Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A    Lähetä kollegalle

Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus aivovammapotilaan kognitiivisiin oireisiin

Näytönastekatsaukset
16.12.2008
Marja-Liisa Kaipio

Näytön aste = A

Neuropsykologisella kuntoutuksella voidaan parantaa aivovammapotilaan kognitiota.

Neuropsykologisen kuntoutuksen tuloksellisuudesta on olemassa tasokkaita katsauksia «Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1596-615 »1, «Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998 through 2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92 »2, «Consensus conference. Rehabilitation of persons with traumatic brain injury. NIH Consensus Development Panel on Rehabilitation of Persons With Traumatic Brain Injury. JAMA 1999;282:974-83 »3, «Cappa SF, Benke T, Clarke S ym. EFNS guidelines on cognitive rehabilitation: report of an EFNS task force. Eur J Neurol 2005;12:665-80 »4 joiden mukaan tutkimusnäyttö tukee kognitiivisen toimintojen kuntoutuksen käyttöä aivovammapotilailla. Tutkimukset tukevat kuntoutuksen tuloksellisuutta myös kroonisissa jälkitiloissa. Kuntoutuksesta on todettu olevan hyötyä erityisesti tarkkaavuuden, muistin, toiminnan ohjauksen ja kommunikaation häiriöissä.

Cicerone et.al. «Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1596-615 »1, «Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998 through 2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92 »2 reviewed systematically 46 class I studies, 43 class II studies, and 169 class III studies. In conclusion «Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998 through 2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92 »2 overall analysis of 46 class I studies, representing 1 801 patients, indicates that cognitive rehabilitation is of significant benefit. Well-designed, prospective RCTs were considered class I evidence. Studies using prospective design with “quasirandomised” assignment to treatment conditions were designated as class 1a studies. Given the inherent difficulty in blinding rehabilitation interventions blinding was not considered as criterion for class 1 or 1a studies. Class II consisted prospective, nonrandomised cohort studies, non-randomised case-control studies and multiple-baseline studies. Class III considered series without concurrent controls or single subject designs with adequate quantification and analysis. In the last update «Cappa SF, Benke T, Clarke S ym. EFNS guidelines on cognitive rehabilitation: report of an EFNS task force. Eur J Neurol 2005;12:665-80 »4 16 of 17 class I studies provided evidence for the effectiveness of cognitive rehabilitation.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Myös erityisistä neuropsykologisesti ja psykoterapeuttisesti painottuneista kuntoutusohjelmista on joitain kontrolloituja tutkimuksia «Prigatano GP, Fordyce DJ, Zeiner HK ym. Neuropsychological rehabilitation after closed head injury in young adults. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1984;47:505-13 »5, «Prigatano GP, Klonoff PS, O'Brien KP ym. Productivity after neuropsychologically oriented milieu rehabilitation. J Head Trauma Rehabil 1994;9:91-102»6 «Sarajuuri JM, Kaipio ML, Koskinen SK ym. Outcome of a comprehensive neurorehabilitation program for patients with traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:2296-302 »7, jotka tukevat niiden käyttöä aivovammapotilaiden kuntoutuksessa.

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Aivovammat 1
  • Aivovammojen jälkitilat (osa 2) 2

Kommentit

Tutkimusnäyttö kognitiivisten toimintojen neuropsykologisen kuntoutuksen tuloksellisuudesta on vahva. Menetelmällisesti tasokkaat tutkimukset osoittavat samansuuntaisesti, että aivovammapotilaiden neuropsykologisten häiriöiden kuntoutus on tuloksellista myös kroonisissa jälkitiloissa. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa voidaan käyttää hyvin monenlaisia menetelmiä «Schutz LE, Trainor K. Evaluation of cognitive rehabilitation as a treatment paradigm. Brain Inj 2007;21:545-57 »10, jotka ovat lisäksi riippuvaisia kuntoutuksen antajan ammattitaidosta. Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta tulee tarkastella lähinnä yleisellä tasolla, sillä tutkimusnäyttö yksittäisten kuntoutusmenetelmien tai -tekniikoiden vaikuttavuudesta perustuu yleensä yksittäistutkimuksiin kohtalaisen pienillä aineistoilla. Tutkimusten perusteella ei myöskään voida erotella, onko neuropsykologisesta kuntoutuksesta hyötyä erityisesti tietyn tyyppisille aivovammapotilaille (esimerkiksi tietyn asteisen vamman saaneille). Tuloksellisuutta arvioivissa tutkimuksissa on useita menetelmällisiä ongelmia kuten se, että eettisistä syistä vertailuryhmää ei voida jättää kuntouttamatta. Useissa tutkimuksissa interventiot ovat olleet hyvin lyhyitä ja rajattuja, eikä niiden voida siitä syystä olettaa vaikuttavan yleiseen toimintakykyyn merkitsevästi.

