Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa 27 keskuksessa vuosina 2001–2006 tehdyssä satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Russell JA, Walley KR, Singer J ym. Vasopressin versus norepinephrine infusion in patients with septic shock. N Engl J Med 2008;358:877-87»1 verrattiin matala-annoksista vasopressiini-infuusiota (0.01–0.03 U/min) ja noradrenaliinia (5–15 mikrogrammaa/min) toisiinsa samalla kun septistä sokkia sairastaville potilaille annettiin avoimesti jotakin muuta vasopressoria. Kaikkia vasopressoreita annosteltiin tarkan protokollan mukaisesti ja protokollassa suositeltiin pitämään keskiverenpaine välillä 65–75 mmHg. Potilasta hoitavalla lääkärillä oli kuitenkin mahdollisuus halutessaan muuttaa verenpainetavoitetta. Tutkimuksen päävastemuuttuja oli 28 vrk:n kuolleisuus. Tutkimuksessa oli mukana 778 potilasta, joista 396 oli vasopressiini- ja 382 noradrenaliiniryhmässä. Kuolleisuudessa ei ollut eroa 28 vrk:n kohdalla (140/396, 35.4 % (vasopressiini) vs. 150/382, 39.3 % (noradrenaliini), p=0.26), ARR 0.04 (- 0.03–0.11) tai 90 vrk:n kohdalla (172/392, 43.9 % vs. 188/379, 49.6 %, p=0.11, ARR 0.06 (- 0.01–0.13). Myöskään vakavien sivuvaikutusten ilmaantuvuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Alaryhmäanalyysissä 28 vrk:n kuolleisuus oli pienempi lievempää sokkia sairastavilla potilailla vasopressiiniryhmässä (52/196, 26.5 % vs. 65/182, 35.7 %, p=0.05, ARR 0.09 (0.00–0.18), mutta tämä ei ollut etukäteen määritelty toissijainenkaan vastemuuttuja ja tämä analyysi on lähinnä uusia hypoteeseja luova, ei testaava.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä