja Hitaat rytmihäiriöt «Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J, Huikuri H, Nieminen MS, Peuhkurinen K. Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2008»1.

EKG-monitorointi

  • Oireen ja rytmin poikkeavuuden korrelaation osoittaminen on tärkeätä.
    • Ilman oirekorrelaatiota diagnostisia ovat
      • yli kolmen sekunnin pituinen kammiorytmin puuttuminen
      • Mobitz II -tyyppinen toisen asteen tai kolmannen asteen eteis-kammiokatkos
      • nopea kammiotakykardia.
  • Monitorointimenetelmän valintaan vaikuttaa kohtausten esiintymistaajuus.
  • EKG:n monitorointi sairaalassa on aiheellinen, jos potilaalla on merkittävä rakenteellinen sydänsairaus ja hänellä arvioidaan olevan henkeä uhkaavan rytmihäiriön vaara.
  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin aihe:
    • Rytmihäiriöperäisiltä vaikuttavat pyörtymis- tai presynkopeekohtaukset, joita esiintyy niin harvoin, ettei sairaalaseuranta ole mielekästä.
  • Mukana kuljetettavan EKG-rekisteröintilaitteen käyttöaiheena ovat harvoin esiintyvät kohtaukset, jos potilas pystyy oireen jatkuessa tekemään rekisteröinnin itse.
  • Rytmivalvuri saattaa olla muita menetelmiä parempi toistuvien tajuttomuuskohtausten oirekorrelaation selvittämisessä «Rytmivalvuri saattaa olla muita menetelmiä parempi toistuvien tajuttomuuskohtausten oirekorrelaation selvittämisessä.»C.
  • Rytmivalvurin asentaminen on aiheellinen, jos
    • pyörtymisten syy jää muiden tutkimusten jälkeen epäselväksi ja kohtaus sopii kliinisiltä piirteiltään tai EKG-viitteiden perusteella vasodepressiivisen oireyhtymän tai rytmihäiriöiden aiheuttamaksi
    • toistuvat pyörtymiskohtaukset ovat johtaneet tapaturmaan.
  • Ks. myös artikkelit Rytmihäiriön diagnostiikka ja Hitaat rytmihäiriöt «Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J, Huikuri H, Nieminen MS, Peuhkurinen K. Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2008»1.

Kliininen rasituskoe

  • Rasitukseen liittyvien oireiden diagnostiikka.
  • Kokeessa todetut EKG- ja hemodynaamiset muutokset oireen yhteydessä ovat diagnostisia löydöksiä.
  • Rasituksen aikana ilmaantuva Mobiz II -tyyppinen toisen tai kolmannen asteen eteis-kammiokatkos oireettomanakin on diagnostinen löydös.

Kaulavaltimon poukaman hieronta

  • On aiheellinen yli 40-vuotiaiden pyörtymiskohtausten etiologian selvittelyssä.
  • Vasta-aiheena on kaulavaltimoahtauma.

Ortostaattinen koe

  • Ortostaattisen hypotension osoittaminen voi vähentää epäilyä hidaslyöntisyydestä.

Kallistuskoe

Invasiivinen elektrofysiologinen tutkimus

Sydämen kaikututkimus

  • Sydämen kaikututkimus on syytä tehdä potilaalle yleensä osana tahdistinhoidon arviota. Tutkimuksesta saatu tieto on hyödyllistä myös tahdistinlaitetyyppiä ja tahdistustapaa arvioitaessa.
  • Sydämen mekaanisen supistuksen asynergian toteaminen ohjaa tahdistintyypin valinnassa (ks. sähköinen tausta-aineisto «Sydämen mekaanisen epäsynkronian arvioiminen»2).

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus

  • Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehdään, jos synkopeepotilaalla epäillään merkittävää sepelvaltimotautia. Kuvaus paljastaa harvoin itse pyörtymisten syyn.

Hitaan sykkeen tahdistinhoito

Taulukko 2. Tahdistinhoidon pääasialliset aiheet ja suositeltavat tahdistustavat.
TahdistusaiheTahdistustapa1ToimintatapaEdellytys
1Koodin ensimmäinen merkki osoittaa lokeroa, jota tahdistetaan, ja toinen lokeroa, jota tunnistetaan (A = eteinen, V = kammio, D = molemmat). Kolmas merkki osoittaa toiminnan luonnetta (I = tunnistuksen inhiboima, D = tunnistuksen inhiboima tai aktivoima). Koodin perään merkitään R-kirjain osoittamaan tahdistustapaa, jossa tahdistuksen taajuus säätyy sensorin avulla.
Sinussolmukkeen sairausEteistahdistus (AAIR)Tahdistaa vain eteisiäEteis-kammiojohtumisen oltava normaalia eikä saa esiintyä eteisvärinätaipumusta
Sinussolmukkeen sairaus, kun potilaalla eteisvärinätaipumus tai heikentynyt eteis-kammiojohtuminenEteis-kammiotahdistus (DDDR)Tahdistaa eteisiä ja tarvittaessa kammioitaKäytetään luontaista eteis-kammiojohtumista suosivaa tahdistuksen eteis-kammioväliä
Eteis-kammiokatkosEteisten ohjaama kammiotahdistus (VDD)Tahdistaa kammioita eteisten ohjaamana; ei tahdista eteisiäSinustoiminnan oltava normaalia
Apikaalinen kammiotahdistus ei saa muodostua potilaalle haitalliseksi
Eteis-kammiokatkos, kun pelkkä VDD-tahdistus ei ole riittävä tai asianmukainenEteis-kammiotahdistus (DDD tai DDDR)Tahdistaa eteisiä ja kammioita; tahdistaa kammiot eteisten ohjaamana
Liian hidas kammiotaajuus pysyvän eteisvärinän aikana tai eteis-kammiokatkos, kun ei ole tarvetta fysiologiseen tahdistukseenKammiotahdistus (VVIR)Tahdistaa vain kammioitaEi saa aiheuttaa tahdistinoireyhtymää retrogradisen johtumisen vuoksi

Sinussolmukkeen sairaus

Eteis-kammiokatkos

  • Oireinen hidaslyöntisyys on aina tahdistinhoidon aihe riippumatta eteis-kammiokatkoksen tyypistä ja sijainnista.
  • Tahdistinhoito on aiheellinen myös oireettomille potilaille, joilla on toisen asteen katkos ja joilla esiintyy
  • Tahdistinhoidon aihe on niinikään oireeton hankinnainen kolmannen asteen eteis-kammiokatkos riippumatta sijainnista ja korvausrytmin tasosta.

EKG:ssä kaksois- tai kolmoishaarakekatkos ja lisäksi jokin seuraavista

Akuuttiin sydäninfarktiin liittyvä eteis-kammiokatkos

Sydänleikkaukseen liittyvä eteis-kammiokatkos

Synnynnäinen täydellinen eteis-kammiokatkos

Heijasteperäinen hidaslyöntisyys

Sydämen vajaatoimintatahdistinhoito

Vajaatoimintatahdistinhoidon kliininen ja ennusteellinen merkitys

Eteisvärinäpotilaat

Lieväoireiset vajaatoimintapotilaat

Sydämen vajaatoimintaa potevat, joilla on aihe hitaan sykkeen tahdistukseen

Vajaatoimintatahdistuksen rajoituksia

Vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistimen yhdistelmä

  • Ks. kohta Rytmihäiriötahdistinhoito.

Vajaatoimintatahdistinhoidon aiheet

Taulukko 3. Sydämen vajaatoimintatahdistinhoidon aiheet.
Mainituista kriteereistä kaikkien on täytyttävä optimaalisen lääkehoidon aikanaNäytönaste
  1. LBBB = vasen haarakatkos
  2. LVEDD = vasemman kammion loppudiastolinen diametri
  3. LVEF = vasemman kammion ejektiofraktio
  4. NYHA = New York Heart Associationin sydämen vajaatoimintaluokka
Sinusrytmissä olevat potilaat
NYHA-luokka III–IV, LVEDD yli 55 mm, LVEF alle 35 %, QRS-heilahdus yli 120 ms, LBBB «Vajaatoimintatahdistinhoito ilmeisesti vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kokonaiskuolleisuutta noin 25-35 %.»B, «Vajaatoimintatahdistinhoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden sydämen vajaatoiminnasta johtuvia sairaalahoitojaksoja noin 35 %.»A
  • Varmimmin hyöty edellisillä potilailla saavutetaan, jos QRS-heilahduksen kesto on
  • yli 150 ms ja on vasen haarakatkos tai
  • 120–150 ms ja todetaan vasemman kammion mekaaninen epäsynkronia
NYHA-luokka II ja muut hoidon kriteerit täyttyvät selvällä marginaalilla «Lieväoireiset vajaatoimintapotilaat saattavat saada vajaatoimintatahdistinhoidosta samansuuntaista hyötyä kuin vaikeammin oireilevat potilaat edellyttäen, että muut vajaatoimintatahdistuksen kriteerit täyttyvät selvällä marginaalilla.»C
NYHA-luokka II–IV, LVEF alle 35 % ja hidaslyöntisyyden vuoksi aloitetaan kammioiden tahdistus «Potilaat, joilla on tarve kammiotahdistukseen ja joiden vasemman kammion ejektiofraktio on alentunut, saattavat hyötyä sydäntä synkronoivasta tahdistuksesta, vaikka heillä ei olisikaan vaikeaoireista sydämen vajaatoimintaa.»C
NYHA-luokka III–IV, LVEF alle 35 % ja käytössä on ennestään QRS-heilahdusta leventävä kammioiden tahdistus «Aiemmin asennetun tahdistimen muuttaminen vajaatoimintatahdistimeksi saattaa olla hyödyksi potilaalle, jolla on tarve kammiotahdistukseen ja jolla täyttyvät muut vajaatoimintatahdistuksen aiheet.»C
Pysyvässä eteisvärinärytmissä olevat potilaat
NYHA-luokka III–IV, LVEDD yli 55 mm, LVEF alle 35 %, QRS-heilahdus yli 120 ms, LBBB «Eteisvärinässä olevat sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat saattavat saada vajaatoimintatahdistinhoidosta samankaltaista hyötyä kuin sinusrytmissä olevat potilaat.»C
  • Varmimmin hyöty saavutetaan samoilla lisäehdoilla kuin sinusrytmissä olevilla potilailla
  • Edellytyksenä on, että kammiot ovat lähes kaiken aikaa tahdistettuina
  • Tarvittaessa tehdään eteis-kammioliitoksen katkaisu
NYHA-luokka II–IV, LVEF alle 35 % ja hidaslyöntisyyden vuoksi aloitetaan kammioiden tahdistus «Potilaat, joilla on tarve kammiotahdistukseen ja joiden vasemman kammion ejektiofraktio on alentunut, saattavat hyötyä sydäntä synkronoivasta tahdistuksesta, vaikka heillä ei olisikaan vaikeaoireista sydämen vajaatoimintaa.»C
NYHA-luokka III–IV, LVEF alle 35 % ja käytössä on ennestään QRS-heilahdusta leventävä kammioiden tahdistus «Aiemmin asennetun tahdistimen muuttaminen vajaatoimintatahdistimeksi saattaa olla hyödyksi potilaalle, jolla on tarve kammiotahdistukseen ja jolla täyttyvät muut vajaatoimintatahdistuksen aiheet.»C

Rytmihäiriötahdistinhoito

Taulukko 4. Rytmihäiriötahdistinhoidon aiheet. Hoitopäätöksessä otetaan lisäksi huomioon rytmihäiriövaaran suuruuteen ja rytmihäiriötahdistinhoidon tuloksekkuuteen vaikuttavat muut piirteet. Potilaan elinajan ennusteen tulee olla yli vuosi muiden sairauksien puolesta.
Rytmihäiriötahdistinhoidon aiheetNäytönaste
  1. LBBB = vasen haarakatkos
  2. LVEDD = vasemman kammion loppudiastolinen diametri
  3. LVEF = vasemman kammion ejektiofraktio
  4. NYHA = New York Heart Associationin sydämen vajaatoimintaluokka
Rytmihäiriötahdistin sekundaaripreventiossa
Verenkierron romahduttava kammiotakykardia «Rytmihäiriötahdistinhoito vähentää kuolleisuutta potilailla, joilla on esiintynyt ilman parannettavaa syytä aiheutunut kammiovärinä tai verenkiertoa lamaava pitkäkestoinen kammiotakykardia.»A
Muu pitkäkestoinen kammiotakykardia ja LVEF alle 40 % «Rytmihäiriötahdistinhoito vähentää kuolleisuutta potilailla, joilla on esiintynyt ilman parannettavaa syytä aiheutunut kammiovärinä tai verenkiertoa lamaava pitkäkestoinen kammiotakykardia.»A
Kammiovärinä ilman parannettavaa syytä «Rytmihäiriötahdistinhoito vähentää kuolleisuutta potilailla, joilla on esiintynyt ilman parannettavaa syytä aiheutunut kammiovärinä tai verenkiertoa lamaava pitkäkestoinen kammiotakykardia.»A
Tajuttomuuskohtauksia ja elektrofysiologisessa tutkimuksessa käynnistyvä kammioarytmia-
Sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistin sekundaaripreventiossa
Aihe rytmihäiriötahdistinhoitoon ja NYHA-luokka III tai IV ja QRS-heilahdus yli 130 ms ja LVEF alle 35 % «Profylaktinen sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistinhoito ilmeisesti vähentää kuolleisuutta sydämen vajaatoimintapotilailla, joilla vasemman kammion ejektiofraktio on #x2264; 35 %, QRS-heilahduksen leveys on #x2265; 130 ms, vasemman kammion supistus on asynerginen ja sydämen vajaatoiminta on asteeltaan NYHA II-IV optimaalisen lääkityksen aikana.»B
Profylaktinen rytmihäiriötahdistin
Sydäninfarktin jälkitila, LVEF alle 30 %, NYHA-luokka II–III «Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito vähentää kuolleisuutta aiemmin sydäninfarktin sairastaneilla potilailla, joilla on vasemman kammion ejektiofraktio on #x2264; 30 % ja joilla on NYHA II tai III -asteinen sydämen vajaatoiminta optimaalisen lääkehoidon aikana.»A
Laajentava kardiomyopatia, LVEF alle 35 %, NYHA-luokka III «Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito ilmeisesti vähentää kuolleisuutta laajentavaa kardiomyopatiaa sairastavilla, joilla vasemman kammion ejektiofraktio on #x2264; 30-35 % ja joilla on NYHA II-III sydämen vajaatoiminta optimaalisen lääkehoidon aikana.»B
Lisäpiirteet voivat parantaa hoidon vaikuttavuutta: LVEF alle 25 %, QRS-heilahdus yli 120 ms, lyhyt kammiotakykardia, systolinen verenpaine alle 110 mmHg «Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito saattaa vähentää kuolleisuutta enemmän niillä sydäninfarktin sairastaneista, joilla vasemman kammion ejektiofraktio on #x2264; 30 % ja joilla on muu äkkikuoleman vaaraa lisäävä piirre.»D
Perinnöllinen rytmihäiriö- tai sydänlihassairaus ja äkkikuoleman riskitekijöitä «Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito saattaa vähentää kuolleisuutta valituilla perinnöllistä rytmihäiriösairautta ja sydänlihassairautta potevilla henkilöillä, joilla ei ole esiintynyt verenkiertoa lamaavaa kammiotakykardiaa tai kammiovärinää.»C
Profylaktinen sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistin
QRS-heilahdus yli 130 ms, LVEF alle 35 %, NYHA-luokka III–IV «Profylaktinen sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistinhoito ilmeisesti vähentää kuolleisuutta sydämen vajaatoimintapotilailla, joilla vasemman kammion ejektiofraktio on #x2264; 35 %, QRS-heilahduksen leveys on #x2265; 130 ms, vasemman kammion supistus on asynerginen ja sydämen vajaatoiminta on asteeltaan NYHA II-IV optimaalisen lääkityksen aikana.»B

Pitkäkestoisen kammiotakykardian tai -värinän saaneet potilaat

Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito sydäninfarktin sairastaneilla

Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito laajentavassa kardiomyopatiassa

Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito perinnöllisissä sairauksissa

Sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistinhoito

Rytmihäiriölääkkeet ja rytmihäiriötahdistinhoito

Tahdistimen asennus

Tahdistinjohtojen asentaminen

Laitetyypin valinta

Sinussolmukkeen sairaus ja normaali eteis-kammiojohtuminen

Eteis-kammiokatkos

Tahdistinten ohjelmointisuositukset

Tahdistinhoidon komplikaatiot

  • Tahdistinhoidon vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia «Tahdistinhoidon vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia.»A.
  • Komplikaatiot jaetaan varhaisiin (alle kolme kuukautta tahdistimen asennuksesta) ja myöhäisiin (yli kolme kuukautta asennuksesta).
  • Tavallisia varhaisvaiheen komplikaatioita ovat johdon siirtyminen paikaltaan, tahdistintaskun vuotokomplikaatiot, ilmarinta ja tahdistininfektiot.
  • Myöhäisvaiheen komplikaatioista yleisimpiä ovat tahdistuksen ja tunnistuksen häiriöt, johdon vauriot ja tahdistinjärjestelmän infektio. Tahdistus- ja tunnistushäiriöiden taustalla on yleensä johdon eristevaurio tai murtuma.
  • Tahdistuskynnys saattaa nousta asteittain sydänlihaksen paikallisen fibrotisoitumisen seurauksena tai äkillisesti sydänlihasvaurion vuoksi.
  • Komplikaatioiden määrän seuraaminen on oleellista toiminnan laadun arvioimiseksi.
  • Suonireitillä on vaikutusta komplikaatioiden esiintyvyyteen.
    • Solislaskimopunktio altistaa ilmarinnalle, hemothoraxille ja elektrodin myöhäiselle vaurioitumiselle solisluun ja ensimmäisen kylkiluun puristuksessa.
    • On suositeltavaa viedä johdot sisään rintaontelon ulkopuolisten laskimoiden vena cephalican ja vena axillariksen kautta solislaskimon sijasta.

Infektioprofylaksi tahdistimen asennuksen yhteydessä

Yleistä

  • Tahdistininfektioille altistavat muu infektio, tilapäinen tahdistinjohto ja uusintatoimenpide.
  • Tahdistininfektioiden määrä on ollut useissa sarjoissa alle 1 %.
  • Varhaisen tahdistininfektion aiheuttaja on yleensä Staphylococcus aureus ja myöhäisen koagulaasinegatiivinen stafylokokki, kuten Staphylococcus epidermidis.
  • Tarpeeksi laajat satunnaistetut kaksoissokkotutkimukset tästä aiheesta puuttuvat.
  • Antibiootin valinnassa ja lääkityksen ajoituksessa on sovellettu yleisiä kirurgiassa käytettyjä suosituksia haavainfektioiden profylaksiasta.
  • Ks. myös viite «Baddour LM, Bettmann MA, Bolger AF ym. Nonvalvular cardiovascular device-related infections. Circulation 2003;108:2015-31 »78.

Antibioottiprofylaksi

  • Tahdistimen asennuksen tai vaihdon yhteydessä annettu systeeminen ehkäisevä antibioottihoito ilmeisesti vähentää tahdistininfektion riskiä «Tahdistimen asennuksen tai vaihdon yhteydessä annettu systeeminen ehkäisevä antibioottihoito ilmeisesti vähentää tahdistininfektion riskiä.»B.
    • Käyttökelpoisia lääkkeitä ovat suoneen annettavat stafylokokkipenisilliinit (kloksasilliini ja dikloksasilliini) ja kefalosporiinit (kefuroksiimi).
    • Penisilliiniallergikoille suositellaan klindamysiiniä tai vankomysiiniä.
    • Epäiltäessä MRSA:n mahdollisuutta kyseeseen tulee vankomysiini.
    • Kudoksissa tulisi olla terapeuttinen antibioottipitoisuus koko toimenpiteen ajan.
    • Antibiootti annetaan noin tunti ennen toimenpidettä (kefuroksiimin vaikutus kestää neljä tuntia ja vankomysiinin kahdeksan tuntia).
    • Jos toimenpide kestää pitkään, voi toinen annos olla tarpeen, ja vaikutusajan mukaan on harkittava antibiootin käytön jatkamista seuraavaan päivään.
  • Sekundaarisen profylaksin hyödystä tahdistinpotilaiden hampaisiin, hengityselimiin, ruoansulatuskanavaan tai virtsaelimiin kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä ei ole näyttöä.
  • Tahdistinpotilaan joutuessa muualla kuin tahdistinjärjestelmässä olevan infektiopesäkkeen kirurgiseen hoitoon suositellaan edellä mainittua antibioottiprofylaksia.
  • Ks. myös viite «Baddour LM, Bettmann MA, Bolger AF ym. Nonvalvular cardiovascular device-related infections. Circulation 2003;108:2015-31 »78.

Muu infektioprofylaksi

Tahdistinpotilaiden jatkohoito

Tahdistinhoidon seuranta

  • Tahdistinhoitoa seurataan asiaan perehtyneessä poliklinikassa.
  • Komplikaatiot keskittyvät yleensä toimenpiteen jälkeiseen varhaisvaiheeseen.
  • Ensimmäinen suunniteltu seurantakäynti on aiheellinen 2–4 kuukauden kuluttua asennuksesta.
  • Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä
    • selvitetään johtojen tila (vastus on yleensä 300–1 000 ohmia) ja
    • generaattorin tila (virtalähteen jännite, vastus on yleensä alle 1 kiloohmia)
    • mitataan eteisten ja kammioiden tahdistuskynnykset: tavoiteltava eteiskynnys on alle 1.5 V 0.4 ms:n impulssin kestolla ja kammiokynnys alle 1.0 V 0.4 ms:n impulssin kestolla
    • määritetään tunnistusta kuvaavat eteisten ja kammioiden aallot; tavoiteltava eteisten amplitudi on yli 1.0 mV ja kammioiden yli 5.0 mV
    • eteistunnistuksessa kiinnitetään huomiota ylitunnistukseen, ettei eteiskanava aisti virheellisesti kammioiden aktiivisuutta.
  • Myöhemmät tarkastusvälit ovat pitempiä, ellei ensimmäisellä seurantakäynnillä todeta komplikaatioita.
    • Tahdistimesta riippuvaisia potilaita on syytä seurata yhden vuoden välein.
    • Hitaan sykkeen tahdistimia voidaan ongelmattomissa tapauksissa seurata 1–2 vuoden välein.
    • Vajaatoimintatahdistimen seurantavälit ovat yleensä kuusi kuukautta ja riippuvat hoitovasteesta.
  • Myöhäisseurannassa oleellista on johtojen tila ja virtalähteen jäljellä oleva kesto.
  • Riippuvuus tahdistimesta vaikuttaa päätökseen seurantataajuudesta ja generaattorin vaihdosta.
  • Rytmihäiriötahdistimet tarkastetaan yleensä noin 3–6 kuukauden välein.
  • Rytmihäiriötahdistin voi antaa epätarkoituksenmukaisia iskuhoitoja. Niiden osuus kaikista hoidoista on suuri «Rytmihäiriötahdistin voi antaa epätarkoituksenmukaisia iskuhoitoja. Niiden osuus kaikista hoidoista on suuri.»B.
    • Potilaiden elämänlaatuun vaikuttaa oleellisesti iskuhoitojen esiintyvyys.
    • Potilaat suositetaan otettavaksi arviointiin aina iskuhoidon tapahduttua.
    • Sydämensisäisten EKG-rekisteröintien perusteella arvioidaan iskun tarkoituksenmukaisuus.
  • Seurantavälejä joudutaan varsin usein muokkaamaan yksilöllisesti.
    • Virtalähteen varauksen ehtyessä seurantavälejä tulee tiivistää.
    • Tarkastusvälit joudutaan usein järjestämään laitetoimittajien ohjeiden mukaan, kun tahdistin- tai johtomallissa on havaittu maailmanlaajuisesti toimintahäiriöitä.
    • Seurantakäyntejä joudutaan myös yksilöllisesti tiivistämään seurattavien mittaustulosten (esimerkiksi johdon vastuksen) muuttuessa.
  • Potilaan kuoleman jälkeinen rytmihäiriötahdistimen tarkastus ohjelmointilaitteen kautta voi auttaa kuolinsyyn selvityksessä.

Tahdistinlaitteiden etäseuranta

Varautuminen ulkoisiin häiriötekijöihin

Jatkohoito avoterveydenhuollossa

  • Tahdistinpotilaan EKG-löydös riippuu tahdistustavasta ja luontaisesta rytmistä «Pakarinen S, Oksanen T. Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla. Duodecim 2003;119:1055-63 »86.
  • Tahdistinpotilaiden on sopivaa ottaa ongelmien ilmaannuttua yhteyttä suoraan yksikköön, jossa he käyvät seurantakäynneillä.
  • Avohoitolääkäriä suositellaan ottamaan herkästi yhteyttä tahdistinyksikköön ongelmatilanteissa:
    • tahdistintaskussa on oireita tai löydöksiä (kipu, punoitus, haavauma, nykinää, kuumoitusta)
    • potilaalla on rytmihäiriön oireita tai tajunnan häiriöitä.

Lasten tahdistinhoidon erityispiirteitä

Tahdistinhoito synnynnäisen sydänvian korjausleikkauksen jälkeen

  • Synnynnäisen sydänvian korjausleikkauksen jälkeen sydämen anatomia on poikkeava johtuen
    • perussydänvian anatomiasta
    • kirurgian ja tehohoidon aikaansaamista mahdollisista laskimoahtautumista
    • oikean eteisen arpeutumisesta
    • käytetyistä paikkamateriaaleista.
  • Ennen endokardiaalisen tahdistimen asennusta on hankittava riittävä tieto postoperatiivisesta anatomiasta ja varmistuttava siitä, että laskimoyhteys sydämeen on esteetön:
    • sydän-MRI
    • invasiivinen hemodynaaminen tutkimus ja angiografiat
  • Jos yksikammioisessa sydämessä ei ole laskimoyhteyttä sydämeen kammiotasolle
    • tahdistinjohdot on asennettava epikardiaalisesti.
  • Vaikeissa synnynnäisissä sydänvioissa tahdistimen asennusta suunniteltaessa lastenkardiologinen konsultaatio on suositeltavaa.

Tahdistinjohtojen poisto

Tahdistinhoidon kustannusvaikuttavuus

  • Tahdistinhoidon hinta voidaan laskea hoidolla saavutettua elinvuotta kohti (life year saved, LYS) tai laatupainotteista elinvuotta kohti (quality adjusted life year saved, QALYS), jolloin huomioidaan myös hoidolla saavutettujen elinvuosien laatu.
    • Kustannusvaikuttavuudelle ei monestakaan syystä ole haluttu asettaa absoluuttista rajaa.
    • Hyväksyttäväksi kustannusten rajaksi saavutettua laatupainotettua lisäelinvuotta kohden on usein esitetty alle 35 000–50 000 Yhdysvaltain dollaria (brittiläinen NICE alle 30 000 puntaa), joskin korkeampiakin raja-arvoja on esitetty.
  • Taloudellisia kysymyksiä ei ole mielekästä pohtia tahdistinhoidon selkeimpien aiheiden osalta, koska näissä tapauksissa tahdistinhoidolla voidaan epäilemättä estää jopa henkeä uhkaava hidaslyöntisyys ja vakavia komplikaatioita sekä kohentaa elämänlaatua.
  • Sydäntä synkronoiva tahdistinhoito on kustannusvaikuttavaa sydämen vaikeassa vajaatoiminnassa «Sydäntä synkronoiva tahdistinhoito on kustannusvaikuttavaa vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa.»A.
  • Lisätietoa terveystaloustieteellisten analyysien tulkinnasta on sähköisessä tausta-aineistossa «Yleistä terveystaloustieteellisten analyysien tulkinnasta»5.

Rytmihäiriötahdistinhoidon kustannukset

Sähköinen tausta-aineisto

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Tahdistinhoito-suosituksen historiatiedot «Tahdistinhoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6

Puheenjohtaja

Lauri Toivonen, professori, osastonylilääkäri; HYKS:n kardiologian klinikka, Meilahden sairaala

Kokoava kirjoittaja

Vesa Virtanen, dosentti, ylilääkäri; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Sydänkeskus

Jäsenet

Juha-Matti Happonen, LL, erikoislääkäri; HYKS:n lastenklinikka, sydäntutkimusosasto

Antti Hedman, kardiologian dosentti, kardiologian erikoislääkäri; KYS:n Sydänkeskus

Juhani Koistinen, sisätautiopin dosentti, kardiologian erikoislääkäri; TYKS:n sisätautien klinikka

Sami Pakarinen, LL, kardiologian erikoislääkäri; HYKS, sisätaudit, kardiologia

Marja Puurunen, LKT, kardiologian erikoislääkäri; SPR Veripalvelu (Käypä hoito -toimittaja)

Timo Strandberg, LKT, professori; Oulun yliopisto ja OYS

Paavo Uusimaa, dosentti, erikoislääkäri; OYS:n kardiologian osasto

Sidonnaisuudet

Juha-Matti Happonen: Osallistunut ulkomaisiin kokouksiin ja kongresseihin laitealan yritysten kustannuksella (Medtronic Finland Oy, St. Jude Medical Finland Oy, Bard Finland Oy). Toiminut luennoitsijana lääke- ja laiteyritysten tilaisuuksissa (St.Jude Medical, GE Healthcare). Tehnyt laitetutkimusta korvausta vastaan (Medtronic, Inc.).

Antti Hedman: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin laitealan yritysten kustannuksella (Medtronic Finland Oy, Vitatron Finland Oy, WL Medical Oy, Biosense Webster Johnson & Johnson Oy). Antanut asiantuntija-apua laitealan yritykselle (Guidant Europe Inc.).

Juhani Koistinen: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin laitealan yritysten kustannuksella (Medtronic, Guidant, St. Jude Medical, Biotronik).

Sami Pakarinen: Osallistunut ulkomaisiin kokouksiin ja kongresseihin laitealan yritysten kustannuksella (St. Jude Medical, Medtronic, Vitatron). Toiminut asiantuntijana laitealan yrityksen tieteellisessä neuvottelukunnassa (St. Jude Medical, Guidant). Toiminut kouluttajana ja luennoitsijana lääke- ja laiteyritysten tilaisuuksissa (St. Jude Medical, Medtronic, Guidant, Novartis, Orion). Tehnyt laitetutkimusta korvausta vastaan (St. Jude Medical, Medtronic, Vitatron).

Marja Puurunen: Ks. www.kaypahoito.fi / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Timo Strandberg: Ei sidonnaisuuksia.

Lauri Toivonen: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin laitealan yritysten kustannuksella (Medtronic, St Jude Medical, Boston Scientific, Biotronik). Toiminut luennoitsijana lääke- ja laitealan yritysten koulutustilaisuuksissa. Toiminut jäsenenä tutkimusryhmässä, jolle laitealan yritykset ovat myöntäneet tutkimusrahoitusta HYKS Instituutin välityksellä (Medronic, St Jude Medical).

Paavo Uusimaa: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin laitealan yritysten kustannuksella (Medtronic Finland Oy, Guidant, St Jude Medical, Biosense Webster Johnson & Johnson Oy). Tehnyt laitetutkimusta korvausta vastaan (Medtronic Finland Oy).

Vesa Virtanen: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin laitealan yritysten kustannuksella oman yksikkönsä edustajana (Medtronic, St Jude, WL Medical). Toiminut luennoitsijana lääke- ja laitealan yritysten koulutustilaisuuksissa (Medtronic, St Jude Medical, Novartis).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J, Huikuri H, Nieminen MS, Peuhkurinen K. Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2008
  2. Brignole M, Alboni P, Benditt DG ym. Guidelines on management (diagnosis and treatment) of syncope--update 2004. Europace 2004;6:467-537 «PMID: 15519256»PubMed
  3. Gadboys HL, Wisoff G, Litwak RS. Surgical treatment of complete heart block: an analysis of 36 cases. JAMA 1964;189:97-102 «PMID: 14149997»PubMed
  4. Johansson BW. Complete heart block. A clinical, hemodynamic and pharmacological study in patients with and without an artificial pacemaker. Acta Med Scand Suppl 1966;451:1-127 «PMID: 5223645»PubMed
  5. Edhag O, Swahn A. Prognosis of patients with complete heart block or arrhythmic syncope who were not treated with artificial pacemakers. A long-term follow-up study of 101 patients. Acta Med Scand 1976;200:457-63 «PMID: 1015354»PubMed
  6. Epstein AE, DiMarco JP, Ellenbogen KA ym. ACC/AHA/HRS 2008 Guidelines for Device-Based Therapy of Cardiac Rhythm Abnormalities: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Writing Committee to Revise the ACC/AHA/NASPE 2002 Guideline Update for Implantation of Cardiac Pacemakers and Antiarrhythmia Devices): developed in collaboration with the American Association for Thoracic Surgery and Society of Thoracic Surgeons. Circulation 2008;117:e350-408 «PMID: 18483207»PubMed
  7. Vardas PE, Auricchio A, Blanc JJ ym. Guidelines for cardiac pacing and cardiac resynchronization therapy: The Task Force for Cardiac Pacing and Cardiac Resynchronization Therapy of the European Society of Cardiology. Developed in collaboration with the European Heart Rhythm Association. Eur Heart J 2007;28:2256-95 «PMID: 17726042»PubMed
  8. Garrigue S, Bordier P, Jaïs P ym. Benefit of atrial pacing in sleep apnea syndrome. N Engl J Med 2002;346:404-12 «PMID: 11832528»PubMed
  9. Raatikainen MJ, Uusimaa P, van Ginneken MM ym. Remote monitoring of implantable cardioverter defibrillator patients: a safe, time-saving, and cost-effective means for follow-up. Europace 2008;10:1145-51 «PMID: 18703585»PubMed
  10. Shaw DB, Kekwick CA, Veale D ym. Survival in second degree atrioventricular block. Br Heart J 1985;53:587-93 «PMID: 4005079»PubMed
  11. McAnulty JH, Rahimtoola SH, Murphy E ym. Natural history of "high-risk" bundle-branch block: final report of a prospective study. N Engl J Med 1982;307:137-43 «PMID: 7088050»PubMed
  12. Stambler BS, Rahimtoola SH, Ellenbogen KA. Kirjassa: Clinical Cardiac Pacing, Defibrillation, and Resynchronization Therapy. Ellenbogen KA, Kay GN, Lau C, Wilkoff BL (toim.). 3. painos, Saunders 2006:429-73
  13. Caspi J, Amar R, Elami A ym. Frequency and significance of complete atrioventricular block after coronary artery bypass grafting. Am J Cardiol 1989;63:526-9 «PMID: 2784025»PubMed
  14. Keefe DL, Griffin JC, Harrison DC ym. Atrioventricular conduction abnormalities in patients undergoing isolated aortic or mitral valve replacement. Pacing Clin Electrophysiol 1985;8:393-8 «PMID: 2582388»PubMed
  15. Merin O, Ilan M, Oren A ym. Permanent pacemaker implantation following cardiac surgery: indications and long-term follow-up. Pacing Clin Electrophysiol 2009;32:7-12 «PMID: 19140907»PubMed
  16. Weindling SN, Saul JP, Gamble WJ ym. Duration of complete atrioventricular block after congenital heart disease surgery. Am J Cardiol 1998;82:525-7 «PMID: 9723647»PubMed
  17. Charles R, Holt S, Kay JM ym. Myocardial ultrastructure and the development of atrioventricular block in Kearns-Sayre syndrome. Circulation 1981;63:214-9 «PMID: 7438396»PubMed
  18. Hiromasa S, Ikeda T, Kubota K ym. Myotonic dystrophy: ambulatory electrocardiogram, electrophysiologic study, and echocardiographic evaluation. Am Heart J 1987;113:1482-8 «PMID: 3591615»PubMed
  19. Stevenson WG, Perloff JK, Weiss JN ym. Facioscapulohumeral muscular dystrophy: evidence for selective, genetic electrophysiologic cardiac involvement. J Am Coll Cardiol 1990;15:292-9 «PMID: 2299071»PubMed
  20. Michaëlsson M, Engle MA. Congenital complete heart block: an international study of the natural history. Cardiovasc Clin 1972;4:85-101 «PMID: 4273004»PubMed
  21. Eronen M, Sirèn MK, Ekblad H ym. Short- and long-term outcome of children with congenital complete heart block diagnosed in utero or as a newborn. Pediatrics 2000;106:86-91 «PMID: 10878154»PubMed
  22. Villain E, Coastedoat-Chalumeau N, Marijon E ym. Presentation and prognosis of complete atrioventricular block in childhood, according to maternal antibody status. J Am Coll Cardiol 2006;48:1682-7 «PMID: 17045907»PubMed
  23. Michaëlsson M, Jonzon A, Riesenfeld T. Isolated congenital complete atrioventricular block in adult life. A prospective study. Circulation 1995;92:442-9 «PMID: 7634461»PubMed
  24. Levy AM, Camm AJ, Keane JF. Multiple arrhythmias detected during nocturnal monitoring in patients with congenital complete heart block. Circulation 1977;55:247-53 «PMID: 318932»PubMed
  25. Pinsky WW, Gillette PC, Garson A Jr ym. Diagnosis, management, and long-term results of patients with congenital complete atrioventricular block. Pediatrics 1982;69:728-33 «PMID: 7079038»PubMed
  26. Sutton R, Brignole M, Menozzi C ym. Dual-chamber pacing in the treatment of neurally mediated tilt-positive cardioinhibitory syncope : pacemaker versus no therapy: a multicenter randomized study. The Vasovagal Syncope International Study (VASIS) Investigators. Circulation 2000;102:294-9 «PMID: 10899092»PubMed
  27. Connolly SJ, Sheldon R, Roberts RS ym. The North American Vasovagal Pacemaker Study (VPS). A randomized trial of permanent cardiac pacing for the prevention of vasovagal syncope. J Am Coll Cardiol 1999;33:16-20 «PMID: 9935002»PubMed
  28. Connolly SJ, Sheldon R, Thorpe KE ym. Pacemaker therapy for prevention of syncope in patients with recurrent severe vasovagal syncope: Second Vasovagal Pacemaker Study (VPS II): a randomized trial. JAMA 2003;289:2224-9 «PMID: 12734133»PubMed
  29. Raviele A, Giada F, Menozzi C ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of permanent cardiac pacing for the treatment of recurrent tilt-induced vasovagal syncope. The vasovagal syncope and pacing trial (SYNPACE). Eur Heart J 2004;25:1741-8 «PMID: 15451153»PubMed
  30. Baldasseroni S, Opasich C, Gorini M ym. Left bundle-branch block is associated with increased 1-year sudden and total mortality rate in 5517 outpatients with congestive heart failure: a report from the Italian network on congestive heart failure. Am Heart J 2002;143:398-405 «PMID: 11868043»PubMed
  31. Aaronson KD, Schwartz JS, Chen TM ym. Development and prospective validation of a clinical index to predict survival in ambulatory patients referred for cardiac transplant evaluation. Circulation 1997;95:2660-7 «PMID: 9193435»PubMed
  32. Shamim W, Francis DP, Yousufuddin M ym. Intraventricular conduction delay: a prognostic marker in chronic heart failure. Int J Cardiol 1999;70:171-8 «PMID: 10454306»PubMed
  33. Ukkonen H, Sundell J, Knuuti J. Effects of CRT on myocardial innervation, perfusion and metabolism. Europace 2008;10 Suppl 3:iii114-7 «PMID: 18955392»PubMed
  34. McAlister F, Ezekowitz J, Wiebe N ym. Cardiac resynchronization therapy for congestive heart failure. Evid Rep Technol Assess (Summ) 2004;106:1-8 «PMID: 15612141»PubMed
  35. Cleland JG, Daubert JC, Erdmann E ym. The effect of cardiac resynchronization on morbidity and mortality in heart failure. N Engl J Med 2005;352:1539-49 «PMID: 15753115»PubMed
  36. Cleland JG, Daubert JC, Erdmann E ym. Longer-term effects of cardiac resynchronization therapy on mortality in heart failure [the CArdiac REsynchronization-Heart Failure (CARE-HF) trial extension phase]. Eur Heart J 2006;27:1928-32 «PMID: 16782715»PubMed
  37. Abraham WT, Fisher WG, Smith AL ym. Cardiac resynchronization in chronic heart failure. N Engl J Med 2002;346:1845-53 «PMID: 12063368»PubMed
  38. Ståhlberg M, Braunschweig F, Gadler F ym. Three year outcome of cardiac resynchronization therapy: a single center evaluation. Pacing Clin Electrophysiol 2005;28:1013-7 «PMID: 16221256»PubMed
  39. Molhoek SG, Bax JJ, van Erven L ym. Comparison of benefits from cardiac resynchronization therapy in patients with ischemic cardiomyopathy versus idiopathic dilated cardiomyopathy. Am J Cardiol 2004;93:860-3 «PMID: 15050489»PubMed
  40. Wikstrom G, Blomström-Lundqvist C, Andren B ym. The effects of aetiology on outcome in patients treated with cardiac resynchronization therapy in the CARE-HF trial. Eur Heart J 2009;30:782-8 «PMID: 19168870»PubMed
  41. Ferreira AM, Adragão P, Cavaco DM ym. Benefit of cardiac resynchronization therapy in atrial fibrillation patients vs. patients in sinus rhythm: the role of atrioventricular junction ablation. Europace 2008;10:809-15 «PMID: 18511438»PubMed
  42. Valls-Bertault V, Fatemi M, Gilard M ym. Assessment of upgrading to biventricular pacing in patients with right ventricular pacing and congestive heart failure after atrioventricular junctional ablation for chronic atrial fibrillation. Europace 2004;6:438-43 «PMID: 15294269»PubMed
  43. Manolis AS. The deleterious consequences of right ventricular apical pacing: time to seek alternate site pacing. Pacing Clin Electrophysiol 2006;29:298-315 «PMID: 16606399»PubMed
  44. McAlister FA, Ezekowitz J, Hooton N ym. Cardiac resynchronization therapy for patients with left ventricular systolic dysfunction: a systematic review. JAMA 2007;297:2502-14 «PMID: 17565085»PubMed
  45. Beshai JF, Grimm RA, Nagueh SF ym. Cardiac-resynchronization therapy in heart failure with narrow QRS complexes. N Engl J Med 2007;357:2461-71 «PMID: 17986493»PubMed
  46. Adelstein EC, Saba S. Usefulness of baseline electrocardiographic QRS complex pattern to predict response to cardiac resynchronization. Am J Cardiol 2009;103:238-42 «PMID: 19121443»PubMed
  47. O'Connor K, Sénéchal M, Lancellotti P ym. Usefulness of cardiac resynchronisation therapy in patients with right bundle branch block: is viability an important piece of the puzzle? Int J Cardiol 2010;145:e17-20 «PMID: 19168245»PubMed
  48. Chung ES, Leon AR, Tavazzi L ym. Results of the Predictors of Response to CRT (PROSPECT) trial. Circulation 2008;117:2608-16 «PMID: 18458170»PubMed
  49. Sheldon R, Connolly S, Krahn A ym. Identification of patients most likely to benefit from implantable cardioverter-defibrillator therapy: the Canadian Implantable Defibrillator Study. Circulation 2000;101:1660-4 «PMID: 10758047»PubMed
  50. Ypenburg C, van Erven L, Bleeker GB ym. Benefit of combined resynchronization and defibrillator therapy in heart failure patients with and without ventricular arrhythmias. J Am Coll Cardiol 2006;48:464-70 «PMID: 16875970»PubMed
  51. Young JB, Abraham WT, Smith AL ym. Combined cardiac resynchronization and implantable cardioversion defibrillation in advanced chronic heart failure: the MIRACLE ICD Trial. JAMA 2003;289:2685-94 «PMID: 12771115»PubMed
  52. Satomi K, Kurita T, Takatsuki S ym. Amiodarone therapy in patients implanted with cardioverter-defibrillator for life-threatening ventricular arrhythmias. Circ J 2006;70:977-84 «PMID: 16864928»PubMed
  53. Bokhari F, Newman D, Greene M ym. Long-term comparison of the implantable cardioverter defibrillator versus amiodarone: eleven-year follow-up of a subset of patients in the Canadian Implantable Defibrillator Study (CIDS). Circulation 2004;110:112-6 «PMID: 15238454»PubMed
  54. Zareba W, Moss AJ, Daubert JP ym. Implantable cardioverter defibrillator in high-risk long QT syndrome patients. J Cardiovasc Electrophysiol 2003;14:337-41 «PMID: 12741701»PubMed
  55. European Heart Rhythm Association, Heart Rhythm Society, Zipes DP ym. ACC/AHA/ESC 2006 guidelines for management of patients with ventricular arrhythmias and the prevention of sudden cardiac death: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force and the European Society of Cardiology Committee for Practice Guidelines (Writing Committee to Develop Guidelines for Management of Patients With Ventricular Arrhythmias and the Prevention of Sudden Cardiac Death). J Am Coll Cardiol 2006;48:e247-346 «PMID: 16949478»PubMed
  56. Scheinman MM, Peters RW, Suavé MJ ym. Value of the H-Q interval in patients with bundle branch block and the role of prophylactic permanent pacing. Am J Cardiol 1982;50:1316-22 «PMID: 7148708»PubMed
  57. Petrac D, Radic B, Birtic K ym. Prospective evaluation of infrahisal second-degree AV block induced by atrial pacing in the presence of chronic bundle branch block and syncope. Pacing Clin Electrophysiol 1996;19:784-92 «PMID: 8734745»PubMed
  58. Gronda M, Magnani A, Occhetta E ym. Electrophysiological study of atrio-ventricular block and ventricular conduction defects. Prognostic and therapeutical implications. G Ital Cardiol 1984;14:768-73 «PMID: 6519386»PubMed
  59. Cappato R, Boczor S, Kuck KH ym. Response to programmed ventricular stimulation and clinical outcome in cardiac arrest survivors receiving randomised assignment to implantable cardioverter defibrillator or antiarrhythmic drug therapy. Eur Heart J 2004;25:642-9 «PMID: 15084368»PubMed
  60. Sandner SE, Wieselthaler G, Zuckermann A ym. Survival benefit of the implantable cardioverter-defibrillator in patients on the waiting list for cardiac transplantation. Circulation 2001;104:I171-6 «PMID: 11568051»PubMed
  61. Moss AJ, Zareba W, Hall WJ ym. Prophylactic implantation of a defibrillator in patients with myocardial infarction and reduced ejection fraction. N Engl J Med 2002;346:877-83 «PMID: 11907286»PubMed
  62. Bardy GH, Lee KL, Mark DB ym. Amiodarone or an implantable cardioverter-defibrillator for congestive heart failure. N Engl J Med 2005;352:225-37 «PMID: 15659722»PubMed
  63. Hohnloser SH, Kuck KH, Dorian P ym. Prophylactic use of an implantable cardioverter-defibrillator after acute myocardial infarction. N Engl J Med 2004;351:2481-8 «PMID: 15590950»PubMed
  64. Goldenberg I, Moss AJ, McNitt S ym. Inverse relationship of blood pressure levels to sudden cardiac mortality and benefit of the implantable cardioverter-defibrillator in patients with ischemic left ventricular dysfunction. J Am Coll Cardiol 2007;49:1427-33 «PMID: 17397670»PubMed
  65. Sarkozy A, Boussy T, Kourgiannides G ym. Long-term follow-up of primary prophylactic implantable cardioverter-defibrillator therapy in Brugada syndrome. Eur Heart J 2007;28:334-44 «PMID: 17251258»PubMed
  66. Napolitano C, Priori SG. Diagnosis and treatment of catecholaminergic polymorphic ventricular tachycardia. Heart Rhythm 2007;4:675-8 «PMID: 17467641»PubMed
  67. Priori SG, Schwartz PJ, Napolitano C ym. Risk stratification in the long-QT syndrome. N Engl J Med 2003;348:1866-74 «PMID: 12736279»PubMed
  68. Sauer AJ, Moss AJ, McNitt S ym. Long QT syndrome in adults. J Am Coll Cardiol 2007;49:329-37 «PMID: 17239714»PubMed
  69. Swan H, Piippo K, Viitasalo M ym. Arrhythmic disorder mapped to chromosome 1q42-q43 causes malignant polymorphic ventricular tachycardia in structurally normal hearts. J Am Coll Cardiol 1999;34:2035-42 «PMID: 10588221»PubMed
  70. Bristow MR, Saxon LA, Boehmer J ym. Cardiac-resynchronization therapy with or without an implantable defibrillator in advanced chronic heart failure. N Engl J Med 2004;350:2140-50 «PMID: 15152059»PubMed
  71. Kiès P, Bax JJ, Molhoek SG ym. Effect of left ventricular remodeling after cardiac resynchronization therapy on frequency of ventricular arrhythmias. Am J Cardiol 2004;94:130-2 «PMID: 15219525»PubMed
  72. Connolly SJ, Dorian P, Roberts RS ym. Comparison of beta-blockers, amiodarone plus beta-blockers, or sotalol for prevention of shocks from implantable cardioverter defibrillators: the OPTIC Study: a randomized trial. JAMA 2006;295:165-71 «PMID: 16403928»PubMed
  73. Bollmann A, Husser D, Cannom DS. Antiarrhythmic drugs in patients with implantable cardioverter-defibrillators. Am J Cardiovasc Drugs 2005;5:371-8 «PMID: 16259525»PubMed
  74. Burri H, Sunthorn H, Dorsaz PA ym. Prospective study of axillary vein puncture with or without contrast venography for pacemaker and defibrillator lead implantation. Pacing Clin Electrophysiol 2005;28 Suppl 1:S280-3 «PMID: 15683516»PubMed
  75. Pakarinen S, Toivonen L. Pre-implant determinants of adequate long-term function of single lead VDD pacemakers. Europace 2002;4:137-41 «PMID: 12135244»PubMed
  76. Varma N. Evaluation of efficacy and safety of remote monitoring for ICD follow-up: the TRUST trial. Circulation 2008;118:2309-17
  77. Møller M, Arnsbo P, Asklund M ym. Quality assessment of pacemaker implantations in Denmark. Europace 2002;4:107-12 «PMID: 12135240»PubMed
  78. Baddour LM, Bettmann MA, Bolger AF ym. Nonvalvular cardiovascular device-related infections. Circulation 2003;108:2015-31 «PMID: 14568887»PubMed
  79. Borer A, Gilad J, Hyam E ym. Prevention of infections associated with permanent cardiac antiarrhythmic devices by implementation of a comprehensive infection control program. Infect Control Hosp Epidemiol 2004;25:492-7 «PMID: 15242198»PubMed
  80. Klug D, Balde M, Pavin D ym. Risk factors related to infections of implanted pacemakers and cardioverter-defibrillators: results of a large prospective study. Circulation 2007;116:1349-55 «PMID: 17724263»PubMed
  81. Doshi RN, Daoud EG, Fellows C ym. Left ventricular-based cardiac stimulation post AV nodal ablation evaluation (the PAVE study). J Cardiovasc Electrophysiol 2005;16:1160-5 «PMID: 16302897»PubMed
  82. Raatikainen P, Linnaluoto M. Pysyvä tahdistin leikkauspotilaalla. Finnanest 2003;36:312-26
  83. Fetter JG, Benditt DG, Stanton MS. Electromagnetic interference from welding and motors on implantable cardioverter-defibrillators as tested in the electrically hostile work site. J Am Coll Cardiol 1996;28:423-7 «PMID: 8800120»PubMed
  84. Marco D, Eisinger G, Hayes DL. Testing of work environments for electromagnetic interference. Pacing Clin Electrophysiol 1992;15:2016-22 «PMID: 1279591»PubMed