Kuntoutusohjelmista on vain yksittäisiä kontrolloituja tutkimuksia. Yksittäisessä tutkimuksessa «Salazar AM, Warden DL, Schwab K ym. Cognitive rehabilitation for traumatic brain injury: A randomized trial. Defense and Veterans Head Injury Program (DVHIP) Study Group. JAMA 2000;283:3075-81 »8, jossa ei todettu eroa intensiivisen kuntoutusohjelman ja kotona tapahtuvan harjoittelun tuloksellisuudessa, ei oltu kontrolloitu spontaania toipumista lainkaan vaikka potilaat ohjattiin kuntoutukseen alkuvaiheessa «Prigatano GP. Rehabilitation for traumatic brain injury. JAMA 2000;284:1783; author reply 1784 »9. Kuntoutusohjelmien osalta on näyttöä niiden positiivisesta vaikutuksesta aivovammapotilaiden selviytymiseen ja toimintakykyyn, mutta tutkimusten laadun ja vähäisen määrän takia näytön aste jää matalaksi. Käytettäessä yleistä toimintakykyä ja selviytymistä tuloksellisuuden mittarina tulee huomata, että näihin vaikuttavat aina myös monet muut tekijät kuin annettu kuntoutus.

Kliinisen kokemuksen ja kuntoutuksesta saadun tutkimusnäytön perusteella voidaan sanoa, että neuropsykologista kuntoutusta tulee suositella kaikille aivovamman saaneille, joilla on päivittäistä toiminta- tai työkykyä merkittävästi rajoittavia kognitiivisia oireita ja jotka kykenevät oirekuvansa puolesta hyötymään kuntoutuksesta.

Kirjallisuutta

  1. Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1596-615 «PMID: 11128897»PubMed
  2. Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998 through 2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92 «PMID: 16084827»PubMed
  3. Consensus conference. Rehabilitation of persons with traumatic brain injury. NIH Consensus Development Panel on Rehabilitation of Persons With Traumatic Brain Injury. JAMA 1999;282:974-83 «PMID: 10485684»PubMed
  4. Cappa SF, Benke T, Clarke S ym. EFNS guidelines on cognitive rehabilitation: report of an EFNS task force. Eur J Neurol 2005;12:665-80 «PMID: 16128867»PubMed
  5. Prigatano GP, Fordyce DJ, Zeiner HK ym. Neuropsychological rehabilitation after closed head injury in young adults. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1984;47:505-13 «PMID: 6736983»PubMed
  6. Prigatano GP, Klonoff PS, O'Brien KP ym. Productivity after neuropsychologically oriented milieu rehabilitation. J Head Trauma Rehabil 1994;9:91-102
  7. Sarajuuri JM, Kaipio ML, Koskinen SK ym. Outcome of a comprehensive neurorehabilitation program for patients with traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:2296-302 «PMID: 16344026»PubMed
  8. Salazar AM, Warden DL, Schwab K ym. Cognitive rehabilitation for traumatic brain injury: A randomized trial. Defense and Veterans Head Injury Program (DVHIP) Study Group. JAMA 2000;283:3075-81 «PMID: 10865301»PubMed
  9. Prigatano GP. Rehabilitation for traumatic brain injury. JAMA 2000;284:1783; author reply 1784 «PMID: 11025815»PubMed
  10. Schutz LE, Trainor K. Evaluation of cognitive rehabilitation as a treatment paradigm. Brain Inj 2007;21:545-57 «PMID: 17577705»PubMed