Runsaat kuukautiset

Käyvän hoidon potilasversiot
8.12.2009
Tellervo Aho, Ritva Hurskainen, Kristiina Patja ja Tiina Tala

Käypä hoito -suositus Runsaiden kuukautisvuotojen tutkimukset ja hoito «Runsaat kuukautisvuodot»1

Menorragia eli runsaat kuukautiset ovat yleinen vaiva, joka pahimmillaan rajoittaa arkista elämää hyvin paljon. Puolessa tapauksista runsaiden kuukautisten aiheuttajaa ei pystytä selvittämään. Onneksi vaivaan yleensä löytyy hoito: lääkitys tai leikkaustoimenpide.

Runsaat kuukautiset yleinen vaiva

Kolmasosa 15–50-vuotiaista naisista kokee jossakin elämänsä vaiheessa kuukautisensa häiritsevän runsaiksi. Pahimmillaan ne voivat huonontaa elämänlaatua erittäin merkittävästi, kun tamponin ja siteen yhdistelmäänkään ei uskalla luottaa, ja lakanat likaantuvat yöllä, vaikka apuna olisi lasten yövaippa. Vuosittain yli 50000 iältään 25–50-vuotiasta naista kokee runsaat kuukautiset niin hankaliksi, että hakeutuu niiden takia tutkimuksiin tai hoitoon. Lähes joka toinen gynekologisten vaivojensa takia sairaalahoidossa ollut nainen kärsii runsaista kuukautisista tai hänellä on muita kuukautishäiriöitä.

Taustalla useita syitä

Runsaille kuukautisille altistavia riskitekijöitä on useita, mutta toistaiseksi niitä on tutkittu vähän. Ikä on riskitekijöistä selkein. Myös synnytysten, painon, tupakoinnin ja perintötekijöiden arvellaan olevan yhteydessä runsaaseen kuukautisvuotoon. Noin puolella syynä on kohdun limakalvolla tai lihaskerroksessa oleva poikkeama. Alle 40-vuotiailla hyvänlaatuinen lihaskasvain eli myooma on tavallisin löydös, polyypit taas ovat yleisempiä yli 40-vuotiailla vuotohäiriöpotilailla.

Pohjoismaisissa tutkimuksissa kuparikierukan on todettu lisäävän kuukautisvuodon määrän vähintään kaksinkertaiseksi. Kierukan käyttöajalla ei kuitenkaan ole vaikutusta.

Sairaudet altistavat

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa runsaita kuukautisvuotoja. Myös diabetes, krooninen sydän-, munuais- tai maksasairaus sekä sidekudostauti SLE (systeeminen lupus erythematosus) altistavat naisen vuotohäiriöille. Alle 20-vuotiailta, joilla on runsaat kuukautiset, löytyy noin neljäsosalta veren hyytymistekijöihin vaikuttava von Willebrandin tauti.

Kohdun limakalvosyöpä on harvoin runsaan kuukautisvuodon syy: lisääntymisikäisiltä tämän vaivan takia tutkimuksiin tulleilta sitä löytyy vähemmän kuin viideltä tuhannesta. Yli 45 vuoden ikä, reilu ylipaino (BMI yli 30) ja diabetes kuitenkin lisäävät syöpäriskiä.

Normaalia vai ei?

Kuukautisvuotoa pidetään runsaana, jos vuodon määrä yhden kuukautiskierron aikana on yli 80 ml. Menorragian määritelmään kuuluu myös se, että vuodon määrä on toistuvasti ja säännöllisin välein runsas. Naisen oma arvio kuukautisvuodon määrästä (kuukautissuojien määrä ja hyytymät) ei useinkaan anna riittävästi tietoa asiasta. Tästä syystä on kehitetty seulontalomake, joka sisältää kuvatestin ja kysymyksiä vuodosta sekä sen aiheuttamasta haitasta. Lomake on tarkoitettu kaikille runsaiden kuukautisvuotojen takia tutkimukseen tuleville potilaille, mutta kuka tahansa voi täyttää sen selvittääkseen oman vuotonsa määrän. Lomake löytyy Internetistä «»1.