  85. Linnaluoto M. Sydämentahdistuksen ulkoiset häiriölähteet. Suom Lääkäril 1995;50:3577
  86. Pakarinen S, Oksanen T. Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla. Duodecim 2003;119:1055-63 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93605 »1 «PMID: 12856435»PubMed
  87. van Geldorp IE, Vanagt WY, Bauersfeld U ym. Chronic left ventricular pacing preserves left ventricular function in children. Pediatr Cardiol 2009;30:125-32 «PMID: 18704551»PubMed
  88. Mills RW, Cornelussen RN, Mulligan LJ ym. Left ventricular septal and left ventricular apical pacing chronically maintain cardiac contractile coordination, pump function and efficiency. Circ Arrhythm Electrophysiol 2009;2:571-9 «PMID: 19843926»PubMed
  89. Verma A, Wilkoff BL. Intravascular pacemaker and defibrillator lead extraction: a state-of-the-art review. Heart Rhythm 2004;1:739-45 «PMID: 15851249»PubMed
  90. Kennergren C. A European perspective on lead extraction: part I. Heart Rhythm 2008;5:160-2 «PMID: 18180027»PubMed
  91. Smith MC, Love CJ. Extraction of transvenous pacing and ICD leads. Pacing Clin Electrophysiol 2008;31:736-52 «PMID: 18507548»PubMed
  92. Wilkoff BL, Byrd CL, Love CJ ym. Pacemaker lead extraction with the laser sheath: results of the pacing lead extraction with the excimer sheath (PLEXES) trial. J Am Coll Cardiol 1999;33:1671-6 «PMID: 10334441»PubMed
  93. Wilkoff BL, Love CJ, Byrd CL ym. Transvenous lead extraction: Heart Rhythm Society expert consensus on facilities, training, indications, and patient management: this document was endorsed by the American Heart Association (AHA). Heart Rhythm 2009;6:1085-104 «PMID: 19560098»PubMed
  94. A comparison of antiarrhythmic-drug therapy with implantable defibrillators in patients resuscitated from near-fatal ventricular arrhythmias. The Antiarrhythmics versus Implantable Defibrillators (AVID) Investigators. N Engl J Med 1997;337:1576-83 «PMID: 9411221»PubMed
  95. Albertsen AE, Nielsen JC, Poulsen SH ym. Biventricular pacing preserves left ventricular performance in patients with high-grade atrio-ventricular block: a randomized comparison with DDD(R) pacing in 50 consecutive patients. Europace 2008;10:314-20 «PMID: 18272508»PubMed
  96. Alter P, Waldhans S, Plachta E ym. Complications of implantable cardioverter defibrillator therapy in 440 consecutive patients. Pacing Clin Electrophysiol 2005;28:926-32 «PMID: 16176531»PubMed
  97. Andersen HR, Nielsen JC, Thomsen PE ym. Long-term follow-up of patients from a randomised trial of atrial versus ventricular pacing for sick-sinus syndrome. Lancet 1997;350:1210-6 «PMID: 9652562»PubMed
  98. Andersen HR, Thuesen L, Bagger JP ym. Prospective randomised trial of atrial versus ventricular pacing in sick-sinus syndrome. Lancet 1994;344:1523-8 «PMID: 7983951»PubMed
  99. Antzelevitch C, Brugada P, Borggrefe M ym. Brugada syndrome: report of the second consensus conference: endorsed by the Heart Rhythm Society and the European Heart Rhythm Association. Circulation 2005;111:659-70 «PMID: 15655131»PubMed
  100. Auricchio A, Stellbrink C, Block M ym. Effect of pacing chamber and atrioventricular delay on acute systolic function of paced patients with congestive heart failure. The Pacing Therapies for Congestive Heart Failure Study Group. The Guidant Congestive Heart Failure Research Group. Circulation 1999;99:2993-3001 «PMID: 10368116»PubMed
  101. Bartsch C, Irnich W, Junge M ym. Post-mortem evaluation of 415 pacemakers: in situ measurements and bench tests. Europace 2005;7:175-80 «PMID: 15763534»PubMed
  102. Bleeker GB, Bax JJ, Fung JW ym. Clinical versus echocardiographic parameters to assess response to cardiac resynchronization therapy. Am J Cardiol 2006;97:260-3 «PMID: 16442375»PubMed
  103. Bleeker GB, Schalij MJ, Holman ER ym. Cardiac resynchronization therapy in patients with systolic left ventricular dysfunction and symptoms of mild heart failure secondary to ischemic or nonischemic cardiomyopathy. Am J Cardiol 2006;98:230-5 «PMID: 16828599»PubMed
  104. Brignole M, Menozzi C, Moya A ym. Mechanism of syncope in patients with bundle branch block and negative electrophysiological test. Circulation 2001;104:2045-50 «PMID: 11673344»PubMed
  105. Brignole M, Sutton R, Menozzi C ym. Early application of an implantable loop recorder allows effective specific therapy in patients with recurrent suspected neurally mediated syncope. Eur Heart J 2006;27:1085-92 «PMID: 16569653»PubMed
  106. Butter C, Auricchio A, Stellbrink C ym. Effect of resynchronization therapy stimulation site on the systolic function of heart failure patients. Circulation 2001;104:3026-9 «PMID: 11748094»PubMed
  107. Calvert MJ, Freemantle N, Yao G ym. Cost-effectiveness of cardiac resynchronization therapy: results from the CARE-HF trial. Eur Heart J 2005;26:2681-8 «PMID: 16284203»PubMed
  108. Carson P, Anand I, O'Connor C ym. Mode of death in advanced heart failure: the Comparison of Medical, Pacing, and Defibrillation Therapies in Heart Failure (COMPANION) trial. J Am Coll Cardiol 2005;46:2329-34 «PMID: 16360067»PubMed
  109. Chang HM, Hsieh CB, Hsieh HF ym. An alternative technique for totally implantable central venous access devices. A retrospective study of 1311 cases. Eur J Surg Oncol 2006;32:90-3 «PMID: 16289481»PubMed
  110. Chugh A, Scharf C, Hall B ym. Prevalence and management of inappropriate detection and therapies in patients with first-generation biventricular pacemaker-defibrillators. Pacing Clin Electrophysiol 2005;28:44-50 «PMID: 15660802»PubMed
  111. Cleland JG, Daubert JC, Erdmann E ym. The effect of cardiac resynchronization on morbidity and mortality in heart failure. N Engl J Med 2005;352:1539-49 «PMID: 15753115»PubMed
  112. Cleland JG, Freemantle N, Daubert JC ym. Long-term effect of cardiac resynchronisation in patients reporting mild symptoms of heart failure: a report from the CARE-HF study. Heart 2008;94:278-83 «PMID: 17984215»PubMed
  113. Connolly SJ, Gent M, Roberts RS ym. Canadian implantable defibrillator study (CIDS) : a randomized trial of the implantable cardioverter defibrillator against amiodarone. Circulation 2000;101:1297-302 «PMID: 10725290»PubMed
  114. Corrado D, Leoni L, Link MS ym. Implantable cardioverter-defibrillator therapy for prevention of sudden death in patients with arrhythmogenic right ventricular cardiomyopathy/dysplasia. Circulation 2003;108:3084-91 «PMID: 14638546»PubMed
  115. Da Costa A, Kirkorian G, Cucherat M ym. Antibiotic prophylaxis for permanent pacemaker implantation: a meta-analysis. Circulation 1998;97:1796-801 «PMID: 9603534»PubMed
  116. Deharo JC, Jego C, Lanteaume A ym. An implantable loop recorder study of highly symptomatic vasovagal patients: the heart rhythm observed during a spontaneous syncope is identical to the recurrent syncope but not correlated with the head-up tilt test or adenosine triphosphate test. J Am Coll Cardiol 2006;47:587-93 «PMID: 16458141»PubMed
  117. Desai AS, Fang JC, Maisel WH ym. Implantable defibrillators for the prevention of mortality in patients with nonischemic cardiomyopathy: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA 2004;292:2874-9 «PMID: 15598919»PubMed
  118. Doshi RN, Daoud EG, Fellows C ym. Left ventricular-based cardiac stimulation post AV nodal ablation evaluation (the PAVE study). J Cardiovasc Electrophysiol 2005;16:1160-5 «PMID: 16302897»PubMed
  119. Dretzke J, Toff WD, Lip GY ym. Dual chamber versus single chamber ventricular pacemakers for sick sinus syndrome and atrioventricular block. Cochrane Database Syst Rev 2004;2:CD003710 «PMID: 15106214»PubMed
  120. Duray GZ, Israel CW, Pajitnev D ym. Upgrading to biventricular pacing/defibrillation systems in right ventricular paced congestive heart failure patients: prospective assessment of procedural parameters and response rate. Europace 2008;10:48-52 «PMID: 18077483»PubMed
  121. Eberhardt F, Bode F, Bonnemeier H ym. Long term complications in single and dual chamber pacing are influenced by surgical experience and patient morbidity. Heart 2005;91:500-6 «PMID: 15772212»PubMed
  122. Erdinler I, Akyol A, Okmen E ym. Long-term follow-up of pacemakers with an Autocapture pacing system. Jpn Heart J 2002;43:631-41 «PMID: 12558127»PubMed
  123. Erol-Yilmaz A, Schrama TA, Tanka JS ym. Individual optimization of pacing sensors improves exercise capacity without influencing quality of life. Pacing Clin Electrophysiol 2005;28:17-24 «PMID: 15660797»PubMed
  124. Ezekowitz JA, Armstrong PW, McAlister FA. Implantable cardioverter defibrillators in primary and secondary prevention: a systematic review of randomized, controlled trials. Ann Intern Med 2003;138:445-52 «PMID: 12639076»PubMed
  125. Feldman AM, de Lissovoy G, Bristow MR ym. Cost effectiveness of cardiac resynchronization therapy in the Comparison of Medical Therapy, Pacing, and Defibrillation in Heart Failure (COMPANION) trial. J Am Coll Cardiol 2005;46:2311-21 «PMID: 16360064»PubMed
  126. Fraser JD, Gillis AM, Irwin ME ym. Guidelines for pacemaker follow-up in Canada: a consensus statement of the Canadian Working Group on Cardiac Pacing. Can J Cardiol 2000;16:355-63, 367-76 «PMID: 10744799»PubMed
  127. Gallik DM, Ben-Zur UM, Gross JN ym. Lead fracture in cephalic versus subclavian approach with transvenous implantable cardioverter defibrillator systems. Pacing Clin Electrophysiol 1996;19:1089-94 «PMID: 8823837»PubMed
  128. Gann D, Tolentino A, Samet P. Electrophysiologic evaluation of elderly patients with sinus bradycardia: a long-term follow-up study. Ann Intern Med 1979;90:24-9 «PMID: 420459»PubMed
  129. Hallstrom AP, McAnulty JH, Wilkoff BL ym. Patients at lower risk of arrhythmia recurrence: a subgroup in whom implantable defibrillators may not offer benefit. Antiarrhythmics Versus Implantable Defibrillator (AVID) Trial Investigators. J Am Coll Cardiol 2001;37:1093-9 «PMID: 11263614»PubMed
  130. Heerey A, Lauer M, Alsolaiman F ym. Cost effectiveness of biventricular pacemakers in heart failure patients. Am J Cardiovasc Drugs 2006;6:129-37 «PMID: 16555866»PubMed
  131. Jacobs DM, Fink AS, Miller RP ym. Anatomical and morphological evaluation of pacemaker lead compression. Pacing Clin Electrophysiol 1993;16:434-44 «PMID: 7681195»PubMed
  132. Kadish A, Dyer A, Daubert JP ym. Prophylactic defibrillator implantation in patients with nonischemic dilated cardiomyopathy. N Engl J Med 2004;350:2151-8 «PMID: 15152060»PubMed
  133. Khadjooi K, Foley PW, Chalil S ym. Long-term effects of cardiac resynchronisation therapy in patients with atrial fibrillation. Heart 2008;94:879-83 «PMID: 18208826»PubMed
  134. Kindermann M, Hennen B, Jung J ym. Biventricular versus conventional right ventricular stimulation for patients with standard pacing indication and left ventricular dysfunction: the Homburg Biventricular Pacing Evaluation (HOBIPACE). J Am Coll Cardiol 2006;47:1927-37 «PMID: 16697307»PubMed
  135. Kiviniemi MS, Pirnes MA, Eränen HJ ym. Complications related to permanent pacemaker therapy. Pacing Clin Electrophysiol 1999;22:711-20 «PMID: 10353129»PubMed
  136. Klein RC, Raitt MH, Wilkoff BL ym. Analysis of implantable cardioverter defibrillator therapy in the Antiarrhythmics Versus Implantable Defibrillators (AVID) Trial. J Cardiovasc Electrophysiol 2003;14:940-8 «PMID: 12950538»PubMed
  137. Krahn AD, Klein GJ, Yee R ym. Randomized assessment of syncope trial: conventional diagnostic testing versus a prolonged monitoring strategy. Circulation 2001;104:46-51 «PMID: 11435336»PubMed
  138. Krahn AD, Klein GJ, Norris C ym. The etiology of syncope in patients with negative tilt table and electrophysiological testing. Circulation 1995;92:1819-24 «PMID: 7671366»PubMed
  139. Krahn AD, Klein GJ, Yee R ym. Use of an extended monitoring strategy in patients with problematic syncope. Reveal Investigators. Circulation 1999;99:406-10 «PMID: 9918528»PubMed
  140. Kristensen L, Nielsen JC, Mortensen PT ym. Incidence of atrial fibrillation and thromboembolism in a randomised trial of atrial versus dual chamber pacing in 177 patients with sick sinus syndrome. Heart 2004;90:661-6 «PMID: 15145874»PubMed
  141. Kron J. Clinical significance of device-related complications in clinical trials and implications for future trials: insights from the Antiarrhytmics Versus Implantable Defibrillators (AVID) trial. Card Electrophysiol Rev 2003;7:473-8 «PMID: 15071278»PubMed
  142. Kuck KH, Cappato R, Siebels J ym. Randomized comparison of antiarrhythmic drug therapy with implantable defibrillators in patients resuscitated from cardiac arrest : the Cardiac Arrest Study Hamburg (CASH). Circulation 2000;102:748-54 «PMID: 10942742»PubMed
  143. Leclercq C, Cazeau S, Lellouche D ym. Upgrading from single chamber right ventricular to biventricular pacing in permanently paced patients with worsening heart failure: The RD-CHF Study. Pacing Clin Electrophysiol 2007;30 Suppl 1:S23-30 «PMID: 17302711»PubMed
  144. Leclercq C, Walker S, Linde C ym. Comparative effects of permanent biventricular and right-univentricular pacing in heart failure patients with chronic atrial fibrillation. Eur Heart J 2002;23:1780-7 «PMID: 12419298»PubMed
  145. Lee DS, Green LD, Liu PP ym. Effectiveness of implantable defibrillators for preventing arrhythmic events and death: a meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2003;41:1573-82 «PMID: 12742300»PubMed
  146. Lee KL, Hafley G, Fisher JD ym. Effect of implantable defibrillators on arrhythmic events and mortality in the multicenter unsustained tachycardia trial. Circulation 2002;106:233-8 «PMID: 12105164»PubMed
  147. Linde C, Abraham WT, Gold MR ym. Randomized trial of cardiac resynchronization in mildly symptomatic heart failure patients and in asymptomatic patients with left ventricular dysfunction and previous heart failure symptoms. J Am Coll Cardiol 2008;52:1834-43 «PMID: 19038680»PubMed
  148. Linde C, Braunschweig F, Gadler F ym. Long-term improvements in quality of life by biventricular pacing in patients with chronic heart failure: results from the Multisite Stimulation in Cardiomyopathy study (MUSTIC). Am J Cardiol 2003;91:1090-5 «PMID: 12714152»PubMed
  149. Linde C, Leclercq C, Rex S ym. Long-term benefits of biventricular pacing in congestive heart failure: results from the MUltisite STimulation in cardiomyopathy (MUSTIC) study. J Am Coll Cardiol 2002;40:111-8 «PMID: 12103264»PubMed
  150. Link MS, Hellkamp AS, Estes NA 3rd ym. High incidence of pacemaker syndrome in patients with sinus node dysfunction treated with ventricular-based pacing in the Mode Selection Trial (MOST). J Am Coll Cardiol 2004;43:2066-71 «PMID: 15172414»PubMed
  151. Mark DB, Nelson CL, Anstrom KJ ym. Cost-effectiveness of defibrillator therapy or amiodarone in chronic stable heart failure: results from the Sudden Cardiac Death in Heart Failure Trial (SCD-HeFT). Circulation 2006;114:135-42 «PMID: 16818817»PubMed
  152. Maron BJ, Shen WK, Link MS ym. Efficacy of implantable cardioverter-defibrillators for the prevention of sudden death in patients with hypertrophic cardiomyopathy. N Engl J Med 2000;342:365-73 «PMID: 10666426»PubMed
  153. McAnulty JH, Rahimtoola SH, Murphy E ym. Natural history of "high-risk" bundle-branch block: final report of a prospective study. N Engl J Med 1982;307:137-43 «PMID: 7088050»PubMed
  154. Meine TJ, Al-Khatib SM, Alexander JH ym. Incidence, predictors, and outcomes of high-degree atrioventricular block complicating acute myocardial infarction treated with thrombolytic therapy. Am Heart J 2005;149:670-4 «PMID: 15990751»PubMed
  155. Menozzi C, Brignole M, Alboni P ym. The natural course of untreated sick sinus syndrome and identification of the variables predictive of unfavorable outcome. Am J Cardiol 1998;82:1205-9 «PMID: 9832095»PubMed
  156. Mortensen PT, Sogaard P, Mansour H ym. Sequential biventricular pacing: evaluation of safety and efficacy. Pacing Clin Electrophysiol 2004;27:339-45 «PMID: 15009860»PubMed
  157. Moss AJ, Hall WJ, Cannom DS ym. Improved survival with an implanted defibrillator in patients with coronary disease at high risk for ventricular arrhythmia. Multicenter Automatic Defibrillator Implantation Trial Investigators. N Engl J Med 1996;335:1933-40 «PMID: 8960472»PubMed
  158. Moya A, Brignole M, Menozzi C ym. Mechanism of syncope in patients with isolated syncope and in patients with tilt-positive syncope. Circulation 2001;104:1261-7 «PMID: 11551877»PubMed
  159. Narula OS, Samet P, Javier RP. Significance of the sinus-node recovery time. Circulation 1972;45:140-58 «PMID: 4108657»PubMed
  160. Nazarian S, Roguin A, Zviman MM ym. Clinical utility and safety of a protocol for noncardiac and cardiac magnetic resonance imaging of patients with permanent pacemakers and implantable-cardioverter defibrillators at 1.5 tesla. Circulation 2006;114:1277-84 «PMID: 16966586»PubMed
  161. Neri R, Cesario AS, Baragli D ym. Permanent pacing lead insertion through the cephalic vein using an hydrophilic guidewire. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:2313-4 «PMID: 14675018»PubMed
  162. Nichol G, Kaul P, Huszti E ym. Cost-effectiveness of cardiac resynchronization therapy in patients with symptomatic heart failure. Ann Intern Med 2004;141:343-51 «PMID: 15353425»PubMed
  163. Nielsen JC, Andersen HR, Thomsen PE ym. Heart failure and echocardiographic changes during long-term follow-up of patients with sick sinus syndrome randomized to single-chamber atrial or ventricular pacing. Circulation 1998;97:987-95 «PMID: 9529267»PubMed
  164. Nielsen JC, Kristensen L, Andersen HR ym. A randomized comparison of atrial and dual-chamber pacing in 177 consecutive patients with sick sinus syndrome: echocardiographic and clinical outcome. J Am Coll Cardiol 2003;42:614-23 «PMID: 12932590»PubMed
  165. Nägele H, Dodeck J, Behrens S ym. Hemodynamics and prognosis after primary cardiac resynchronization system implantation compared to "upgrade" procedures. Pacing Clin Electrophysiol 2008;31:1265-71 «PMID: 18811806»PubMed
  166. O'Brien BJ, Connolly SJ, Goeree R ym. Cost-effectiveness of the implantable cardioverter-defibrillator: results from the Canadian Implantable Defibrillator Study (CIDS). Circulation 2001;103:1416-21 «PMID: 11245646»PubMed
  167. Oter Rodríguez R, Montiel JJ, Roldán Pascual T ym. [Clinical practice guidelines of the Spanish Society of Cardiology on pacemakers]. Rev Esp Cardiol 2000;53:947-66 «PMID: 10944994»PubMed
  168. Owens DK, Sanders GD, Harris RA ym. Cost-effectiveness of implantable cardioverter defibrillators relative to amiodarone for prevention of sudden cardiac death. Ann Intern Med 1997;126:1-12 «PMID: 8992917»PubMed
  169. Padeletti L, Pieragnoli P, Ciapetti C ym. Randomized crossover comparison of right atrial appendage pacing versus interatrial septum pacing for prevention of paroxysmal atrial fibrillation in patients with sinus bradycardia. Am Heart J 2001;142:1047-55 «PMID: 11717611»PubMed
  170. Pakarinen S, Oikarinen L, Toivonen L. Short-term implantation-related complications of cardiac rhythm management device therapy: a retrospective single-centre 1-year survey. Europace 2010;12:103-8 «PMID: 19914920»PubMed
  171. Priori SG, Napolitano C, Gasparini M ym. Natural history of Brugada syndrome: insights for risk stratification and management. Circulation 2002;105:1342-7 «PMID: 11901046»PubMed
  172. Rector TS, Cohn JN. Assessment of patient outcome with the Minnesota Living with Heart Failure questionnaire: reliability and validity during a randomized, double-blind, placebo-controlled trial of pimobendan. Pimobendan Multicenter Research Group. Am Heart J 1992;124:1017-25 «PMID: 1529875»PubMed
  173. Ricci RP, Boriani G, Grammatico A ym. Optimization of pacing algorithms to prevent and treat supraventricular tachyarrhythmias. Pacing Clin Electrophysiol 2006;29 Suppl 2:S61-72 «PMID: 17169135»PubMed
  174. Roguin A, Zviman MM, Meininger GR ym. Modern pacemaker and implantable cardioverter/defibrillator systems can be magnetic resonance imaging safe: in vitro and in vivo assessment of safety and function at 1.5 T. Circulation 2004;110:475-82 «PMID: 15277324»PubMed
  175. Sanders GD, Hlatky MA, Owens DK. Cost-effectiveness of implantable cardioverter-defibrillators. N Engl J Med 2005;353:1471-80 «PMID: 16207849»PubMed
  176. Sheldon R, Connolly S, Krahn A ym. Identification of patients most likely to benefit from implantable cardioverter-defibrillator therapy: the Canadian Implantable Defibrillator Study. Circulation 2000;101:1660-4 «PMID: 10758047»PubMed
  177. Shimano M, Tsuji Y, Yoshida Y ym. Acute and chronic effects of cardiac resynchronization in patients developing heart failure with long-term pacemaker therapy for acquired complete atrioventricular block. Europace 2007;9:869-74 «PMID: 17557768»PubMed
  178. Srivatsa UN, Ebrahimi R, El-Bialy A ym. Electrical storm: case series and review of management. J Cardiovasc Pharmacol Ther 2003;8:237-46 «PMID: 14506549»PubMed
  179. Steinberg JS, Fischer A, Wang P ym. The clinical implications of cumulative right ventricular pacing in the multicenter automatic defibrillator trial II. J Cardiovasc Electrophysiol 2005;16:359-65 «PMID: 15828875»PubMed
  180. Sutton R. Guidelines for pacemaker follow up. Report of a British Pacing and Electrophysiology Group (BPEG). Heart 1996;76:458-60 «PMID: 8944600»PubMed
  181. Swedberg K, Cleland J, Dargie H ym. Guidelines for the diagnosis and treatment of chronic heart failure: executive summary (update 2005): The Task Force for the Diagnosis and Treatment of Chronic Heart Failure of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2005;26:1115-40 «PMID: 15901669»PubMed
  182. Sweeney MO, Bank AJ, Nsah E ym. Minimizing ventricular pacing to reduce atrial fibrillation in sinus-node disease. N Engl J Med 2007;357:1000-8 «PMID: 17804844»PubMed
  183. Sweeney MO, Hellkamp AS, Ellenbogen KA ym. Adverse effect of ventricular pacing on heart failure and atrial fibrillation among patients with normal baseline QRS duration in a clinical trial of pacemaker therapy for sinus node dysfunction. Circulation 2003;107:2932-7 «PMID: 12782566»PubMed
  184. Tang AS, Ross H, Simpson CS ym. Canadian Cardiovascular Society/Canadian Heart Rhythm Society position paper on implantable cardioverter defibrillator use in Canada. Can J Cardiol 2005;21 Suppl A:11A-18A «PMID: 15953939»PubMed
  185. Toff WD, Camm AJ, Skehan JD ym. Single-chamber versus dual-chamber pacing for high-grade atrioventricular block. N Engl J Med 2005;353:145-55 «PMID: 16014884»PubMed
  186. Tolosana JM, Hernandez Madrid A, Brugada J ym. Comparison of benefits and mortality in cardiac resynchronization therapy in patients with atrial fibrillation versus patients in sinus rhythm (Results of the Spanish Atrial Fibrillation and Resynchronization [SPARE] Study). Am J Cardiol 2008;102:444-9 «PMID: 18678303»PubMed
  187. Upadhyay GA, Choudhry NK, Auricchio A ym. Cardiac resynchronization in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis of prospective cohort studies. J Am Coll Cardiol 2008;52:1239-46 «PMID: 18926327»PubMed
  188. Vallin H, Edhag O, Sowton E. Diagnostic capacity of sinus node recovery time after inhibition of autonomous neural tone. Eur J Cardiol 1980;12:81-93 «PMID: 6254779»PubMed
  189. van Gelder BM, Bracke FA, Meijer A ym. Effect of optimizing the VV interval on left ventricular contractility in cardiac resynchronization therapy. Am J Cardiol 2004;93:1500-3 «PMID: 15194020»PubMed
  190. Wathen MS, DeGroot PJ, Sweeney MO ym. Prospective randomized multicenter trial of empirical antitachycardia pacing versus shocks for spontaneous rapid ventricular tachycardia in patients with implantable cardioverter-defibrillators: Pacing Fast Ventricular Tachycardia Reduces Shock Therapies (PainFREE Rx II) trial results. Circulation 2004;110:2591-6 «PMID: 15492306»PubMed
  191. Wiegand UK, Bode F, Schneider R ym. Atrial sensing and AV synchrony in single lead VDD pacemakers: a prospective comparison to DDD devices with bipolar atrial leads. J Cardiovasc Electrophysiol 1999;10:513-20 «PMID: 10355692»PubMed
  192. Wilkoff BL, Cook JR, Epstein AE ym. Dual-chamber pacing or ventricular backup pacing in patients with an implantable defibrillator: the Dual Chamber and VVI Implantable Defibrillator (DAVID) Trial. JAMA 2002;288:3115-23 «PMID: 12495391»PubMed
  193. Wilkoff BL, Ousdigian KT, Sterns LD ym. A comparison of empiric to physician-tailored programming of implantable cardioverter-defibrillators: results from the prospective randomized multicenter EMPIRIC trial. J Am Coll Cardiol 2006;48:330-9 «PMID: 16843184»PubMed
  194. Wilkoff BL, Williamson BD, Stern RS ym. Strategic programming of detection and therapy parameters in implantable cardioverter-defibrillators reduces shocks in primary prevention patients: results from the PREPARE (Primary Prevention Parameters Evaluation) study. J Am Coll Cardiol 2008;52:541-50 «PMID: 18687248»PubMed
  195. Witte KK, Pipes RR, Nanthakumar K ym. Biventricular pacemaker upgrade in previously paced heart failure patients--improvements in ventricular dyssynchrony. J Card Fail 2006;12:199-204 «PMID: 16624685»PubMed
  196. Yao G, Freemantle N, Calvert MJ ym. The long-term cost-effectiveness of cardiac resynchronization therapy with or without an implantable cardioverter-defibrillator. Eur Heart J 2007;28:42-51 «PMID: 17110403»PubMed
  197. Young JB, Abraham WT, Smith AL ym. Combined cardiac resynchronization and implantable cardioversion defibrillation in advanced chronic heart failure: the MIRACLE ICD Trial. JAMA 2003;289:2685-94 «PMID: 12771115»PubMed
  198. Zwanziger J, Hall WJ, Dick AW ym. The cost effectiveness of implantable cardioverter-defibrillators: results from the Multicenter Automatic Defibrillator Implantation Trial (MADIT)-II. J Am Coll Cardiol 2006;47:2310-8 «PMID: 16750701»PubMed
  199. Moss AJ, Hall WJ, Cannom DS ym. Cardiac-resynchronization therapy for the prevention of heart-failure events. N Engl J Med 2009;361:1329-38 «PMID: 19723701»PubMed
  200. Gebauer RA, Tomek V, Kubus P ym. Differential effects of the site of permanent epicardial pacing on left ventricular synchrony and function in the young: implications for lead placement. Europace 2009;11:1654-9 «PMID: 19897500»PubMed
  201. Tomaske M, Breithardt OA, Bauersfeld U. Preserved cardiac synchrony and function with single-site left ventricular epicardial pacing during mid-term follow-up in paediatric patients. Europace 2009;11:1168-76 «PMID: 19570808»PubMed
  202. Tomaske M, Breithardt OA, Balmer C ym. Successful cardiac resynchronization with single-site left ventricular pacing in children. Int J Cardiol 2009;136:136-43 «PMID: 18620766»PubMed
  203. Ragonese P, Guccione P, Drago F ym. Efficacy and safety of ventricular rate responsive pacing in children with complete atrioventricular block. Pacing Clin Electrophysiol 1994;17:603-10 «PMID: 7516544»PubMed
  204. Horenstein MS, Karpawich PP. Pacemaker syndrome in the young: do children need dual chamber as the initial pacing mode? Pacing Clin Electrophysiol 2004;27:600-5 «PMID: 15125715»PubMed
  205. Dini P, Iaolongo D, Adinolfi E ym. Prognostic value of His-ventricular conduction after ajmaline administration. Kirjassa: Masoni A, Alboni P (toim.) Cardiac electrophysiology today. London: Academic Press 1982:515-22
  206. Bergfeldt L, Edvardsson N, Rosenqvist M ym. Atrioventricular block progression in patients with bifascicular block assessed by repeated electrocardiography and a bradycardia-detecting pacemaker. Am J Cardiol 1994;74:1129-32 «PMID: 7977072»PubMed