ST-nousuinfarkti, yleisin sydäninfarkti

Käyvän hoidon potilasversiot
26.9.2011
Teija Riikola ja Pirjo Mäntylä

Käypä hoito -suositus «ST-nousuinfarkti»1

ST-nousuinfarkti on yleisin sydäninfarkti. Soita hätänumeroon 112 heti äkillisen voimakkaan rintakivun, kovan hengenahdistuksen tai tajunnanmenetyksen ilmaantuessa.

ST-nousuinfarktin oireet

  • Puristava rintakipu, joka alkaa usein äkkiä, painottuu rintakehän keskiviivaan, säteilee käsiin tai leukaan ja pahenee rasituksessa tai liikkuessa.
  • Voimakas ylävatsakipukin voi olla sydäninfarktin oire.
  • Oksentelu saattaa olla ainoa oire erityisesti vanhuksilla.
  • Poikkeavan voimakas hikoilu (ns. "kylmä hiki").
  • Voimakas hengenahdistus

soita välittömästi 112!

Ennen ambulanssin saapumista

Aseta kohtauksen saanut lepoon pitkälleen tai istuvaan asentoon.

Anna 250–500 mg asetyylisalisyylihappoa (aspiriini) nopeasti imeytyvässä muodossa (poretabletti tai pureskeltava tabletti), ellei hän ole aspiriinille allerginen.

Mikä on ST-nousuinfarkti?

ST-nousuinfarkti (ST elevation myocardial infarction, STEMI) on sydäninfarkti, jossa sepelvaltimo tukkeutuu täysin. Tästä seuraa kyseisellä alueella sydänlihaksen hapenpuute. ST-nousuinfarkti on henkeä uhkaava tilanne. Kohtauksen saaneen ennuste paranee huomattavasti, kun oireet tunnistetaan ajoissa, ja hoito voidaan aloittaa välittömästi.

Sydäninfarkteja on EKG:n eli sydänfilmin perusteella kahdenlaisia: ST-nousuinfarkteja ja sydäninfarkteja ilman ST-nousua. Kummankin ensioireet ja ensihoito ovat samanlaisia.

Oireet

ST-nousuinfarktin oireita ovat yleensä levossa alkava tai lepoon asettumisesta huolimatta jatkuva, puristava, rintalastan takainen, painava ja ahdistava rintakipu.

Rintakipu voi säteillä olkavarsiin, selkään, niskaan tai leukaperiin. Hengitys ja asennon muutos eivät yleensä vaikuta kipuun. Ohimeneviä lievempiä kipuja on saattanut olla jo muutaman päivän ajan.

Erityisesti vanhuksilla, naisilla ja diabeetikoilla oireina voivat olla hengenahdistus, raskas olo, närästys, pahoinvointi, oksentelu, poikkeuksellinen hikisyys, äkillinen yleistilan lasku ja sekavuus.

Hoito

Potilaan, omaisen tai muun lähistöllä olevan henkilön on hälytettävä apua heti – omalla autolla ei pidä lähteä liikkeelle. Hätänumerosta 112 lähetetään ensihoitoyksikkö paikalle ja annetaan myös ensihoito-ohjeet: oikea lepoasento ja aspiriinilääkitys.

Ambulanssissa tai päivystyksessä rekisteröidään välittömästi EKG, joka tutkitaan saman tien (ks. Käypä hoito -potilasversio Sydäninfarktin toteaminen «Sydäninfarktin toteaminen»3) ja aloitetaan lääkehoito: veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, kipulääkitystä yms.

Sepelvaltimo pyritään saamaan ST-nousuinfarktissa mahdollisimman pian avoimeksi.

Hoitovaihtoehtoja ovat välitön pallolaajennus tai liuotushoito. Jos mahdollista, tehdään välitön pallolaajennus, jota varten potilas kiidätetään sairaalaan.

Liuotushoito on myös hyvä hoitomuoto, jos viive kivun alusta on lyhyt eikä hoidolle ole vasta-aiheita. Liuotushoito annetaan tapahtumapaikalla, ja sen jälkeen potilas kuljetetaan lähimpään sairaalaan, jossa on mahdollista tehdä varjoainekuvaus ja pallolaajennus. Sairaalassa veren hyytymistä estäviä lääkkeitä jatketaan ja aloitetaan muu lääkitys: beetasalpaaja, ACE:n estäjä, kolesterolia alentava lääkitys yms.

Jatkohoito

Sairaalahoito kestää vähimmillään muutaman päivän, jonka jälkeen potilas siirtyy avoterveydenhuollon seurantaan. Omaiset saavat sairaalasta ohjeet, kuinka menetellä äkillisen rintakivun tai tajuttomuuden yhteydessä. Heitä kehotetaan myös osallistumaan elvytyskoulutukseen.

Sydäninfarktin jälkeen lääkitystä jatketaan pysyvästi; lääkkeet on muistettava ottaa ohjeen mukaan. Ensimmäinen seurantakäynti pyritään järjestämään hoitavan lääkärin vastaanotolle 1–2 kuukauden kuluttua. Sen jälkeen seurantakäynnit jatkuvat yksilöllisesti vähintään 6–12 kuukauden välein.

Seurantakäynneillä kiinnitetään huomiota vointiin ja arvioidaan lääkitys. Koska peräti neljännes sydäninfarktin saaneista sairastuu masennukseen, myös henkistä hyvinvointia ja suoritus- ja työkykyä seurataan.

Jälkihoito ja ehkäisy

Sairaalahoidon jälkeen aloitetaan kuntoutus, joka perustuu liikuntapainotteiseen kuntoutusohjelmaan. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.

On myös tärkeää huolehtia elämäntavoistaan. Tupakoinnin lopettaminen vähentää uusintainfarktien vaaraa, joten tupakoitsijoita kannustetaan lopettamaan tupakointi. Tupakoinnin lopettaminen vähentää tehokkaimmin riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin!

Riskitekijät

ST-nousuinfarktin riskitekijöitä ovat muun muassa kohonnut verenpaine, korkea kolesteroliarvo, poikkeavat verensokeriarvot, lihavuus, liikkumattomuus ja tupakointi. Näihin riskitekijöihin voit vaikuttaa itse. Sairastumisen jälkeen tavoitteena on, että:

  • verenpaineesi on alle 130/80 mmHg (ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»4)
  • kokonaiskolesterolisi on alle 4.5 ja LDL-kolesterolisi alle 1.8 mmol/l (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»5)
  • verensokeriarvosi pysyvät normaaleina (ks. Käypä hoito -suositus Diabetes «Diabetes»6)
  • painosi pysyy kohtuuden rajoissa, ja painoindeksisi pysyy alle 25 kg/m2 (ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (aikuiset)»7)
  • harrastat liikuntaa ainakin 30 minuuttia päivässä (ks. Käypä hoito -suositus Liikunta «Liikunta»8)
  • lopetat tupakoinnin (ks. Käypä hoito -suositus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot «Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus»9)

ST-nousuinfarktipotilaan työkyky

Työikäisistä infarktipotilaista suurin osa palaa takaisin työelämään. Sairauspoissaolon pituus vaihtelee infarktivaurion laajuuden ja työn kuormittavuuden mukaan. Pienen infarktin jälkeen saattaa riittää kahden viikon sairauspoissaolo. Fyysisesti raskas työ tai vuorotyö voi vaatia helpotettuja työjärjestelyjä työhön palaamisen yhteydessä.

Akuutin sydäninfarktin jälkeen yksityisautoilijoiden on pidettävä autoilussa 2–4 viikon tauko, ammattiautoilijoilla tauko on kolme kuukautta. Sydämen vajaatoiminta, jälki-iskemia tai rytmihäiriöt voivat pitkittää ajokieltoa. Saat yksilölliset ohjeet hoitavalta lääkäriltäsi.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta kirjoittanut lääketieteen toimittaja Teija Riikola. Sen on tarkistanut suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän jäsen, kardiologi Pirjo Mäntylä Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.