Runsaiden kuukautisten takia lääkäriin tulevilta otetaan esitietojen lisäksi perusverenkuva ja heille tehdään gynekologinen tutkimus. Joskus tarvitaan myös tarkempia anemiatutkimuksia. Normaali hemoglobiiniarvo ei sulje pois runsaita kuukautisvuotoja. Tiedetään kuitenkin, että jos hemoglobiini on alle 120 g/l (eikä muita selittäviä tekijöitä ole), kuukautisvuodon määrä kiertoa kohti on 70 prosentin todennäköisyydellä yli 80 ml. Jos hemoglobiiniarvo on alle 80 g/l, potilas on syytä lähettää erikoislääkärin tutkittavaksi.

Lisätutkimuksia tarpeen mukaan

Jos vuodon määrä on aikaisemmasta selvästi lisääntynyt tai vuoto on aiheuttanut anemian, on ennen hoitopäätöstä tehtävä lisätutkimuksia. Ensimmäinen niistä on emättimen kautta tehtävä kaikututkimus, jonka avulla voidaan arvioida polyypit, myoomat ja limakalvon paksuus. Kaikututkimuksen tarkkuutta voidaan parantaa ruiskuttamalla kohtuonteloon keittosuolaliuosta. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kohdun limakalvolta imunäyte. Näyte suositellaan otettavaksi vaihdevuosi-ikää lähestyvältä menorragiapotilaalta, jolla on kohdun limakalvon syövän tai liikakasvun riskitekijöitä (välivuotoja, diabetes, lihavuus, sukurasite) tai jolla kohdun limakalvo on normaalia paksumpi.

Jos kohdun limakalvolöydös jää epäselväksi, voidaan tehdä vielä kohdun tähystys ja ottaa limakalvolta kohdistettu näyte. Jos kohdunsuun irtosolunäytteestä eli PAPA-näytteestä on yli vuosi, olisi syytä ottaa myös se. Sukuselvitys ja muut oireet auttavat jatkotutkimusten harkinnassa. Tarvittaessa tehdään vuotohäiriötutkimukset ja selvitetään kilpirauhasen toiminta.

Lääkehoito

Hoito määrätään yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan. Lähes puolella potilaista tulehduskipulääkkeet vähentävät kuukautisvuodon määrää viidenneksellä tai jopa puoleen aiemmasta. Erilaisten tulehduskipulääkkeiden tehoissa ei ole todettu eroja. Ne myös vähentävät tehokkaasti kuukautiskipuja: jopa seitsemän naista kymmenestä saa helpotusta oireisiinsa. Annos runsaita kuukautisia hoidettaessa on sama kuin kivun lievityksessäkin. Siinä tapauksessa, että potilaalla epäillään olevan vuotohäiriösairaus, tulehduskipulääkkeitä ei tulisi käyttää.

Fibrinolyysin estäjä traneksaamihappo vähentää myös kuukautisvuodon määrää noin puolella potilaista jopa 50 prosenttia. Lääkettä pitää kuitenkin ottaa kerralla riittävän suuri määrä (1 g), jotta siitä saisi apua.

Sekä yhdistelmäehkäisypillerit että hormonikierukka vähentävät vuotojen määrää, kuukautiskipuja ja kuukautisia edeltävää oireilua. Hormonikierukka on tehokkain lääkkeellisistä hoidoista, sillä se vähentää vuodon määrää 79–97 prosenttia. Ensimmäisten kuukausien aikana kierukan asettamisen jälkeen esiintyy vuotohäiriöitä, jotka vähenevät jatkossa. Hormonikierukkaa on syytä kokeilla ennen kirurgisia toimenpiteitä, ellei sille ole estettä. Hormonikierukkaa voivat käyttää myös naiset, jotka eivät ole synnyttäneet.

Tarvittaessa voidaan käyttää useampaa lääkettä, koska niiden vaikutusmekanismit ovat erilaiset. Esimerkiksi ehkäisypillereitä tai hormonikierukkaa voidaan käyttää samaan aikaan kuin traneksaamihappoa tai tulehduskipulääkettä.

Kirurgia apuun

Kohdun limakalvon myoomat voidaan poistaa tähystysleikkauksessa hyvin tuloksin. Joskus myoomilla on kuitenkin ikävä taipumus uusiutua: 20–30 prosenttia naisista joutuu kolmen vuoden seurannassa uuteen toimenpiteeseen.

Oireettomia polyyppeja on enemmän kuin kymmenellä naisella sadasta iältään alle 50-vuotiaasta naisesta. Pienet polyypit voivat hävitä itsekseen; niistä vain joka kymmenes aiheutti kolmen vuoden seurannassa oireita. Kun riesana ovat liian runsaat kuukautisvuodot, polyypit kannattaa poistaa, sillä kahdeksan kymmenestä naisesta saa tästä apua.

Kohdun limakalvon tuhoaminen saattaa tulla kyseeseen potilaalle, jolle muut hoidot eivät sovellu. Menetelmiä on useita. Ne kaikki alentavat merkittävästi hedelmällisyyttä, mutta toimenpiteen jälkeen ehkäisyn tarve on kuitenkin huomioitava. Kohdun limakalvon tuhoaminen kirurgisesti vähentää tutkimusten mukaan vuodon määrää kahtena ensimmäisenä vuonna enemmän kuin lääkkeellinen hoito (hormonikierukka, syklinen progesteroni, yhdistelmäehkäisypillerit, traneksaanihappo tai tulehduskipulääke). Neljän vuoden kuluessa erot ovat tasoittuneet, ja runsas viidennes naisista on hakeutunut uuteen kirurgiseen toimenpiteeseen.

Kohdunpoisto

Jos lääkehoidoista ei ole riittävästi apua tai niitä ei voida käyttää, on aika harkita kohdunpoistoa. Tutkimustulokset osoittavat, että potilaan elämänlaatu kohenee kohdunpoiston myötä huomattavasti ja kivut sekä masennus ja ahdistuneisuus helpottavat. Kohdunpoisto ei ilmeisesti myöskään vaikuta seksuaalielämään. Kohdunpoisto heikentää kuitenkin munasarjojen toimintaa ja aikaistaa vaihdevuosioireiden ilmaantumista.

Hyvä tietää

  • Menorragia tarkoittaa suomeksi runsasta kuukautisvuotoa.
  • On syytä mennä tutkimuksiin, jos vuodon määrä on selvästi runsaampaa kuin aikaisemmin tai jos kuukautisten aikana ja heti niiden jälkeen on poikkeuksellisen väsynyt. Tällöin voi syynä olla runsaan vuodon aiheuttama anemia.
  • Seulontalomakkeen (Internet «»1) täyttäminen selkiyttää omia ajatuksia tutkimusten aiheellisuudesta.
  • Menorragian diagnoosi voidaan tehdä terveyskeskuksessa.
  • Lääkärin kanssa on hyvä keskustella itselle parhaiten sopivasta hoidosta. Joskus se löytyy vasta kokeilujen jälkeen.
  • Jos lääkehoidolle ei ole esteitä, sitä kannattaa aina kokeilla ennen kohdunpoistoa.
  • Hormonikierukan teho vastaa kohdunpoistoa.
  • Elleivät muut hoidot auta, kohdunpoistoa ei kannata pelätä. Se parantaa elämänlaatua ja lopettaa kerralla kiusallisen runsaat vuodot.

Tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta muokannut toimittaja Tellervo Aho ja päivittänyt Käypä hoito -oppimateriaalitoimittaja Tiina Tala.Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, naistentautien ja synnytysten dosentti, vastuualuejohtaja Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaalasta ja Käypä hoito -toimittaja, LT, toiminnanjohtaja Kristiina Patja Pro Medico ry:stä.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.