Eri hammastahnojen hampaiden reikiintymistä ehkäisevää tehoa tutkittiin 1980-luvulla Britanniassa 12-vuotiailla «Chesters RK, Huntington E, Burchell CK ym. Effect of oral care habits on caries in adolescents. Caries Res 1992;26:299-304 »1. Tutkimus kesti 3 vuotta, ja siihen osallistui 2 317 henkilöä. Hammastarkastuksien yhteydessä kerättiin tieto harjaukseen liittyvästä huuhtelukäytännöstä käyttäen apuna kaavakuvaa, jossa näytettiin 4 erilaista tapaa käyttää vettä harjauksen yhteydessä. Harjaustottumuksiin ei pyritty vaikuttamaan. Tiedot saatiin 2 279:ltä lapselta.

Tutkimuksen aikainen DMFS-lisäys oli suurempi lapsilla, jotka käyttivät mukia harjauksen yhteydessä (keskiarvo 6.87, SE 0.18) kuin lapsilla, jotka ottivat suoraan hanasta vettä harjaan, käsiinsä tai suuhunsa (keskiarvo 5.77, SE 0.17, p < 0.01). Mukista huuhtelevilla lapsilla oli myös alkutilanteessa keskimäärin korkeammat DMFS-arvot kuin muilla lapsilla.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Eri hammastahnojen hampaiden reikiintymistä ehkäisevää tehoa tutkittiin vuosina 1989–92 Isossa-Britanniassa 11- ja 12-vuotiailla «O'Mullane DM, Kavanagh D, Ellwood RP ym. A three-year clinical trial of a combination of trimetaphosphate and sodium fluoride in silica toothpastes. J Dent Res 1997;76:1776-81 »2. Tutkimus kesti 3 vuotta, ja siihen osallistui 3 467 henkilöä. Hammastarkastuksien yhteydessä kerättiin tieto harjaukseen liittyvästä huuhtelukäytännöstä käyttäen apuna kaavakuvaa, jossa näytettiin 4 erilaista tapaa käyttää vettä harjauksen yhteydessä.

Tutkimuksen aikainen DMFS-lisäys oli suurempi lapsilla, jotka käyttivät mukia harjauksen yhteydessä (keskiarvo 4.46, SD 4.86) kuin lapsilla, jotka ottivat suoraan hanasta vettä harjaan, käsiinsä tai suuhunsa (keskiarvo 3.85, SD 4.52).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä