Keliakia

Käyvän hoidon potilasversiot
1.11.2010
Kirsi Tarnanen, Pekka Collin ja Alpo Vuorio

Käypä hoito -suositus «Keliakia»1

  • Potilasversio tulostettavassa muodossa suomeksi (pdf) «»1
  • Patientinformation på svenska «Celiaki»2

Keliakia on suolistosairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine, gluteeni, vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa niin, että suolinukka tuhoutuu osittain tai kokonaan. Tästä johtuen ravintoaineet eivät imeydy elimistöön kunnolla. Keliakia on elinikäinen sairaus, mutta gluteenittomalla ruokavaliolla se pysyy oireettomana.

Keliakiaan voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, mutta yleensä se todetaan aikuisilla. Iäkkäillä keliakiaa näyttää esiintyvän enemmän kuin nuoremmilla. Suomessa keliakiaa esiintyy kahdella prosentilla väestöstä. Keliakian harvinaisempi muoto, ihokeliakia (dermatitis herpetiformis), on noin joka kuudennella keliakiaa sairastavalla. Ihokeliakian toteaminen vaatii ihotautilääkärin tutkimuksen. Keliakiaa ei voida ehkäistä ennalta.

Oireet

Keliakialle tyypillisiä oireita ovat krooninen ripuli, laihtuminen, anemia sekä erilaiset vatsaoireet, kuten vatsan turvotus tai ilmavaivat, mutta keliakia voi olla myös hyvin vähäoireinen tai jopa täysin oireeton. Lapsilla kasvuhäiriö voi viitata keliakiaan.

Riskiryhmät

Tavallista suuremmassa vaarassa sairastua keliakiaan ovat muun muassa keliaakikon lähisukulaiset, joten riskiryhmiin kuuluvat ja vähäoireiset henkilöt tulisi seuloa mahdollisimman kattavasti.

Seulonta

Seulontamenetelmänä käytetään verikoetta, jossa tutkitaan keliakian vasta-aineita. Käytössä on myös pikatesti, jonka avulla vasta-aineet voidaan tutkia muutamassa minuutissa.

Positiivinen tulos varmistetaan koepalalla

Mikäli verikokeen tulos on positiivinen, se varmistetaan ottamalla koepala ohutsuolesta.

Mikäli epäillään ihokeliakiaa, terveeltä iholta läheltä ihottumaa otetaan näyte. Myös ihokeliakiassa suositellaan lisäksi varmistamaan tulos ohutsuolesta otetulla koepalalla.

Koepalat otetaan yleensä tähystyksen eli gastroskopian yhteydessä. Ne tulee ottaa ennen kuin siirrytään gluteenittomaan ruokavalioon.

Hoitona elinikäinen gluteeniton ruokavalio

Keliakiaa hoidetaan ruokavaliolla, josta jätetään pois vehnä, ruis ja ohraa sekä kaikki näitä viljoja sisältävät elintarvikkeet. Tilalla voidaan käyttää luontaisesti gluteenittomia viljalajeja, kuten riisiä, tattaria, hirssiä, maissia tai kauraa, jota lähes kaikki keliaakikot voivat syödä. Myös gluteenittomat vehnätärkkelystä sisältävät tuotteet ovat sallittuja.

Ruokavaliohoito on elinikäinen.

Ihokeliaakikon hoitona on ruokavalion lisäksi ainakin alkuvaiheessa ihotautilääkärin määräämä reseptilääke dapsoni. Lääkitystä vähennetään, kun gluteeniton ruokavalio alkaa tehota, ja myöhemmin lääkitys voidaan usein jättää kokonaan pois.

Hoidon tavoitteena on poistaa potilaan oireet, korjata ohutsuolen limakalvovaurio ja ehkäistä mahdollisia muita keliakiaan liittyviä sairauksia, kuten luukatoa, osteoporoosia tai syöpää.

Seuranta

Seurantaan kuuluu koepala ohutsuolesta noin vuoden kuluttua taudin toteamisesta ja käynti lääkärissä 2–3 vuoden välein. Tällöin tutkitaan ainakin verenkuva ja tarkastetaan ruokavalio. Ihokeliakiassa uusi koepala ei ole välttämätön, koska ihottuman häviäminen kertoo, että ruokavaliohoito on onnistunut.

Aikuisten seuranta tapahtuu diagnoosin tehneessä yksikössä, kunnes ruokavaliohoito tehoaa. Jatkossa aikuisten seuranta tapahtuu perusterveydenhuollossa. Keliakiaa sairastavien lasten hoito ja seuranta kuuluvat sen sijaan erikoislääkärille.

Kelan tuki

Keliakiaa sairastavalle lapselle myönnetään Kelasta alle 16-vuotiaan vammaistukea (Internet-linkki «http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/180701083327EH»1).

Muut keliaakikot voivat hakea tukea lisääntyneisiin ruokakustannuksiin. Tukea haetaan Kelasta hakemuksella EV259, johon liitetään lääkärinlausunto (Internet-linkki «http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/161002135501HN?OpenDocument»2).

Mistä saa lisätietoa?

Keliakian toteamisen jälkeen lääkäri kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapeutille, joka ohjaa uuden ruokavaliohoidon alkuun. Keliaakikko tarvitsee ravitsemusterapeutin antamaa opastusta usein myös myöhemmin. Suomen Keliakialiitto (www.keliakialiitto.fi «http://www.keliakialiitto.fi»3) on keliaakikkojen oma järjestö, joka tarjoaa neuvontaa, sopeutumisvalmennuskursseja ja apua arkipäivän ongelmissa. Keliakialiiton paikallisyhdistykset järjestävät monenlaista kaikille avointa toimintaa ja tarjoavat vertaistukea.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen ja sen ovat tarkistaneet suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, vastuualuejohtaja Pekka Collin TAYS:n gastroenterologian vastuualueelta ja Käypä hoito -toimittaja, työterveyslääkäri Alpo Vuorio Lääkäriasema Airport Mehiläisestä.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.